Rahjus-niminen runo on Zacharias Topeliuksen käsialaa. Runo alkaa: "Oli kerran poika, nimeltänsä Rahjus, ja hiljainen ja siivo, mutta nahjus..."
Runo löytyy Topeliuksen teoksesta Lukemisia lapsille. Teos on lainattavissa Jyväskylän kaupunginkirjaston lastenosastolta.
Kloroplastit eli viherhiukkaset ovat kasvisolujen soluelimiä, joissa yhteyttäminen tapahtuu. Niiden rakenteeseen kuuluvat ympäröivä kaksoiskalvo, nestemäinen osa, yhteyttämiskalvosto ja kiekkomaiset kalvopinot.
Lähteet:
Suomen virtuaaliyliopiston Solunetti: http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/kloroplasti/
Otavan opiston Internetix: http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/bi/bi2/04_solun_rakenne/13_…
YO Biologia (Sanoma Pro 2013).
Aiheestasi ei löytynyt kirjallisuusviitteitä Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-aineistohausta, mutta kannattaisi tarkistaa kirjat, jotka löytyvät hakusanoilla arkkitehtuuri ja New York. Jos haet nimenomaan kirjallisuutta, niin kannattaa ottaa yhteyttä teknillisen korkeakoulun kirjastoon (puh. 4514111, luetteloiden selaus netissä on maksullista).
Esim. Oulun kaupunginkirjaston kokoelmissa on aihetta käsittelevä kirja Michael Fields: Lofts, 1999 sekä teos Suzanne Slesin: The Book of Lofts, 1986. Jälkimmäinen kirja löytyy myös mm. Turun kaupunginkirjastosta.
Jos haet internet-linkkejä, niitä löytyy runsaasti esimerkiksi Alta Vista-hakupalvelusta (http://www.altavista.com/)hakusanoilla "loft architecture" ja lofts. Esim. Doma Architecture-...
Yrjö Jylhä suomensi kyseisen kohdan John Miltonin runoelmasta Kadotettu paratiisi (1933, Paradise Lost) näin:
Saatanan / sai hämmennyksiin hyveen hohde pyhä / ja tehokas; hän kadotustaan suri, (--).
http://www.gutenberg.org/cache/epub/26/pg26-images.html
Milton, John: Kadotettu paratiisi (1952)
Kirjoja kannattaa hakea asiasanalla: "akuhieronta", "vyöhyketerapia" tai "akupainanta" pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistokokoelmasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Haku antaa esim. seuraavia teoksia:
Tekijä: Crane, Beryl
Nimeke: Vyöhyketerapia
Tekijä: Pooley, Nicola
Nimeke: Shiatsu pieni käytännön opas
Tekijä: Sutton, Catherine
Nimeke: Healing with shiatsu
Tietoa Agatha Christien elämästä löydät kätevästi Internetistä osoitteesta:
http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/agatha.htm
Sivuilla on tietoa Christien elämästä ja tuotannosta sekä runsaasti linkkejä muille saman aiheisille www-sivuille. Sivuilta löytyy myös lista Christie -aiheisesta kirjallisuudesta johon pääset tutustumaan tarkemmin kirjastoissa.
Kollega muisti, että on olemassa romaani nimeltä Suihkupaita, kirjoittaja Anja Pöyhönen (Gummerus 1969), joka kertoo nimenomaan sairaanhoitajan työstä ja pätkätyöstäkin.
Näytelmät.fi sivustosta löytyvästä näytelmäneuvontapalvelusta voisitte tiedustella lisää ehdotuksia, http://www.naytelmat.fi/index.php?view=playRequest .
Kysymyksestäsi ei käy suoraan ilmi, haetko tietoa Suomen alueen vai jonkin muun Euroopan alueen taloudellisista olosuhteista keskiajalla. Tilanne on luonnollisesti vaihdellut myös yhteiskuntaluokittain. Keskiajan taloushistoriaa käsitteleviä teoksia on mm. Turun kaupunginkirjastossa useita. Tietoa taloushistoriasta löytyy myös yleisemmistä keskiajan historiaa käsittelevistä teoksista.Tässä muutama poiminta Turun kaupunginkirjaston kokoelmista:
Heikkilä, Tuomas: Euroopan synty: keskiajan historia (2004)
Kallioinen, Mika: Kauppias, kaupunki, kruunu: Turun porvariyhteisö ja talouden organisaatio varhaiskeskiajalta 1570-luvulle (2000)
Kallioinen, Mika: Kirkon ja kruunun välissä: suomalaiset ja keskiaika (2001)
Pirenne, H.: Economic and social...
Lukuvinkkejä löytyy kirjastojen lastensivuilta sekä koulujen lukudiplomilistoista. Voisit käydä katsomassa näistä:
Vantaan kaupungin lukudiplomit (luokka-asteittain), http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;217;37143;17806&vouch…
Jyväkylän kaupunginkirjaston sivulta, http://www3.jkl.fi/kirjasto/lukudiplomi/kirjalistat.htm,
Oulun kaupunginkirjaston vinkkejä, http://www.ouka.fi/kirjasto/lapset/kirjojaeriaiheista.html, Seinäjoen kaupunginkirjaston vinkit, http://www.seinajoki.fi/kirjasto/lukuseikkailu/ .
Kun kirjasto hankkii kokoelmiinsa elokuvan, sen on samalla hankittava sille lainausoikeus. Lainausoikeuden hankkii elokuvan myyjä. Oikeus lainata maksaa melkoisesti: kirjastoille elokuvat ovatkin paljon kalliimpia kuin yksityiselle ostajalle.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoilla, ja useimmilla muillakin Suomen kirjastoilla, on tietyt, kilpailutetut myyjät, jotka siis tarjoavat vain elokuvia, joille on hankittu lainausoikeus.
