Kirjoja, englanniksikin, Suomesta, maan historiasta, ihmisistä ja suomalaisuuden filosofiasta ja ”kaikesta” on kirjoitettu varsin paljon. Tässä muutamia poimintoja.
Alkupalaksi voisivat käydä nämä humoristiset katsaukset suomalaisuuteen
- Meet the Finns / Ian Bowie ; pictures: Ybi Hannula, 2011
- Fun Finland / Ian Bowie ; pictures: Ybi Hannula, 2011
Eri näkökulmista Suomea ja suomalaisuutta käsittelevät mm. alla mainitut kirjat:
- Portraying Finland : facts and insights / editorial board: Laura Kolbe (editor-in-chief) ... et al., 2008
- Finland : a lone wolf / Max Jakobson, 2006
- A history of Finland / Eino Jutikkala with Kauko Pirinen, (6. rev. ed, 2003)
- A brief history of Finland / Matti Klinge (3. ed., 2000)
- Historical dictionary...
Molemmat ovat oikein. Nuorennunko-sanan perusmuoto on nuorentua ja nuorenenko-sanan nuoreta. Kielitoimiston sanakirjan (sekä painettu kirja, 2006, että sähköinen versio) mukaan nuorentua ja myös nuortua ovat tavallisempia muotoja kuin nuoreta. Nuortua-verbistä vastaava muoto olisi nuorrunko.
Makkaran maistuvuus ("onko makkara hyvää") on makuasia, johon ei voi antaa yksiselitteistä vastausta. Voit päättää asian omalta kohdaltasi maistelemalla erilaisia makkaroita. Makkaran syömisen terveellisyydestäkin (hyvää ruoaksi) ollaan montaa mieltä etenkin makkaran rasva-, suola- ja nitriittipitoisuuksien vuoksi. Osoitteesta http://www.lihatiedotus.fi/www/fi/makkara/valmistusaineet.php saat tietoa makkarasta ja sen valmistusaineista lihateollisuuden näkökulmasta. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kotisivuilla, osoitteessa http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus+ja+myynti/tuotek… taas löydät neuvoja tuotekohtaisten vertailujen tekemiseen.
Jos haluat perehtyä makkaran tai makkararuokien valmistukseen, voit tutustua...
Jos etsit nimenomaan elokuvaa ”Uinu, uinu lemmikkini”, sitä on kyllä hyvin myytävänä. Myyntipaikkoja löytyy Googlella vaikkapa hakusanayhdistelmällä "Uinu, uinu lemmikkini" "DVD". Ilmeisesti elokuva ”Uinu, uinu lemmikkini 2” sinulla jo onkin.
Meillä kirjastossa ei näyttänyt olevan oikein tätä asiaa koskevaa kirjallisuutta enkä löytänyt juuri tuon elokuvan tekemistä käsitteleviä kirjoja, mutta olen katsonut jonkin verran kauhuelokuvien teosta kertovia dokumentteja. Kauhuefektien tekijät hyvin sangen kekseliäitä kehittämään hurjilta vaikuttavia tilanteita.
Ensiksi tietenkin elokuvaa kuvataan usein aika lyhyinä kohtauksina, jotka vasta leikkausvaiheessa liitetään yhteen. Esimerkiksi tuon elokuvan kolarikohtaus on selvästi tehty niin....
Arvid Lydeckenillä on runo "Ensimmäiset housut", joka alkaa: "Heikki poika, pikkumies, housut sai". Ja niinhän siinä käy, että housut sanovat "riks, raks". Voisiko asiakkaasi tarkoittaa tätä runoa? Se on ilmestynyt alun perin Arvid Lydeckenin "Isoäidin kuvakirjassa" (Otava, 1925, s. 8).
