Suomen kansallisbibliografian mukaan teosta ei ole suomennettu. Kirjailijalta on suomenettu ainoastaan teos Lotta ystäväni, joka alkunimeltään on Charlottes' web.
Kasvien mikrolisäyksestä Oulun kaupunginkirjastossa löytyi ainoastaan:
- Haapala, Tapani: Pohjoisten puuvartisen kasvien mikrolisäys. Hki, 1992
Saatavuus selviää aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Voit katsoa asiasanalla mikrolisäys esim. Oulun yliopiston kirjastosta http://pc124152.oulu.fi/cgi-bin/hyperlib/www.exp?28065 , josta löytyi esim.
- Kyte, Lydiane: Plants from test tubes : an introduction to micropropagation, 1996
- Ryynänen, Leena: Cryopreservation of buds and in vitro shoot tips of Betula pendula. Punkaharju : Finnish Forest Research Institute, Punkaharju Research Station, 1999 (KT-paino). - 59, [50] s. : kuv. ; 25 cm. - (Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja, ISSN 0358-4283 ; 728). Diss...
Kyllä pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Helmetistä joitain lähteitä löytyy, osoite http://helmet.fi/. Valitse sanahaku ja hakuperusteeksi esim. sanaparit "asiakkaat and palaute" tai "asiakaspalvelu and arviointi". Näitä voi tietenkin yhdistellä muillakin tavoin tai kokeilla muitakin sanoja, myös asiakaspalvelu-sanalla tulee varmaan monia kirjoja, jotka aihetta käsittelevät, vaikkei se asiasanoissa varsinaisesti tulisi esiin. Em. hakusanoilla löysin ainakin seuraavat teokset: SALMELA, Tuula Asiakaspalautteen haaste(1997); MATTILA, Hannu Lomakekysely asiakaspalautteen hankkimismenetelmänä(1999); PAANANEN, Ilkka Asiakaspalaute toimeentulotuessa(2000); PESONEN, Hanna-Leena Asiakaspalvelu vuorovaikutuksena(2002); KOKKOLA, Mari...
Sähköisiä sanakirjoja - ja laajemmin kieliteknologiaa - käsitteleviä artikkeleita löytyi avoimesta internetista suomeksi muun muassa osoitteista:
- http://www.ling.helsinki.fi/kit/2002s/ctl190net/kt-johd/kt-johd-mt-art…
(Kimmo Koskenniemi: Johdatus kieliteknologiaan. Luku 5: Kielen kääntämisen apuvälineet ja automaattinen kielen kääntäminen)
- http://www.lexitec.fi/magazine1.html
(Oikea vai sähköinen sanakirja?)
Lisäksi
- Lehtiartikkeli: Häilä, Arto: Sähköisiä sanoja: vertailussa elektroniset sanakirjat Mikro PC 1996/3 s. 40-43
- Vaasan yliopistossa laadittu väitöskirja: Romppanen, Birgitta: Sanakirjojen kehitys 1630-luvulta digiaikaan. Tietoa siitä saa osoitteessa http://www.uwasa.fi/tiedotus/tiedotteet01/syys_5.html
Saksankielisiä...
Otavan suuri ensyklopedian (4 : Juusten - Kreikka. - Helsingissä : Otava1978) mukaan Suomessa vakituisesti asunut ensimmäinen kelloseppä oli Lorenz Meyer, joka asettui asumaan Viipuriin v. 1629. (s. 2858). Vierailevia kelloja korjaavia seppiä oli käynyt Suomessa jo aikaisemminkin.
Teoksessa Kellosepät Suomessa vuosina 1600-1875 / Taimi Elfström. - Helsinki : Suomen kelloseppäliitto, 1976 on mainintoja Suomen kellosepistä jo varhaisemmalta ajaltakin esimerkiksi Turussa on ollut kelloseppä jo 1640-luvulla, vaikka em. teoksessa sanotaan ensimmäisen kellosepän kotiutuneen Turkuun vasta vuonna 1675 (Michel Albert). Molempia teoksia voit tulla tutkimaan Metson käsikirjastoon!
Arto-tietokannasta, https:\\arto.linnenanet.fi , ja "Niin & Näin" -lehden artikkelihakemistosta, http://www.netn.fi/netn_indeksi.html#C , löytyy kolme artikkeliviitettä, joihin Hélène Cixous on merkitty tekijäksi tai yhdeksi tekijöistä:
Hélène Cixous: "Sorties" (suom. Jonina Altschuler). - Niin & Näin 1995:2.
