Sanasto ry:n mukaan korvausta maksetaan takautuvasti enintään kolmelta vuodelta. Kolmen vuoden jälkeen hakematta olevat korvaukset siirtyvät uudelleen jaettaviksi. http://www.sanasto.fi/oikeudenomistajalle/lainauskorvaus/
Lainauskorvauksesta löytyy tietoa mm:
https://lainauskorvaus.sanasto.fi/show/login/
Kenttäpostitoimintaan liittyen löytyy sekä virallisia aikalaisdokumentteja että myöhemmin tehtyä tutkimusta.
Päämaja ohjeisti omia joukkoja kenttäpostitoimintaan virallisilla ohjesäännöillä (Kenttäpostiopas), joita julkaistiin mm. vuosina 1939, 1940, 1941 ja 1944. Näissä oppaissa neuvottiin niin yksittäisiä sotilaita kuin annettiin ohjeita kenttäpostiorganisaationkin toimintaan.
Myöhempiä tutkimuksia aiheesta ovat tehneet mm. Teuvo Rönkkönen teoksellaan "Talvisodan kenttäposti ja postisensuuri" (1989) sekä Pentti Kopsa teoksillaan "Kenttäposti 1941-1945" (1991) ja "Itä-Karjalan posti 1941-1944" (1995).
Kaikki em. ohjesäännöt ja teokset ovat lainattavissa muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta (www.mpkk.fi/kirjasto)
Näiden...
Sain yhteyden Risto Rantaan Topos ry:n kautta, joka on julkaissut hänen rentoutumislevyjään. Hän kertoi, että häneltä ei ole julkaistu tuon nimistä levyä. Yhteystiedot: http://www.topos.fi/
Etsin tietoja myös äänitteen nimellä, mutta en löytänyt mitään. Etsin Fennicasta, josta löytyy tiedot suomalaisesta julkaisutuotannosta, Frank-monihausta josta löytyy tiedot lähes kaikkien avointen suomalaisten kirjastojen aineistosta, Kansallisen ja Akateemisen kirjakaupan nettisivulta sekä googlesta.
Risto Rannan rentoutumislevyjä löytyy kuitenkin Vaski-kirjastojen kokoelmista.
Kyseessä voisi olla kirja nimeltä Kauaksi kotoa - muutoksen sukupolvi kertoo (toim. Anja Salokannel ja Kaija Valkonen, Kirjapaja 2012). Siinä Pentti Niemisen ohella tarinansa kertovat parikymmentä muutakin suuriin ikäluokkiin kuuluvaa, elämänsä aikana suuria maantieteellisiä tai sosiaalisia muutoksia kokenutta suomalaista. Esittely kustantajan sivuilla: http://www.kirjapaja.fi/tuotteet/2240-kauaksi-kotoa.
Jauhopojasta johtajaksi -otsikolla löytyy Yleisradion Pentti Niemistä käsittelevä uutinen: http://www.nostot.com/browser/web/616092/MkFsUCAyQWx0IDJBa0cgMkFrMyAyQW….
Nieminen on kirjoittanut myös Johtamisen paineet -nimisen artikkelin kirjaan Kokemus johtaa! (Tampere University Press, 2012) sekä oman muistelmateoksensa Isäntärenkinä (...
