Varaamasi DVD ehti mennä lainaan heti sen jälkeen, kun olit tehnyt varauksen. Hyllystä elokuvan tai kirjan löytävä voi lainata sen, jos ehtii ennen kuin henkilökunta poimii hyllyistä varatun aineiston.
Tein sinulle uuden varauksen. Kaikki ensimmäisen kauden Poirotit ovat tällä hetkellä lainassa, mutta DVD-levyjen laina-aika on vain yksi viikko, joten et joudu odottamaan pitkään.
Hei,
Tilastokeskus julkaisee Kulttuuritilastoa, jossa on myös jonkin verran kansainvälisiä tilastoja. Viimeisimmässä painetussa Kulttuuritilasto 2011-julkaisussa on tilastoja kirjatuotannosta eräissä maissa vuosilta 2007-2009 (taulukko 13.9). Uusi Kulttuuritilasto 2013 julkaisu ilmestyy ensi vuonna, mutta siinä julkaistava kirjatuotantotaulukko on jo valmis. Taulukkoon on valittu ns. tärkeimpiä maita: Pohjoismaat, joukko isoja Euroopan maita sekä Venäjä, Japani ja Kiina. Uusimmat tiedot ovat vuodelta 2011 (Suomi 2012). Tietojen saatavuus osaltaan sanelee maavalikoimaa taulussa.
Näiden tietojen mukaan (kun lasketaan kauno- ja tietokirjallisuus yhteensä nimekettä 1000 asukasta kohti) Suomea ennen on Islanti 4.6 , Viro 2.8, Britannia 2.4,...
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 ei valitettavasti anna tietoa vain elossa olevista Reinoista. Sen sijaan se kertoo, että väestörekisterissä on ollut yhteensä 30 570 Reinoa, kaikki miehiä. Elossa heistä on enää osa, mutta tarkasta määrästä ei löydy tietoa.
Jos haluat kysyä tarkkaa lukua väestörekisterikeskuksesta, sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.vrk.fi/default.aspx?id=163. En tosin tiedä, palvellaanko siellä tällaisessa asiassa yksittäisiä kansalaisia.
Vaikka useimmat roska-sanan merkitykset viittaavat tarpeettomaan, pois heitettävään jätteeseen, on sitä monikkomuodossa (roskat) käytetty tarkoittamaan myös kapineita ja (työ- tai huone)kaluja yleensä, ilman minkäänlaista arvoväritystä. Näin lienee myös Päätalon höpöroskien tapauksessa - se on yksinkertaisesti leikkikaluja tarkoittava sana, ilman roska-sanaan yleensä liittyviä kielteisiä mielleyhtymiä.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R-Ö. SKS, 2000
Ylisirniö, Unto, Iltapihti pirtin päälle : kirjailija Kalle Päätalon sanastoa. Kalle Päätalon seura, 1989
Laulussa "Saarella on palatsi" lauletaan ensimmäisen säkeistön lopuksi: "prinsessalla ripuli, prinsessalla ripuli". Laulun on sanoittanut Aulikki Oksanen ja säveltänyt Raimo Ahonen. Laulu löytyy cd-levyltä Laulavat Liskot: Laulavat Liskot (Profile Records, 1993).
Ensimmäisen maailmansodan aikana, vuosina 1914-1917, toteutettiin Suomessa suuri linnoitushanke, jonka tarkoituksena oli suojella Pietaria. Rakennelmia rakennettiin eri puolille Suomea. Työvoimaa ei ollut tarpeeksi, joten syksyllä 1916 Suomeen tuotiin sotavankeja, todennäköisesti pakkotyöhön. He olivat tataareja ja aasialaisia, mutta suomalaiset puhuivat kiinalaisista ja hunghuuseista.
Rakentajien kokonaismäärästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta on arvioitu heitä olleen n. 100 000. Helsingin osuus olisi ollut n. 10 000 henkeä.
Lisää tietoa mm. Ylen oppiminen -sivustolta (Ensimmäisen maailmansodan linnoitustyöt) ja linnoitusten harrastajien novision.fi-sivulta:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/05/08/ensimmaisen-maailmansodan-...
Stadin slangissa hatsaaminen on tupakan tai huumesavukkeen polttamista; imaisu savukkeesta on hatsi(t). Muilla murrealueillamme sana on saanut sellaisia merkityksiä kuin repiä, riepottaa ja rohmuta. Karjalan kannaksella sitä on paikallisesti (Koivisto) käytetty hartsaamisen vastineena.