Hélène Cixous: "Elää appelsiini" (proosaruno, suom. Maria Säntti). - Nuori Voima 1993:3, s. 27.
Holvas, Jakke: "Ranskalainen postfeminismi naistuotantona: Hélène Cixousin, Luce Irigarayn ja Julia Kristevan näkemykset tarkasteltuna Jean Baudrillardin teorioiden avulla". - Kulttuurivihkot 1993:3-4, s. 48-53.
Katkelmia Cixous'n kirjoituksista on suomennettu joihinkin tutkielmiin ja artikkeleihin:
Korsisaari, Eva Maria: "Tule,...
Ranskalainen harjoittelijammekaan ei tuntenut kysymääsi sanaa, joten ilmeisesti se ei ole kovin yleisesti käytössä. Kyseisen slangisanan merkitys löytyi kuitenkin nettisanakirjasta. ’Baltringue’ = ’ personne nulle, ringard, peureux ; lâche ; faible, peureux’ eli henkilö, joka on täysi nolla, ei kukaan, nahjus, vätys, pelkuri, raukka, heikko jne. Lähin vastine suomen kielessä saattaisi olla vaikkapa ’luuseri’. http://www.languefrancaise.net/glossaire/detail.php?id=14798 .
Hei! Akaton mies-elokuvan alku ja lopputekstimusiikin on säveltänyt ja sovittanut Risto Hiltunen. Katsoin, Suomen kansallisfilmografia nro 9, elokuvan tiedot, eikä elokuvan alku- ja lopputekstimusiikille mainittu erikseen nimeä.
HelMet-kirjastojen myöhästymismaksut eivät kasva korkoa, joten entinen summa pitäisi olla vieläkin kirjastokortillasi. Hyvin vanhoista myöhästymismaksuista on lähetetty ajoittain muistutuskirjeitä, koska jo lakikin vaatii niistä muistuttamaan, mutta ylimääräisiä maksuja ei siitäkään synny.
Voit käydä maksamassa vanhat myöhästymismaksusi missä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä. Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/. Mukaan kannattaa ottaa kirjastokortti tai kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Kirkes-kirjastoista löysin tähän aiheeseen liittyviä kirjoja melko vähän. Vammaisten mielenterveysongelmat eivät ole minkään kirjan varsinaisena pääaiheena, mutta näissä aihetta käsitellään ainakin jonkin verran:
- Huttunen, Riitta-Leena: Itsetunto, mielenterveys ja ihmissuhteet (1998)
- Seppälä, Heikki: Vaikuttavat viestit. Opas kehitysvammaisten mielenterveyden ja käyttäytymisen arviointiin (1997)
- Seksuaalisuus ja mielenterveys (1999)
- Geropsykologia. Vanhenemisen ja vanhuuden psykologia (2004)
- Suvikas, Annukka: Kuntouttava lähihoito (2006)
Myös muista kirjastoista voi tilata kirjoja kaukolainaksi (maksu 6 € /kirja), esim:
- A comprehensive guide to intellectual & developmental disabilities / edited by Ivan Brown and Maire Percy...
Etsimäsi William Faulknerin novelli on suomennettu nimellä "Navetta palaa" ja se löytyy mm. William Faulknerin novellien kokoelmasta "Karhu ja muita novelleja" (Tammi, 1969). Kyseinen novelli sisältyy myös kokoelmiin "21 Nobel-kirjailijaa Björnstjerne Björnsonista Ivo Andricíin" (toim. Jarl Hellemann, Tammi, 1962) ja "27 Nobel-kertojaa" (toim. Jarl Hellemann, Tammi, 1987). Kaikki edellä mainitut teokset löytyvät HelMet-kirjastojen kokoelmista.
http://www.kirjasampo.fi/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
http://www.helmet.fi/fi-FI
Leluparaati –leluesitteitä 80-luvulta on ollut huuto.net:illä myytävänä. Kannattaa seurata sitä. Myös joissakin antikvariaateissa on esitteitä tarjolla. Tarjoukset löytyvät hakemalla Googlella (www.google.fi) sanaa "leluparaati". Myös leluja käsitteleville keskustelupalstoille voi osallistua, löytyvät googlella hakemalla "lelut keskustelu".