Esimerkistä näkee, etteivät koneet sentään ihan kaikkeen pysty. Tietokoneen käännösohjelmat tuottavat monesti käsittämätöntä ja tahattomasti hullunkuristakin tekstiä. Koneellisia käännösohjelmia haittaavat mm. puutteet asiayhteyksien ymmärtämisessä, samoin monimerkitykselliset ja epätavalliset sanat tuottavat ongelmia. Googlen käännösohjelma perustuu suurten tekstimassojen käytölle ja tilastollisille menetelmille, ja sen tekemät tekstien analyysit lienevät melko alkeellisia. Kiinan ja japanin kielen kääntäminen on ongelma sinänsä, koska niissä jokainen merkki voi tarkoittaa useaa eri asiaa.
Tietoa käännösohjelmista : http://www.kaj.fi/files/114/kajawa_nro_4_2008.pdf
http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=862&vl=2007
http://www....
Projektihallinan käsikirjaa löytyy vuosien 1999,2002,2004,2008 ja 2009 painoksina. Viimeisiimmästä vuoden 2009 painoksesta on varauksia, joten se ei nyt ole saatavana mistään pääkaupunkiseudun kirjastoista. Vanhempien painoksien saatavuustiedot löytyvät osoitteeesa:http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Martin Stenbergin kirjan Tieto: tietojohtamisen arkkitehtuuri )Otava 2006) saatavuustiedot löytyvät samasta osoitteesta. Sitä löytyy lainattavana tällä hetkellä esim. Rikhardinkadun ja Pasilan kirjastoissa. Varaukset kirjoista voi tehdä www.helmet.fi sivuston kautta tai soittamalla kirjastoon.
Kustannusosakeyhtiö Revontulen sivuilta löytyy lyhyet esittelyt molemmista miehistä.
Petri Sarjanen: http://www.revontuli.net/henkilot/pop_sarjanen.htm
Kari Kallonen: http://revontuli.net/henkilot/pop_kallonen.htm
Muita viitteitä kirjailijoista ei oikein tahdo löytyä. Kummastakaan ei ole kirjoitettu elämäkertaa, eikä lehtiviitetietokannoista (Arto, Aleksi) löydy viitteitä kuin kirja-arvosteluihin. Ilmeisesti siis henkilöhaastatteluita ei ole tehty. Yksi mahdollisuus on tietysti kysyä Kustannusyhtiö Revontulelta lisätietoja kirjailijoista. (http://revontuli.net/)
Tässä kollegoiden avulla koottua listaa:
Päivi Alasalmi: Jokioisten kesäleiri (novelli, löytyy kokoelmasta Koirapäinen pyöveli)
Allende, Isabel: Eva Lunan rakkaudet
Cunningham, Michael: Koti maailman laidalla
Heinlein, Robert A.: Kuu on julma, Kissa muurin läpi (sekä suomentamattomat Stranger in the strange land ja Time enough for love)
Kuivaniemi, Mirja: Hinta
Levo, Tuula: Neiti Soldan
Roche, Henri-Pierre: Jules ja Jim
Lisää englanninkielisiä romaaneja löytyy esim. osoitteesta
http://www.faqs.org/faqs/polyamory/culture/.
Etsimäsi kappale on melko varmasti ruotsalaisen rap-muusikon Ken Ringin kappale Eld och djupa vatten. Kappale on levytetty v. 1999 ja julkaistu singlen lisäksi albumilla Vägen tillbaka. Kappaleessa on käytetty melodiaa ruotsalaisen muusikon Jojje Wadeniuksen kappaleesta Mitt lilla barn.
Kappaleen vide löytyy osoitteessa: http://www.youtube.com/watch?v=I9uthZxZXBw
Synnyin kauaksi äidistäni ilmestyi alunperin Siikalan kokoelmassa Kenellä on kotinsa kaukana (Otava, 1975). Se on julkaistu myös Siikalan kolme runokokoelmaa yksiin kansiin kokoavassa kirjassa Elämän ikäsi, nukut tai valvot : runoa, mietettä 1975-1985 (Otava, 1989). Näiden lisäksi se on mukana muun muassa kotimaisten äitirunojen antologiassa Äideistä parhain : runoja äidille (Otava, 2001).
Voit kaukolainata Savon Sanomien mikrofilmit kyseiseltä ajalta tekemällä kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi (ilm. Salon kaupunginkirjasto). Kaukopalvelu on maksullista. Lisätietoja kaukopalvelusta http://www.salo.fi/vapaaaikajamatkailu/kirjasto/palvelut/kaukopalvelu/
Kirjastossa on mikrofilmien lukulaitteita, joille voi varata ajan neuvonnasta puh. (02) 778 4950.
Kansalliskirjasto on digitoinut tähän mennessä kaikki Suomessa vuosina 1771-1920 ilmestyneet sanomalehdet, ja ne ovat vapaasti käytössä tämän palvelun kautta http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/search
Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohaulla, jossa tekijänä on Webber ja rajoittimina suomen kieli ja nuottimateriaali, saadaan tulokseksi kolme suomenkielistä nuottikokoelmaa, mutta ainakin luettelointitietojen perusteella niissäkin Webberin laulut näyttäisivät olevan alkukielisiä. Saattaa siis olla, että joudut itse kuuntelemaan ja kirjoittamaan muistiin sanat joiltakin suomenkielisiltä äänitteiltä (niitähän kyllä löytyy) ja yhdistämään ne nuotteihin.