Tässä on muutama kirja, joissa kerrotaan eri maiden käytös- ja tapakulttuurista:
Powell, Michael: "Maan tavoille:matkailijan käytösopas" (Karisto, 2006)
Seuraava kirjasarja eri maanosien maista:
"Kulttuureja ja käyttäytymistä:Aasia"
"Kulttuureja ja käyttäytymistä:Amerikka ja Australia"
"Kulttuureja ja käyttäytymistä:Lähi-Itä ja Afrikka"
"Kulttuureja ja käyttäytymistä:Eurooppa" (Fintra-julkaisuja)
Käri-Zein, Päivi: "Bisneskohteena Arabimaat" (Multikustannus, 2003)
Näistä lähteistä löytyy tietoa karonkasta, myös pukeutumisesta:
Raili Malmberg: Hyväksi tavaksi : käytösopas arkeen ja juhlaan
Uddenberg, Agneta: Hyvät tavat
Lassila, Sirkka: Uusi käytösen kultainen kirja
Yliopistojen sivuilta löytyy hyvät, tiiviit ohjeet karonkkaan, näistä voisit pikaisesti katsoa pukeutumiseen ja muuhun etenemiseen liittyvät asiat:
Helsinki, http://www.helsinki.fi/tohtoriksi/karonkka.htm
Oulu, http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/yliopistolaisille/neuvottohtoreille…
Turku, http://www.utu.fi/media/ohjeet/karonkkaperinne/
Toivotan iloista juhlaa ja onnea väiteelleelle!
HelMet-kirjastosta eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoista lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa HelMet-kirjastoon.
Etsimäsi kirja on italialaisen Edmondo de Amicisin teos Sydän: kirja nuorisolle.
Teoksesta on ainakin kaksi suomenkielistä painosta:
Amicis, Edmondo de: Sydän, kirja nuorisolle (Otava, 1913).
Amicis, Edmondo de: Sydän, kirja nuorisolle (Otava, 1953).
Jälkimmäisessä painoksessa on Kylli Kosken kuvitus.
Mainitsemasi tarina löytyy kirjasta nimellä "Muurarimestari".
Useimmat suomen kielen sanakirjat antavat todellakin vain kaksi mainitsemaanne merkitystä sanalle klahvi. Mutta muitakin merkityksiä on.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta sain tiedon, että sanalla voidaan tarkoittaa myös vaatteiden tai jalkineiden läppämäisiä osia. Eli klahvi voi tarkoittaa myös hihan päälle käännettävää kalvosinta tai taskun läppää tai kantta.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on neuvontapuhelin, jossa tällaisiin kysymyksiin voi saada vastauksia. http://www.kotus.fi/index.phtml?s=214
HelMet kirjaston kokoelmista löytyvät seuraavat teokset:
Lääketieteen termit, Duodecimin selittävä suursanakirja, Duodecim 2007.
Hervonen, Antti, Hoitoalan sanasto, Lääketieteellinen oppimateriaalikustantamo 2000.
Hopkins, Maritta, Englannin keskeistä sanastoa lääketieteen opiskelijoille, Tampereen yliopisto 1993.
Estettä ei ole, jos ottaa huomioon samat varotoimenpiteet kuin ihmistenkin kanssa eli varoo, ettei ilmavirta pääse kuumenemaan liikaa. Koirien lämmönsäätelyjärjestelmä on erilainen kuin ihmisillä, joten varsinkin pienten koirien kanssa on syytä olla varovainen. Vastuullinen koirankuivaaja ottaa tietysti myös huomioon koiran reaktiot itse kuivatustapahtumaan. Jotkut pelkäävät fööniä, jotkut nauttivat siitä kuin lempeästä kesätuulesta. Itse en kuivattaisi föönillä koiraa, joka vähänkin pelkää ääntä ja lämmintä ilmavirtaa. Varsinkin isojen, paksuturkkisten koirien kuivaaminen föönillä on myös aika tehotonta verrattuna pyyhkeeseen. Monen lyhytkarvaisen koiran turkki kuivaa ilman mitään välineitäkin nopeasti. Koiran ehdoilla, saoisin.
Heikki...
Nukketeatterinäytelmiä löytyy esim. kirjoista Rantamäki, Nanny: Kanarouva Kaakerros ja muita nukketeatterinäytelmiä ja Kokkonen, Saara: Nukketeatterinäytelmiä. Molemmat löytynevät useimmista yleisistä kirjastoista.
Jos tarvitset ohjeita itse esityksen rakentamiseen ja nukkien tekoon, kirjoja löytyy myös tästä. Etsi kirjastojen aineistotietokannoista asiasanalla nukketeatterit.
Suosion syihin löytyy tietoa seuraavista kirjoista:
Kotimaisia nykykertojia 1-2, 2003
Leino, Eino: Lentojätkä, 2002
Kirjailija Arto Paasilinnan elämä, teokset ja kritiikki, 2001
Miten kirjani ovat syntyneet 4, 2000
Tästä vuosina 1332-1406 eläneestä arabihistorioitsijasta löytyy hyvin vähän tietoa suomeksi.
Factum -tietosanakirja v. 2004 mainitsee vain, että tämä historiankirjoittaja palveli useissa hoveissa ja kirjoitti uraauurtavan seitsenosaisen maailmanhistorian; erityisen arvokas historianfilosofisesti ja myös lähteenä on sen laaja johdanto-osa.
Otavan Suuressa Ensyklopediassa v. 1979 kerrotaan lyhyesti, että Ibn Khaldunin kirjoittama Muqaddima eli Historian esipuhe on kaikkien aikojen suurimpia historianfilososofisia tutkielmia.
