Tuomas Anhavan suomentamana kysymyksen William Blake -sitaatti kuuluu seuraavasti: "Jos mieltämisen portit puhdistettaisiin, kaikki ilmenisi ihmiselle sellaisena kuin on, loputtomana."
Kirja on Amy Rosenbergin Eläinlasten kepposia, joka julkaistiin suomeksi vuonna 1989 Lasten parhaat kirjat -kirjakerhon kirjana. Piirakkarosvo-sadussa esiintyy tosiaan Rontti Supinen.
Helmet-kirjastoissa kirjaa ei ole, mutta joistakin kirjastoista muualta Suomesta sen saa halutessaan kaukolainaksi.
Kirjan voi myös ostaa:
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1339598
http://www.huuto.net/kohteet/amye-rosenberg--elainlasten-kepposia-1p/37…
Svenska Litteratursällskapet (SLS) ylläpitää sivustoa suomenruotsalaisista paikannimistä ja niiden alkuperästä. Nykyisen Raaseporin alueella sijaitsevasta Trollshovdasta siellä todetaan, että nimen toinen osa viittaa todennäköisesti ruotsin sanan huvud, 'pää' merkityksessä 'ulkoneva kallionkieleke'. Näin ollen nimi voisi merkitä joko trullinkaltaista kalliota tai sellaista, jossa asuu trulli (sanan troll voi peikon lisäksi kääntää myös sanoilla noita tai hiisi).
Jonkinlainen hiisikallio siis ehkä vapaasti kääntäen on kyseessä, vaikkei ko. alueelta olekaan artikkelin mukaan merkintää kuvausta vastaavasta luonnonmuodostelmasta. Artikkelin alussa mainitaan, että alkuosa trolls- voisi periaatteessa viitata vanhaan,...
Seuraavista rautateiden historiaa koskevista teoksista löytyy varmaan jonkin verran tietoa asemarakennuksistakin:
-Muistomerkki puusta perinnöksi, juhlakirja Pekka Kärjelle 16.4.2000.
[Helsinki], Museovirasto, 2000
-Kiiskinen, Kyösti, Rautahevon kyydissä junamatka Matin ja Liisan päivistä Pendolinoon. Jyväskylä Gummerus, 1996
- Valanto, Sirkka, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920, Hki, Museovirasto, 1982
Mahtaisiko Ypäjän asemasta löytyä jotain teoksesta Jokioisten rautatie 100 vuotta liikenteelle avaamisesta, [Helsinki], Museorautatieyhdistys.
Sinun kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä Ypäjän kirjastoon, heillä on varmaankin kotiseutukokoelma, josta saattaisi löytyä kirjallisuutta myös asemasta. Yhteystiedot: Osoite Perttulantie 59, 32100...
Ensin muutamia kirjailijaluetteloita, jotka löytyvät Internetistä:
http://www.ouka.fi/kirjasto/itsen.htm
( Otsikko: Itsenäisyytemme ajan oululaista kaunokirjallisuutta)
http://www.ouka.fi/kirjasto/lastetu.htm
(Otsikko: Kirjoja ja kirjailijoita Oulusta lapsille ja nuorille)
http://www.rovaniemi:fi/taide/kirjasto/kirjail/alku.htm
(Otsikko: Tervetuloa Lapin kirjailijasivuille)
http://www.tornio.fi/kirjasto/tlaakso/kirja/hakemist:htm
(Otsikko: Tornionlaakson kirjailijoita)
http://www.kajaani.fi/kirjasto/Semi100v/lista.htm
(Otsikko: Kajaanin seminaarin kasvatit kirjailijoina)
Pohjoisista naiskirjailijoista tutkimuksia:
JÄISET laakerit ; artikkeleita pohjoisista naiskirjailijoista. Toim. Sinikka Tuohimaa...
Tässä muutama linkki, joilla pääset alkuun: http://www.lib.hel.fi/mcl/maat/koreasou.htm , http://www.britannica.com (hakusana Korean literature), http://www.kcaf.or.kr/klt/ (Korean Literature today - arkistosta ja aakkosellisesta hakemistosta löytyy kirjailijoiden nimiä), http://www.comptons.com/encyclopedia/ARTICLES/0100/01027072_A.html
Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitokselta löytyy eniten Korean kulttuuria käsittelevää kirjallisuutta, jota voit saada kaukolainaksi. Suomeksi on hiukan tietoa Otavan kirjallisuustiedossa.
Kirjassa Aikamatka Itä-Hakkilan vuosikymmeniin ei käsitellä katujen historiaa muuten kuin kertomalla teiden nimienmuutoksista. Parhaiten saat tietoja Vantaan katujen nimihistoriasta Helsingin pitäjä-julkaisuista, joita ilmestyy vuosittain. Niitä on saatavana ainakin Tikkurilan kirjastosta. Lisäksi voit ottaa yhteyttä Vantaan kaupunkisuunnitteluyksikön erikoissuunnitteluosastolle, josta varmasti saat lisätietoja.