Ensimmäinen kirja voisi olla Taikamuusi. Tekijä on Peter Firmin, ilmestymisvuosi on 1991 ja kirja kuuluu helppolukuiseen Suihkari –sarjaan. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1242802
Kirjan kansi https://www.antikvariaatti.net/tuotekuvat/isot/951210.jpg
HelMet-kirjastoissa teosta ei valitettavasti enää ole, mutta se on tilattavissa kaukopalvelun kautta. http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Lasten dekkarisarja tuntuisi olevan Tiger Team. Tekijä Thomas Brezina ja kirjojen ilmestymisvuosi 2001. Jokaiseen kirjaan kuuluu muutama salapoliisitarvike, mm. vihjekortti ja decoder. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stiger%20team__Ff%3Afacetlan…
Koira-aiheisista runoista on koottu kokonainen antologia. Sen sivuilta löytyi ainakin yksi näihin tuntomerkkeihin jotakuinkin sopiva runo. Unto Kupiaisen seitsensäkeinen runo on nimeltään lyhyesti "Koira". Se on julkaistu vuonna 1946. Tosin koiran isäntä tässä tapauksessa vaikuttaisi olevan aikuinen ihminen. Kertoja ikään kuin puhuttelee koiraansa ja muistelee yhteisiä hetkiä lemmikkinsä kanssa. Lopuksi hän ampuu koiran:
"Minä silitin koirani päätä vain
ja sitten ma ammuin sen.
Ja monta viikkoa jälkeenpäin
olin hyvin surullinen."
Saat koko runon sähköpostiisi. Toivottavasti tämä on se oikea.
Eläköön koira / toim. Kaarina Sala (Kirjayhtymä, 1992)
Materiaalia näyttäisi olevan niukasti. Tutkin erinäisiä Helsingin historiasta kirjoitettuja teoksia, mutta Sofianlehdon vastaanottokoti mainittiin niissä vain ohimennen. Sofianlehdosta on kirjoitettu yliopistollisia tutkielmia 1950- ja 1960-luvuilla:
T. Annala, Lasten toiminnantarpeen tyydyttämisestä Sofianlehdon vastaanottokodissa ajalla 25.11. - 10.12.1954 (Helsinki 1954)
https://www.finna.fi/Record/tuni.994104884205973
K. Jokinen, Sofianlehdon vastaanottokodin koululaisosastot (Tampere 1969)
https://www.finna.fi/Record/tuni.992883404205973
M.-L. Wasenius, Sofianlehdon vastaanottokotiin vuonna 1965 sijoitettujen au-lasten ja heidän äitiensä olosuhteet (Tampere 1968)
https://www.finna.fi/Record/tuni....
Laulavaisten kollegojen kanssa koostimme tällaisen listan:Miljoona, miljoona ruusuaOrvokkeja äidilleOrvokkini tummasilmäRentun ruusu (jossa mainitaan myös horsma)Sait multa kukkaset toukokuunYksi ruusu on kasvanut laaksossaLaakson liljaSinisiä punasia ruusunkukkiaKissankelloValkovuokotMansikkaa ja valkoapilan kukkaaRuusu on punainenVillejä lupiinejaLuvannut en ruusutarhaaSinivuokotKuurankukkaNiittykukkiaTulppaani (Juice Leskinen)Ruusu joka vuodestaAnttilan keväthuumausIloinen AmsterdamTeksasin keltaruusuKeltaiset ruusutRuusuja hopeamaljassaTango PelargoniaSuopursu kukkiiLisää kukkalauluja löydät selaamalla Suuren toivelaulukirjojen hakemistoa sekä laulukirjasta Orvokki, lehdokki, vuokko ja moni muu : ihanat kukkalaulut (F-Kustannus, 2009)....
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Suomen väestöön kuului vuoden 2021 lopussa 70 729 henkilöä, jotka ovat syntyneet vuonna 1949.
Suomessa syntyi vuonna 1949 yhteensä 103 515 lasta. Nykyväestön 70 729 vuonna 1949 syntynyttä henkilöä ei kuitenkaan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni vuonna 1949 Suomessa syntyneistä lapsista on elossa, sillä osa syntyneistä lapsista on sittemmin muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen on vuosien saatossa muuttanut henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1949 jossain muussa maassa kuin Suomessa.
Laskennallisten kuolleisuus- ja eloonjäämislukujen perusteella voidaan todeta, että vuonna 2021 elossa olevia tämän ikäluokan edustajia 100 000 elävänä syntyneestä olisi ollut 81 897.
Lähteet:...