Tämä runo on myös sävelletty. Sen on säveltänyt Juhani Pohjanmies, jonka nuotissa "Lauluja lapsille", 1. vihko, on laulun sanojen lisäksi nuotti kosketinsoittimelle. Nuotissa mainitaan, että sen "laulut liittyvät, paitsi viimeistä, Arvid Lydecken'in Isoäidin kuvakirjaan. Mainitun kirjan kuvat voisivat suuresti kohottaa laulujen tunnelmaa jos niitä lapsille näytetään ennen laulujen opettelemista. Nehän ovat olleet aiheena laulujen niin sanojen kuin...
Lauri Viidan runoa Alfhild ei käytössämme olevien lähteiden mukaan ole käännetty ruotsiksi. Viidan teoksista vain romaani Moreeni on ruotsinnettu, ei yhtään runokokoelmaa. Myöskään ruotsinkielisistä runoantologioista ei kysymääsi runoa löytynyt.
Etsitty kirja on Metsäkoulu : iloinen kuvakirja pikkuväelle (WSOY, 1952). Kuvat piirsi Fritz Baumgarten, runot kirjoitti Albert Sixtus ja suomensi Hannes Korpi-Anttila.
DVD-formaatteja on monenlaisia, mutta tavallisin lienee yksipuolinen ja yksikerroksinen DVD-5-formaatti, jonka 4,7 gigatavun kapasiteettiin mahtuu 120 minuuttia DVD-tasoista videokuvaa. Pakattua/huonolaatuisempaa videokuvaa siihen mahtuu enemmänkin. CD-tasoista musiikkia DVD-5-levylle mahtuu lähes 8 tuntia. Esimerkiksi normaali tallennettava DVD-R on formaatiltaan DVD-5-levy.
Melko yleisiä esimerkiksi pitkien elokuvien tallentamisessa ovat myös kaksikerroksiset DVD-9-levyt, joihin mahtuu lähes tuplamäärä dataa, esimerkiksi noin 240 minuuttia hyvälaatuista videokuvaa. Tallennettavissa levyissä DVD-9-formaattia edustaa DVD-R DL.
Lähteet:
Gayle A. Alleman: "How DVDs work" / HowStuffWorks
Sal Prince: "DVD Size: How Much Data Do the Various...
Tiedot löytyvät Eduskunnan kirjaston sivuilta osoitteesta http://www.eduskunta.fi/kirjasto/ , mistä pääsee eteenpäin sivulle "Lainaus". Myös yhteystiedot ja aukioloajat selviävät samasta paikasta.
Kansainvälinen Vapaaehtoistyö ry (KVT) järjestää kansainvälisiä vapaahtoistyöleirejä sekä välittää vapaahehtoisia ulkomaisille leireille. Lisää toiminnasta ja yhteystietoja sivulla http://www.kvtfinland.org
Etelän vapaaehtoisohjelma ETVO on Allianssin, Maailmanvaihdon, Kepan, KVT:n ja Suomen Tinku-yhdityksen yhteinen vapaahehtoisohjelma kaikille yli 20-vuotiaille
http://www.kepa.fi/etvo
Muita järjestöjä:
ICYE http://www.kaapeli.fi/~icyefin/index2.htm
Suomen Setlementtiliitto ry http://www.setlementtiliitto.fi/
Suomen 4H-liitto http://www.4h-liitto.fi/
Cimon sivuilta löytyy artikkeli vapaaehtoistyöstä: http://www.cimo.fi/main.html?cmd=display_article&article=265
CIMO:n yhteystiedot löydät osoitteesta http//www.cimo.fi
Au-pair -...
Mikkelin maakuntakirjaston Web Origo -tietokannasta löytyy asiasanahaulla matkailu ja historia yhteensä 44 kirjaviitettä.
Matkailu ja vammaiset, matkailu ja liikuntaesteiset, matkailu ja vammaisuus haku antaa esim. teoksen Borg, Pekka, Erityisryhmien luontoliikunta : vammaismatkailun fyysiset ja asenteelliset puitteet, 1998.
Web Origo on vapaasti verkossa käytettävissä osoitteessa http://mikkeli.kirjas.to/ .
Yliopistokirjastojen Linda-tietokanta tuo haulla matkailu ja erityisryhm? esim. viitteen Kotona ja reissussa : Hyvetek-loppuraportit : Yrittäjien kehittämisprojekti, Kotihoidon kehittämisprojekti, 2000.