Runo löytyy Tamara Maunosen kokoamasta Lasten oma rukouskirja -nimisestä pienestä kirjasesta, jonka Alea-kirja on kustantanut vuonna 1982. Saatavuustieto löytyy HelMet -aineistohausta http://www.helmet.fi/ .
Tätä ongelmaa ei Euroopassa oikeastaan ole, sillä vasemmanpuoleista liikennettä noudattavat Iso-Britannia, Irlanti, Malta ja Kypros, jotka ovat saarilla. Kauempana tähän tilanteeseen kuitenkin voi joutua. Englanninkielisen Wikipedian laajasti vasemmanpuoleista liikennettä käsittelevässä artikkelissa, ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Right-_and_left-hand_traffic#Changing_side… kerrotaan kuvien kera erilaisista siirtymäpaikoista. Ylityspaikassa voidaan ohjata liikennettä liikennevalojen avulla, johtamalla liikenne sillalle, liikenneympyrään tai yksisuuntaiselle tielle, tai opastaa vain liikennemerkein varsinkin vähän liikennöidyillä rajoilla. Suomenkielisen Wikipedian artikkeli: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tieliikenne#Oikean-...
Näyttää siltä, että kysytty essee olisi suomennettu kahteenkin kertaan.
Yrjö Karilaan toimittamassa kirjassa Suuren hiljaisuuden miehiä (vuodelta 1919) on essee nimeltä ’Itseluottamus’. Kääntäjää ei ole mainittu, mahdollisesti se on Karilas itse.
Vuonna 1958 julkaistuun Emersonin Esseitä-kirjaan sisältyy essee 'Itseensä luottava ihminen'.
Kääntäjä on J.A. Hollo.
Molemmat esseet alkavat englannin ’I read the other day some verses written by an eminent painter…’-tekstiin sopivasti, mutta ovat selkeästi eri käännöksiä.
Emerson, Ralph Waldo: Esseitä. WSOY 1958.
Suuren hiljaisuuden miehiä / toim. Yrjö Karilas. WSOY 1919.
Laulun on sanoittanut Erkki Johannes Kauhanen, joka on mm. slangi.net-sivuston päätoimittaja:
http://koti.mbnet.fi/joyhan/
Laulun sanat löytyvät kokonaisuudessaan mm. täältä:
http://koti.mbnet.fi/joyhan/JZ12SPOR.html
Suomen kansallisbibliografia Violan (https://finna.fi kautta löytyvät kappaleen muut tekijät. Sävelmä on alkuperäiseltä nimeltään City of New Orleans, ja sen on säveltänyt Steve Goodman.
Kappale löytyy ainakin levyltä Stadin styget : uusia lauluja, eilisen ja tämän päivän Stadista, slangiksi, ja sen saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
Asemasodan aikana kesällä 1942 Jalkaväkirykmentti 1 sijaitsi Karjalan kannaksella ja oli sijoitettuna Lempaalanjärven ympäristöön. Vastaavasti 40. Kenttäsairaala siirrettiin helmikuussa 1942 Itä-Karjalasta Raudun seudulle kannakselle, jossa se toimi myös kesällä 1942.
On siis mahdollista, että kyseinen kaatunut sotilas olisi esimerkiksi haavoittunut Lempaalassa, josta hänet olisi siirretty hoidettavaksi kenttäsairaalaan Rautuun, jossa tämä olisi sitten menehtynyt.
Vastauksessa käytettiin apuna Jatkosodan historia-teossarjaa sekä Kansallisarkiston digiarkistoa (http://digi.narc.fi), josta löytyvät niin Jalkaväkirykmentti 1:n kuin 40. Kenttäsairaalan sotapäiväkirjat.
Elokuussa 1942 neljä vankia onnistui pakenemaan Auschwitzista kysymyksessä kuvatulla tavalla. Marek Tomasz Pawłowski kirjoitti ja ohjasi tapauksesta dokumenttifilmin Uciekinier vuonna 2007. Se on esitetty Suomessa Yle Teema -kanavalla nimellä Pako Auschwitzista vuonna 2010 ja uusintana viimeksi vuonna 2011.
Auschwitz-Birkenau Memorial and Museum: http://en.auschwitz.org/m/index.php?option=com_content&task=view&id=578…
Yle Teema: http://teema.yle.fi/ohjelmat/juttuarkisto/historia-pako-auschwitzista
Voit kaukolainata Savon Sanomien mikrofilmit kyseiseltä ajalta tekemällä kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi (ilm. Salon kaupunginkirjasto). Kaukopalvelu on maksullista. Lisätietoja kaukopalvelusta http://www.salo.fi/vapaaaikajamatkailu/kirjasto/palvelut/kaukopalvelu/
Kirjastossa on mikrofilmien lukulaitteita, joille voi varata ajan neuvonnasta puh. (02) 778 4950.