Urheiluselostaja Niki Juuselan usein käyttämää ”viitasusi” sanaa (esim. formulakuski Valtteri Bottaksen ajon yhteydessä ”Valtteri ajaa kuin viitasusi!”) ovat pohtineet monet muutkin; mikäli aiheesta etsii tietoa esimerkiksi Googlesta, on hakutuloksena lähinnä hämmentyneitä urheilun ystäviä pohtimassa, mikäs ihmeen olento tämä kuuluisa viitasusi oikein on. Tämän perusteella on varsin turvallista päätellä, että kyseessä ei ole ainakaan tieteellisesti vakiintunut nimitys millekään eläimelle.Vuonna 2022 julkaistussa Urheilucastin jaksossa no. 418 haastatellaan Juuselaa, ja heti ensimmäisenä kysymyksenä hänelle esitetään, mikä viitasusi on. Juusela vastaa humoristisesti, että viitasusi on hänen mielessään jonkin sortin evoluutio lastenkirjojen...
Haamu ja Marjaana -arkkiveisu löytyy ainakin teoksesta Balladeja ja arkkiveisuja, joka on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 1994 julkaisema teos. Teoksen esittelyn mukaan siinä on "pääsisältönä laulutekstit, lisäksi laaja johdanto, melodianuotinnoksia, perusteelliset lähdeviitteet, hakemistot laulajista, keruupaikkakunnista, kerääjistä, säkeiden alkusanoista, englanninkielinen esipuhe, summary ja laulutyyppien esittely." Tällä hetkellä (13.11.) teos näyttäisi olevan Helsingin kaupunginkirjastossa vapaana Pasilan musiikkiasemalla, Töölön, Kannelmäen ja Oulunkylän musiikkiosastoilla. Tiedot muista Haamun ja Marjaanan sisältävistä teoksista tai äänitteistä saat pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-tietokannasta (www.helmet.fi...
Kirjastoissa on käytettävissä ja lainattavissa useita suuria, melko uusia tekniikan ja kaupan sanakirjoja, joista löytyvät liike-elämän keskeisimmät termit. - Varsinaisia liike-elämän sanakirjoja on myös: esimerkiksi Talvitie, Jyrki K., Kaupan ja liike-elämän taskusanakirja - suomi-ruotsi-suomi, Hallenberg, Riikka, Liike-elämän sanakirja : suomi-englanti, Hallenberg, Riikka, Liike-elämän sanakirja : englanti-suomi. Englanti-suomi : Liikekielen sanakirja, Rosenberg, Dictionary of Business jne. - Kauppakirjeenvaihdon oppaita ym. mahdollisesti sihteerin työhön liittyviä kirjoja löytyy myös. - Aineiston saatavuuden näet pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi/ .
Sadut löytyvät Beskowin kirjasta Satukirja. Yksittäisten satujen etsimisessä toimii oivana apuna Kallion kirjaston Satukortisto http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/, joka on vapaasti käytettävissä.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran sivulla kerrotaan, että "Joulupukki on iloinen vanha mies, joka tuo lahjoja jouluna. Joulupukilla on pitkä valkoinen parta ja punaiset vaatteet. Joulupukki asuu Joulumuorin ja joulutonttujen kanssa Lapissa Korvatunturilla." SKS:n sivun mukaan pukin nimi juontuu vanhemmista juhlakiertueista, joissa sarvipäiset pukit kiertelivät taloissa vaatimassa kestitystä. Sittemmin joulupukki sai inhimillisiä piirteitä Myran piispa Nikolaukselta, joka jakoi piparkakkuja ja namuja lapsille 6.12.
Suomalaisen kirjallisuuden seura
https://tietava.finlit.fi/juhlakalenteri/joulu/joulupukki/
Makupaloista löysin linkkejä joulupukki-tietoa etsivälle haulla joulupukit, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?...