Lähteet:
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Suomen murteiden sanakirja | hatsata - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi) | hatsata - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Terve ihmissilmä kykenee erottamaan useita miljoonia värejä ja sävyjä (2-10 miljoonaa tai enemmän lähteestä riippuen). Näin paljon siis on värejä, jos väri määritellään valoksi, joka heijastuu eri aallonpituuksilla silmän verkkokalvolle aivojen tulkittavaksi. Kaikkia värejä ei ihminen pysty näkemään. Ultravioletilla on liian matala taajuus ihmissilmälle, mutta linnut kyllä näkevät sen.
Väriaineiden, pigmenttien lukumäärä on kasvanut nykyteknologian ansiosta. Digitaalisten värien määrä saattaa jopa ylittää ihmisen havaintokyvyn.
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4ri
https://www.leparisien.fr/culture-loisirs/combien-pouvons-nous-distingu…
http://www.encyclopedie-incomplete.com/?Combien-de-Couleurs-l-Oeil-Huma…
https://fi.wikipedia.org...
Äidinkieli kuuluu niihin tietoihin, joita on väestötietojärjestelmässä mahdollista muuttaa itse. Pelkkä ilmoitus riittää, todistuksia tai perusteluja ei tarvitse esittää. Muutoksen voi tehdä yksinkertaisesti täyttämällä Digi- ja väestötietoviraston lomakkeen.
Äidinkielitiedon tai asiointikielen muuttaminen (dvv.fi)
Henkilötietojen ilmoittaminen ja muuttaminen itse väestötietojärjestelmään - Suomi.fi
Äidinkielen vaihtaminen | kuinka se onnistuu (hiidenkivi-lehti.fi)
Kirsi on vaihtanut lapsensa äidinkielen kahdesti: "Tämä oli taktikointia" - Kaksplus.fi
Usean kielen merkitseminen väestötietojärjestelmään-selvitys (valtioneuvosto.fi)
Vielä emme ole löytäneet vastausta kysymykseenne, mutta jatkamme etsimistä edelleen.
Kuusankosken kaupunginkirjaston ylläpitämä runotietokanta ei antanut tulosta etsiessäni runoa sen alkusanoilla tai niillä asiasanoilla, jotka päättelin runon alkupätkän perusteella.
Olen käynyt läpi jouluaiheisia runoteoksia, mm. 'Lapsuuden joulu 1 ja 2' sekä Tuula Simolan toimittaman teoksen 'Joulu ihanin'. Lisäksi olen selaillut varastossa olevia alakoulujen lukemistoja eri vuosilta.
Kyseessä voi olla jonkun vähemmän tunnetun kirjailijan runo, joka on esimerkiksi julkaistu jossain joululehdessä tms.
Kansalliskirjastostoomme (Unioninkadulla)on talletettu kaikki aineisto, mitä Suomessa on julkaistu. En osaa kuitenkaan sanoa, millaiset mahdollisuudet...
Voit kaukolainata Sipoon kunnankirjaston kautta Helsingin kaupunginkirjastosta kirjan, jossa on Warhammer pelin säännöt:
Warhammer 40,000 vuodelta 2004
hae Helmetistä sanalla warhammer:
www.helmet.fi
http://www.roolipelit.net/
Alla joitakin tutkimuksia ja lehtiartikkeleita aiheestasi. Lähteesihän eivät saa olla kovin vanhoja, vanhemmissa puhutaan ehkä eri sukupolvista. Näidenkin "oikeat sukupolvet" kannattaa tarkistaa. Lähteet ovat peräisin yliopistojen Arto-tietokannasta. Sopivia asiasanoja ovat ainakin isät, isyys, kasvatus, sukupolvet:
- Isyyden muutos : keski-ikäisten miesten lapsuuskokemukset ja oma vanhemmuus / Merja Korhonen (Väitöskirja, 1999)
- Isyys eilen ja tänään : eräitä näkökulmia isyydestä / Hannu Mustonen. (pro gradu, 2009)
- Isänä olemisen uudet suunnat : hoiva-isiä, etäi-isiä [i.e. etä-isiä] ja ero-isiä / Jouko Huttunen. (2001)
- Isyyden muutos / Sanna Hyry ja Norma Enbuske. (AMK-opinnäytetyö, 1999)
- Elättäjästä läsnäolijaksi : Kasvatuspuheen...