Kansalliskirjasto on digitoinut tähän mennessä kaikki Suomessa vuosina 1771-1920 ilmestyneet sanomalehdet, ja ne ovat vapaasti käytössä tämän palvelun kautta http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/search
Kysymyksesi on valitettavasti esitetty ainakin minulle vieraalla kielellä, enkä löytänyt myöskään lähipiiristäni henkilöä, joka olisi kyennyt tulkitsemaan esittämäsi lauseen. Lisäksi jäi varsin epäselväksi liekö kyse lainkaan kysymyksestä, sillä en hahmottanut virkkeen lopusta kysymysmerkkiä. Myös sähköpostiosoitteesi - johon tämä vastaus on tarkoitus lähettää - olemassaolo hieman arvelluttaa minua.
Koska kuitenkin olet kipeästi tiedon tarpeessa (ethän olisi muuten kysymystä meille esittänyt) ja tasa-arvoinen muiden kysyjien kanssa yritän vastata parhaani mukaan, kenties joku seuraavista vastauksista on oikea:
a) Kyllä
b) v. 1957 lokakuussa
c) Edson Arantes do Nascimento
d) n. 203.000 (v. 1999)
e) "sysätty syrjään aikeistaan t....
Jeanne d'Arcista on suomeksi vain yksi varsinainen elämäkerta: Armas J. Pullan Jeanne d'Arc vuodelta 1938.
Tietoja hänestä on myös kirjoissa Valloittavia naisia (1948), Fries: Kuuluisia naisia (1911) ja Setälä: Keskiajan nainen (1996). Jeanne d'Arc on päähenkilönä
historiallisissa romaaneissa Dahlerup: Orleansin neitsyt (1947), Twain: Johanna d'Arc (1910) tai Orleansin neitsyt (1948) sekä Schillerin näytelmässä Orleansin neitsyt (1875).
Monet näistä teoksista ovat niin vanhoja, että ovat vain kirjastojen varastoissa. Kannattaa kääntyä lähimmän kirjaston puoleen ja pyytää tilaamaan kirjat sieltä.
Etsitty jouluruno voisi olla Ester Ahokaisen Viisi kynttilää, joka on julkaistu ainakin kirjassa Oman juhlan ohjelmaa : nuorimmille juhlijoille (Valistus, 1963). Esitysohjeen mukaisesti se on tarkoitettu viiden valkopukuisen tytön lausuttavaksi, kullakin palava kynttilä kädessä. Runon aloittaa ja päättää kaikkien yhdessä lausuma säkeistö, ja keskellä on viisi säkeistöä, yksi kullekin lausujalle - tai kynttilälle: isän, äidin, joulupukin, orvon ja Jeesuslapsen. Viidennen kynttilän osuus on juuri kysymyksessä muistellun kaltainen: "Jeesuslapsen kynttilänä / tahdon loistaa, lämmittää, / joka kotiin joulun tuoda, / jouluilon puhtaan luoda. / Jeesuslapsen kynttilänä / tahdon loistaa, lämmittää."
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi Karnaattu on peräisin samannimisestä Anjalassa sijainneesta talosta. Vuodelta 1622 on merkintä henkilöstä nimeltä Sihvo Jussinpoika Karnaattu, mutta nimi on kirjoitettu 1600-luvulla myös muodoissa Karnaty, Karnatu, Carnaty ja Carnatus.
Valitettavasti Mikkonen ja Paikkala eivät kerro mitään muuta nimen alkuperästä. Suomen murteiden sanakirjasta (osa 6; Kotus ja Edita, 1999) löytyy kuitenkin joitakin sanoja, joilla voisi olla yhteys nimeen. Erityisesti pomppaa esiin sana karnaatti, jota voidaan käyttää kiukkuisesta tai karskista ihmisestä. Vastaavia ilmauksia ovat myös karnakka ja karnaapeli. Toisaalta kyseeseen voisi tulla verbi karnata (’hangata, raapia...
Hei!
Tarkoittanet siis pianolle sovitettuja kappaleita kyseisistä baleteista? Kaupunginkirjastosta löytyy yksi nuotti, jossa on otteita pianolle molemmista baleteista (Zolushkahan on Tuhkimo eli Cinderella..): Prokofjev - his greatest piano solos. Se sisältää Romeosta ja Juliasta kappaleet Balcony scene, Dance of the girls with the lilies, Frair Lawrence, The Montagues and the Capulets ja Young Juliet. Tuhkimosta löytyvät kappaleet The fairy godmother, gavote, Medley of waltzes ja After the ball (waltz). Kyseinen nuotti kuuluu Viikin kirjaston nuottikokoelmaan. Lisäksi Tuhkimosta löytyy nuotti: Prokofjev: Kappaleet, piano op97, Tuhkimo. (Sisältää kymmenen pianokappaletta baletista Tuhkimo.) Nuotti löytyy pääkirjaston kokoelmasta.
Sanomalehti Sanomia Turusta löytyy verkosta Helsingin yliopiston kirjaston tietokannasta Historiallinen sanomalehtikirjasto 1771-1860 osoitteesta http://digi.lib.helsinki.fi/ Turun kaupunginkirjastosta löytyy lisäksi Sanomia Turusta mikrofilminä ajalta 24.12.1850 - 1.9.1903.