Asia kannattaa tarkistaa kyseisen yhdistyksen säännöistä. Yhdistyslaista ei asiasta löytynyt mainintaa. Kari Loimun Yhdistystoiminnan käsikirjassa (WSOYpro 2007) todetaan kunniajäsenistä yleensä, että "kunniajäsenellä ei yleensä ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksessa, usein kuitenkin läsnäolo- ja puheoikeus".
Yhdistyslaki löytyy Finlexistä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503?search%5Btype%5D=pi…
Loimu: Yhdistystoiminnan käsikirja (WSOYpro 2007)
Kritiikkiportti osoitteessa http://www.kritiikkiportti.fi on hyvä paikka lähteä etsimään kirjojen arvosteluja. Tässä pari sieltä löytynyttä ”Ella ja Yön ritarit” -kirjaa koskevaa arvostelua:
Helsingin Sanomat – http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Mik%C3%A4+Patea++nyt+vaivaa/HS2010090…
Turun Sanomat – http://www.ts.fi/online/kulttuuri/arviot/kirjat/174407.html
Muita Parvelan kirjoja voit etsiä Kritiikkiportista kirjan nimellä. Varmuuden vuoksi voit laittaa vielä hakusanoihin kirjan nimen lisäksi kirjailijan nimen, jotta esiin tulevat ainoastaan Parvelan kirjat.
Mukavaa kevättä myös sinulle!
Saat uuden kirjastokortin mistä tahansa HelMet-kirjastosta. Sinulla pitää olla mukana kuvallinen henkilötodistus. Kadonneen kirjastokortin uusiminen maksaa aikuisilta kolme euroa ja lapsilta kaksi euroa. Saat uuden kortin heti, sitä ei siis tarvitse odottaa, joten pääset saman tien myös lainaamaan.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/
Kirjoja, englanniksikin, Suomesta, maan historiasta, ihmisistä ja suomalaisuuden filosofiasta ja ”kaikesta” on kirjoitettu varsin paljon. Tässä muutamia poimintoja.
Alkupalaksi voisivat käydä nämä humoristiset katsaukset suomalaisuuteen
- Meet the Finns / Ian Bowie ; pictures: Ybi Hannula, 2011
- Fun Finland / Ian Bowie ; pictures: Ybi Hannula, 2011
Eri näkökulmista Suomea ja suomalaisuutta käsittelevät mm. alla mainitut kirjat:
- Portraying Finland : facts and insights / editorial board: Laura Kolbe (editor-in-chief) ... et al., 2008
- Finland : a lone wolf / Max Jakobson, 2006
- A history of Finland / Eino Jutikkala with Kauko Pirinen, (6. rev. ed, 2003)
- A brief history of Finland / Matti Klinge (3. ed., 2000)
- Historical dictionary...
Molemmat ovat oikein. Nuorennunko-sanan perusmuoto on nuorentua ja nuorenenko-sanan nuoreta. Kielitoimiston sanakirjan (sekä painettu kirja, 2006, että sähköinen versio) mukaan nuorentua ja myös nuortua ovat tavallisempia muotoja kuin nuoreta. Nuortua-verbistä vastaava muoto olisi nuorrunko.
Makkaran maistuvuus ("onko makkara hyvää") on makuasia, johon ei voi antaa yksiselitteistä vastausta. Voit päättää asian omalta kohdaltasi maistelemalla erilaisia makkaroita. Makkaran syömisen terveellisyydestäkin (hyvää ruoaksi) ollaan montaa mieltä etenkin makkaran rasva-, suola- ja nitriittipitoisuuksien vuoksi. Osoitteesta http://www.lihatiedotus.fi/www/fi/makkara/valmistusaineet.php saat tietoa makkarasta ja sen valmistusaineista lihateollisuuden näkökulmasta. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kotisivuilla, osoitteessa http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus+ja+myynti/tuotek… taas löydät neuvoja tuotekohtaisten vertailujen tekemiseen.
Jos haluat perehtyä makkaran tai makkararuokien valmistukseen, voit tutustua...