Kaivattu kirja saattaisi olla Annie Hawesin Extra virgin : elämää Ligurian oliivilehdoissa. Sisarusten myöhempiä vaiheita käsitellään sen jatko-osissa Kypsä poimittavaksi ja Calabrian perintö.
Helsingin yliopiston Kielikeskuksen äidinkielen viestintäopetuksen palveluyksikön ylläpitämä Kielijelppi-sivusto opastaa viittaamaan nettisivuun lähteenä seuraavasti:
"Tekstin yhteyteen tuleva lähdeviite kirjataan muotoon: “Sivun otsikko”. Kielijelpin www-sivusto. < #link::7261f83a-49d8-4011-b15a-1b16a8180df7::http://www.kielijelppi.fi/::linkend# >. Päivämäärä, jolloin sivua on käytetty lähteenä."
Eli tämä vastaukseni merkittäisiin näin:
“Lähdeviitteiden merkintä”. Kielijelpin www-sivusto.
< #link::7261f83a-49d8-4011-b15a-1b16a8180df7::http://www.kielijelppi.fi/::linkend# >. 26.3.2015.
Elokuva perustuu löyhästi Gorkin varhaiskauden kertomuksiin, joista
tärkein on Makar Tsudra. Suomennettuna se sisältyy ainakin kokoelmaan
Valittuja - novelleja ja runoja, ilmestynyt v. 1945.
Kävin läpi kaikki Helsingin kaupunginkirjastoon hankitut suomalaisen lyriikan käännösantologiat, mutta niistä ei valitettavasti löytynyt englanninkielistä käännöstä kyseisestä runosta. Keith Bosley on kääntänyt yhdeksän Mannisen runoa, jotka ovat ilmestyneet antologiassa Skating on the Sea - Poetry from Finland (1997). Martin Allwoodin toimittamasta antologiasta Modern Scandinavian Poetry (1986) löytyy lisäksi käännös runosta Pellavan kitkijä. George C. Schoolfieldin toimittamassa teoksessa A History of Finland's Literature (1998) on laaja lähdeluettelo suomalaisen kirjallisuuden käännöksistä, tätäkään kautta ei kuitenkaan löytynyt muita käännöksiä.
Internetistä löysin uudehkon englanninkielisen esittelyn Otto Mannisesta. Artikkelissa...
Olemme miettineet asiaa kuumeisesti, mutta emme ole saaneet varmaa tietoa mainoksesta. Ehdotuksia on kuitenkin tullut paljon.
Villiin länteen sijoittuvia mainoksia on ollut suhteellisen paljon, tunnetuimpina Tupla-patukan kokonainen mainossarja ja Koffin "Big Hat Joe". Nämä ovat kuitenkin 80- ja 90-luvuilta, eikä niissä sanota "One more for the road". Näitä voit muuten katsella MTV3n ylläpitämässä "Kaikkien aikojen parhaat sekunnit"-sivustossa osoitteessa: http://www.mtv3.fi/parhaatsekunnit/
Eniten ehdotuksia sai Taffelin sipsimainos, jossa janoinen lehmipoika ei tilaakaan saluunassa juotavaa, vaan perunalastuja. Mainintoja saivat myös Camelbootsien ja tietenkin Malboron mainokset. Muistikuvien mukaan aikoinaan oli olemassa jopa...
Kirjassa Miksi taivas on sininen? sivuilla 13-14 sanotaan näin: "Päiväntasaajan tienoilla Aurinko nousee kohtisuoraan taivaanrannasta aamulla kello kuusi ja laskee kohtisuoraan taivanrannan alle kaksitoista tuntia myöhemmin eli kello 18." ... "Aurinko kulkee suoraan taivaankannen yli, niin että keskipäivällä se on pään päällä. Koska Aurinko nousee ja laskee kohtisuoraan, päivä valkenee nopeasti ja vastaavasti yö tulee nopeasti. Hämärän aikaa ei siihen väliin mahdu.
Tilanne on aivan toinen kaukana päiväntasaajasta. Esimerkiksi meillä Aurinko nousee ja laskee varsin loivasti. Hämärän aika venyy sen takia pitkäksi." (Göran Grimvall: Miksi taivas on sininen? Sateenkaaret, kaiku, tähdenlennot, vihreät välähdykset ja muut ilmiöt, WSOY, 1995,...