Arto-tietokanta sisältää viittauksia lehtiartikkeleihin, esim. matkailu ja vaimmai? haku tuo mm. artikkelit Elämyksiä erityisryhmille...
Ilmeisestikään laulua ei ole suomennettu. Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan Birger Sjöbergin lauluista on suomennettu vain laulu nimeltä Den första gång (Ensi kerran).
Aino Kallaksella on tällainen runo kokoelmassa Kuun silta, 1943.
Runo löytyy myös kokoomateoksesta Päivänlasku : runoja murheessa, erossa ja ikävässä..., 1982.
Ensimmäinen Pratchettin Kiekkomaailmasta kirjoittama kirja on The Colour of Magic, joka ilmestyi 1983. Se on ilmestyi suomeksi vuonna 2000 nimellä Magian väri.
Yksi tällainen lastenkirja löytyi. Sen nimi on Pepi, Popi ja Pupi. Kirja on Paletin julkaisema, ja se on ilmestynyt vuonna 1959. Kirjan luettelointitiedoista ei näy, sisältääkö se loruja. Kirja on ilmeisesti vain Kansalliskirjaston kokoelmissa, ja sen saa lukusaliin luettavaksi.
Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
MTT:n selvitys numero 75 "Pellon vuokrahinnat Suomessa vuosina 2003-2004" kertoo, että pellon vuokrahintoja ei ole toistaiseksi tilastoitu Suomessa. Tämä MTT:n tutkimus perustuu kyselytutkimukseen.
http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts75.pdf
Kannattaa kääntyä MTT:n puoleen ja kysyä onko tuoreempia lukuja käytössä.
Selvityksen tekijän yhteystiedot http://tripunix.mtt.fi/cgi-bin/thw/?%24%7BBASE%7D=wwwpuhno06&%24%7BHTML…
Muita mahdollisia tahoja naapuripeltojen viljelijöiden lisäksi, joista vuokrahintoja voisi kysyä:
Agronet.fi -palvelusta löytyy keskustelupalsta
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/agronet
Maa- ja metsätalousministeriön maatalousosasto yhteystietoja löytyy sivulta http://wwwb.mmm.fi/puhlu/
Piippolassa on Pentti Haanpään museossa kopio Wäinö Kunnaksen maalaamasta muotokuvasta. Siinä on päiväys 6.XII. 27. Alkuperäinen taulu on Otavan hallussa.
Rakennustiedon kortistot on kattava rakennusalan tietopalvelu. Rakennustieto kertoo kortistoihin kuuluvan RT Net -palvelun olevan rakennusalan monipuolisin ja laajin tietopalvelu. http://www.rakennustieto.fi/index/tietopalvelut/rt/tuoteesittely_2.html
Rakennustiedon muiden kortistojen esittely löytyy sivulta https://www.rakennustieto.fi/kirjautuminen/
Palvelu on käytettävissä Helsingin kaupunginkirjastojen toimipisteissä. Kortistot ovat käytössä myös monessa muussa kirjastossa: http://wiki.helsinki.fi/display/FinELib/RT+Net
Korttila-nimen alkuperästä eivät lähdeteokset anna paljonkaan tietoa. Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975) antaa sukunimistössä esiintyvälle kortti-sanalle kaksi mahdollista taustaa - toisaalta ruotsin sanan gård (talo, aitaus, tarha), toisaalta alasaksalaisen henkilönnimen Konrad sekä sen muunnokset Kord ja Kort. Nissilän esimerkeissä gård-pohjaiset kortit esiintyvät maasto- ja vesistönimissä yhdyssanojen jälkimmäisinä osina, joten germaaninen perusta tuntuu näistä kahdesta todennäköisemmältä.
Nissilän mainitsemia Korttilaa lähellä olevia sukunimiä ovat Kortti(nen) ja Kuortti(nen). Hakusanan Kuortti kohdalla Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirja (Otava, 2000) myötäilee...