Suomennettu tätä merkkiteosta ei ole, mutta ruotsinkielinen versio (Prolegomena: en introduktion till världshistorien) löytyy esim. Tampereen yliopiston kirjastosta. Englannin- ja saksankieliset laitokset taas kuuluvat...
Eipä ole palautettu. Kun teoksen kohdalla näkyy eräpäivä, se tarkoittaa että teos on lainassa ja erääntymässä/erääntynyt kyseisenä päivänä. Kirjaa on tosiaankin vain yksi kappale koko pääkaupunkiseudulla, joten valitettavasti joudut odottelemaan, että edellinen lainaaja palauttaa sen.
Musiikissa ja ylipäätään taiteessa ei ole oikein tai väärin tykätä jostain tietystä lajista, tyylisuunnasta tai taiteilijasta. Tällaista tuomitsemista kuitenkin esiintyy monien aatteellisten ääriryhmien sisällä ja jopa valtiotasolla, kuten Hitlerin Saksassa tai Stalinin Neuvostoliitossa. Myös uskonnolliset yhteisöt saattavat suhtautua kielteisesti joihinkin taiteenlajeihin tai tyylisuuntiin.
Suomenkielistä kirjallisuutta musiikista ja sensuurista:
Rinne, Harri: Laulava vallankumous : Viron rocksukupolven ihme. Helsinki: Johnny Kniga, 2007.
Korpe, Marie (toim.): Ampukaa artisti! : musiikkisensuuri nykypäivänä. Helsinki: Like, 2006.
Suomenkielistä kirjallisuutta rapista ja hip hopista:
Hilamaa, Heikki: Musta syke : funkin, diskon ja hiphopin...
Suomen kirjakieli ei kultapoju tai kultapoika -sanoja tunne, mutta murteellisesti sitä käytetään usein juuri hiukan ironisessa merkityksessä. Sillä voidaan tarkoittaa lellikkiä, lellipoikaa, eli vaikkapa opettajan suosikkia koulussa. Ilmaus "elää kuin kultapoika" taas tarkoittaa huolettomana elämistä. Kultapojalla on tarkoitettu myös hamekangasmallia, jossa on käytetty punaisia, keltaisia ja vihreitä lankoja.
Alla linkki Suomen murteiden sanakirjan sivuille, jossa sanan käyttöä on selvitetty:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kultapoika&sms_id=SMS_4ee8fedaa122b4acf93485e6de6062af
Suomen kansallisbibliografian mukaan teosta ei ole suomennettu. Kirjailijalta on suomenettu ainoastaan teos Lotta ystäväni, joka alkunimeltään on Charlottes' web.
Viipurin ravintolahistoriaa löytyy näistä teoksista:
Soini, Yrjö: Vieraanvaraisuus ammattina. Toinen nide. Otava 1963 (s.32-46)
Soini, Yrjö: Suomen majoitus- ja ravitsemiselinkeinon vaiheet. Otava 1964 ( S. 135-137)
Hirn, Sven: Viipuri - kansainvälinen kaupunki. Gummerus 1988. (s.14-23)
Tuon ajan sanomalehdissä on kirjoitettu myös Viipurin kapakoista. Artikkeleita kannattaa hakea Historiallisesta sanomalehtikirjastosta:
http://digi.lib.helsinki.fi/digi/aurora/hakemisto.jsp?currCat=4004
kahviloista, konditorioista, leipomoista ja virvoitusjuomakojuista:
http://digi.lib.helsinki.fi/digi/aurora/hakemisto.jsp?currCat=4003
raittiusraviontoista:
http://digi.lib.helsinki.fi/digi/aurora/hakemisto.jsp?currCat=4002
ravintoloista
http://digi.lib....
Ohjeet löytyvät kirjasta Salminen, Hannele - Salminen, Jukka: Lastentarhatoiminta - osa lapsuuden historiaa (Mannerheimin Lastensuojeluliitto, 1986) sivuilta 66-74. Kirja on esim. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmassa.
Kuulostaa Nora Robertsin kirjalta "Suloinen kosto". Hollywood-tähden ja arabiprinssin Adrianne-tytär elää kaksoiselämää jalokivivarkaana...
Suloista kostoa on monessa kirjastossa saatavana, joten voit tarkistaa olisiko tämä se etsimäsi kirja. Tarkista saatavuus HelMet-aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi
Oheisessa linkissä voi verrata rahojen arvoja eri vuosina: http://www.nordea.fi/sitemod/default/widecarea.aspx?PID=702534. Sieltä selviää, että 250.000 mk vuonna 1949 olisi vuonna 1949 42046,98 € ja vuonna 2004 54.000 mk eli 9082,15 €. Luvut tulee laittaa laatikoihin ilman pisteitä.
Lauren Brooken kirjasarjaa Hevoshoitolan sisarukset (alun perin Heartland) on suomennettu 13 osaa. Muita kirjoja ei ole suomennettu. Itse kirjailijasta ei löydy tietoa. Ruotsalaisen kustantajan Raben & Sjögrenin mukaan Lauren Brooke on salanimi ja sarjan kirjoja kirjoittaisivat useat kirjoittajat:
http://www.panorstedt.se/templates/common/Author.aspx?id=15809&q_contex…
Nathan Söderblomin säveltämä I denna ljuva sommartid löytyy suomeksi ainakin Suomen Lähetysseuran julkaisemasta nuottikokoelmasta Hengellisiä lauluja ja virsiä (1979) nimellä Taas saapui suvi Pohjolaan. Ensimmäinen säkeistö kuuluu:
Taas saapui suvi Pohjolaan,
niin käy, oi sielu, laulamaan
ja armon Herraa kiitä!
Niin kukkeaksi maan hän loi,
sen lahjojaan taas kantaa soi,
nyt etkö kiittäis siitä?
Virren Din klara sol går åter opp suomennosta ei ikävä kyllä löytynyt.