Agathan Christien Simeon Leen testamentti (alk. Hercule Poirot's Christmas, 1938) kertoo äreästä ja oikukkaasta miljonääristä, joka kutsuu luokseen joulunviettoon sekä perheensä että kaksi vierasta. Juhlan katkaisee raaka murha, joka vie myös Hercule Poirotin joulurauhan. Viidestä erillisestä tarinasta koostuvan Seikkaileva jälkiruoka -kokoelman nimikertomus (alk. The Adventure of the Christmas Pudding, 1960) sijoittuu myös jouluun.
Hei,
Kotimaisten kielten keskuksen ohjepankissa on artikkeli puolueiden nimien kirjoitusasuista. Kun käytetään puolueen virallista nimeä eli sitä nimeä, joka on puoluerekisterissä, se kirjoitetaan aina isolla. Virallista nimeä käytetään esimerkiksi puolueen omissa teksteissä ja muissa virallisissa yhteyksissä.
Puolueen epävirallinen nimi kirjoitetaan pienellä. Epävirallisia ovat muun muassa keskusta, kokoomus. Epävirallista nimeä voidaan käyttää esimerkiksi mediassa.
Vasemmistoliiton kohdalla puolueen virallinen (puoluerekisterissä oleva nimi) ja epävirallinen nimi ovat samanmuotoiset. Tekstissä ne erottaa vain sanan ensimmäisestä kirjaimesta.
Eli virallisessa tekstissä Vasemmistoliitto, epävirallisessa vasemmistoliitto....
LTO on lyhenne puolustusvoimien termistä lääkärintarkastusohje. D viittaa tästä ohjeesta poistettuun D-luokkaan. Nykyisen LTO:n mukaan ”aiempien ohjeiden mukaan D-luokkaan kuuluva vapautettiin pysyvästi asevelvollisuuden suorittamisesta. Luokitusta käytettiin, kun sairaus tai ominaisuus oli luonteeltaan pysyvä sekä aiheutti merkittävät toimintarajoitukset.” Lähde: https://puolustusvoimat.fi/documents/1948673/2258811/PEVIESTOS-Terveystarkastusohje2012.pdf/d8fec7e9-1178-44bf-8b6e-cdd9fd585ec3
54 tarkoittaa perusterveydenhuollon kansainvälisessä luokittelussa proteesin asennusta tai poistoa, ompelua tai kipsausta. Lähde: https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/ICPC2%20FIN%20v.5.0%20Fin%20%282016%29.pdf ...
Wikipedia-artikkelin mukaan brittiläinen makeisyritys Mackintosh's lopetti Toffon valmistamisen vuonna 2005. Ilmeisesti Yhdistyneiden arabiemiirikuntien markkinoille Toffoa kuitenkin edelleen tehdään Nestlé-yhtiön tuotemerkkinä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Toffo_(toffee)
Oletan, että kysymäsi runo on "Maskinsång" kokoelmasta "Stark men mörk" (1930).
Runo alkaa seuraavasti (Orlodoffa doschkoff orlodoffa doschkoff:) det är maskinen - jag.
Oulun kaupunginkirjastosta ei löydy suomenkielistä versiota, ruotsinkielinen versio löytyy teoksesta:
DIKTONIUS, Elmer: Samlade dikter. Holger Schildts Förlag, 1987)
Minna Canth oli tunnettu yhteiskunnallinen osallistuja ja kirjoissaan hän puuttui yhteiskunnallisiin epäkohtiin.
Etenkin varhaistuotanto edustaa mitä puhtainta yhteiskunnallista realismia. Myöhemmin (mm. näytelmät Sylvi, Anna-Liisa ) Canth keskittyy enemmän yksilöllisiin ongelmiin, taustalla yhteiskunta ja yhteisö ahtaine ja kahlitsevine moraalikäsityksineen ja tottumuksineen. Minkäänlaista erillistä moraalioppia Minna Canth ei ole kirjoittanut. Sen sijaan Canthin tuotantoa on tutkittu paljonkin, niin yhteiskunnallista sanomaa kuin etiikkaakin.
Kannattaa tutustua seuraaviin:
Taisteleva Minna. Minna Canthin puheita ja kirjoituksia 1874-1896 (toim. Eila Tuovinen).
Monisärmäinen Minna Canth - kirjoituksia hänestä ja hänen tuotannostaan (...
Onnettomuustilastot löytyvät vuosittain ilmestyvästä kirjasta Tieliikenneonnettomuudet, jota julkaisee Tilastokeskus. Kirjan saatavuuden voit tarkistaa Helsingin kaupunginkirjastosta: http://www.helmet.fi/.
