Suomen historiaa kyseiseltä ajalta löytyy mm. teoksista
92 JUS
JUSSILA, OSMO: SUOMEN POLIITTINEN HISTORIA 1809-1995
92 JUT
JUTIKKALA, EINO: SUOMEN HISTORIA : ASUTUKSEN ALUSTA AHTISAAREEN
92 SUO
SUOMALAISTEN TARINA 3
92 SUO
SUOMALAISTEN TARINA 4
92 SUO
SUOMEN HISTORIAN PIKKUJÄTTILÄINEN
92 SUO
SUOMEN VUOSISATA
92.7 SUO
SUOMI 75 : ITSENÄISEN SUOMEN HISTORIA 4
92.74 PUO
PUOLI VUOSISATAA : MMM JUHLAKIRJA
Vuosisadan lopun tapahtumista löytyy tietoa teoksista
91.8105 VUO
Vuosikirja '98 : 1.9.'96-31.8.'97
jne...
91.8105 KRO
Kronikka : Suomen ja maailman tapahtumat 2000
Mitä - missä- milloin -kirjat kertovat myös vuoden tapahtumista. Koska kysymäsi ajanjakso on lähimenneisyyttä, niin kannattaa selata sanomalehtiä.
Agatha Christiesta löytyy hyvin paljon aineistoa, vaikeampaa on valita parhaimmat lähteet. Aloita tietojen kerääminen vaikkapa Suomen Dekkariseuran Internetsivuilta, osoite on http://www.dekkariseura.fi/, josta löytyy mm. linkit parhaisiin Internetlähteisiin.
Helsingin yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitajan, Kai Ekholmin ja Jukka Parkkisen teos "Pidättekö dekkareista" sisältää Agatha Christien tuotanosta seikkoja, joita et muista teoksista löydä. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyvät myös Agatha Christien muistelmat, "Vanha hyvä aikani" ja "Come tell me how you live".
Muitakin kirjoja löytyy runsaasti, esim.
H.R.F.Keatingin toimittama teos "Agatha Christie : first lady of crime" sekä Ruumiin kulttuuri -lehden erikoisnumero "Agathan...
Kyseessä oli Yleisradion edesmennyt selostaja Voitto Liukkonen, jonka haastattelu löytyy Aviisi-lehdestä 2/2006 http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=02/2006&id=d8423c8 .
Oslon MM-kisojen 50 kilometrin hiihdosta löytyi tulokset vain 20. ensimmäiseksi tulleen kohdalta, 20. oli italialainen Gianfranco Polvara.
Kysymyksessä on varmaankin Arturo Kinch, hänestä löytyi jonkin verran tietoa internetistä. Hän perusti Costa Rican hiihtoliiton 1970-luvun lopulla ja on osallistunut lukuisiin talviolympialaisiin vuodesta 1980 alkaen. Hänen lajejaan ovat olleet syöksylasku, suurpujottelu ja murtomaahiihto. Sijoitukset ovat olleet heikonlaisia, esimerkiksi Torinossa hän sijoittui 15 kilometrin perinteisellä toiseksi viimeiseksi häviten voittajalle yli puoli tuntia.
Suomenkielistä tietoa ei löytynyt, mutta tässä muutamia englanninkielisiä linkkejä, joista löytyy tietoa Arturo Kinchistä ja tuloksista:
Oslon MM-kisojen 50...
Satu on Jukka Itkosen Kirpun matka maailman ääriin. Fennica-tietokannan (https://finna.fi mukaan se pohjautuu televisiosarjaan. Satu löytyy pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista kirjana useista kirjastoista, LP-levynä Tikkurilan musiikkivarastosta ja kasettina muutamista kirjastoista (www.helmet.fi).
Helsingin kaupunginkirjaston suomalaisia nykykirjailijoita esittelevä Sanojen aika -tietokanta kertoo sadusta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Kirjakaupoissa satu tai sen kuunneltava versio ei enää ole myytävänä. Ehkäpä se löytyisi jonkin divarin kautta.
Näyttötutkinnon kautta voi pätevöityä kirjastovirkailijaksi missä tahansa kirjastovirkailijoita kouluttavassa oppilaitoksessa. Oppilaitoksessa selvitetään osaamisen taso ja järjestetään näyttötutkintoja. Kannattaa ottaa yhteyttä oppilaitokseen ja kysyä asiasta tarkemmin.
Kirjastot.fi-sivuilla on luettelo kirjastoalan oppilaitoksista. Kirjastovirkailijaksi kouluttaudutaan tavallisimmin ammatillisessa oppilaitoksessa:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Kirjastokaistalla on mielenkiintoinen haastattelu nimeltä Näyttötutkinnolla kirjastoammattilaiseksi, kannattaa tutustua:
http://www.kirjastokaista.fi/video/8831/n%C3%A4ytt%C3%B6tutkinnolla%20k…
Tässä joitakin fantasiakirjoja tai fantasiakirjasarjoja, jotka sopivat 12-vuotiaalle:
Susan Cooperin Pimeä nousee -kirjasarja. Viisiosaisen kirjasarjan ensimmäinen osa Yllä meren alla kiven aloittaa sarjan, jossa Valon ja Pimeän edustajat etsivät pyhää Graalin maljaa. Sarjan muut osat ovat: Pimeä nousee, Viheriä noita, Kuningas Harmaa, Hopeapuu.
Ursula Le Guinin jännittävät ja tarumaiset Maameren tarinat, joiden näyttämönä on Maameren saaristo. Maameren velho on sarjan ensimmäinen osa, jota seuraavat Atuanin holvihaudat, Kaukainen ranta ja Tehanu.
Paljon suosiota saanut J.K. Rowlingin kirjasarja Harry Potter nimisestä pojasta olisi varmasti ikäisellesi sopiva. Sarjan aloittaa Harry Potter ja viisasten kivi.
Hiukan edellisitä poikkevava...
Lause on tullut tunnetuksi latinankielisessä muodossa Repetitio est mater studiorum. "Keskiaikainen sanonta, mahdollisesti saksalaista alkuperää. Esikuvana lienee Horatiuksen runousopin kohta, jossa puhutaan siitä, kuinka joistain taideteoksista jaksaa nauttia ties kuinka usein ja kuinka niistä silti aina saa jotain /Ars Poetica). "
Lähde:
Kivimäki, Ato
Carpe diem : hauskaa ja hyödyllistä latinaa
Karisto, 2000
7. tarkistettu painos
Nykyinen lainsäädäntö ei estä myrkkykäärmeiden maahantuontia tai hallussapitoa. Ainoat rajoitukset laissa liittyvät uhanalaisten eläimien kauppaan, tartuntatauteihin ja eläinsuojeluun. Käärmeiden tarkkaa määrää ei tiedetä, sillä vaarallisistakaan lemmikeistä ei pidetä Suomessa minkäänlaista rekisteriä. Useimmat myrkkykäärmelajit lisääntyvät vankeudessa, ja poikasilla käydään myös Suomessa kauppaa. (Turun Sanomat, 5.9.2008)
Orja-sanalla on vastineita sekä lähi- että etäsukukielissämme (esim. vepsän orj, viron ori; udmurtin var ja komin ver).
On mahdollista, että sanalla on yhteys saamen oarji-sanaan, joka merkitsee ilmansuuntaa (eri saamen murteissa eri ilmansuuntia). Sanavartalon alkuperäinen asu on todennäköisesti *orja, joka on selitetty vanhaksi indo-eurooppalaiseksi tai kanta-arjalaiseksi lainaksi. Sanan vastineena on pidetty mm. avestan sanaa airiia, joka tarkoittaa arjalaista. Tämä selitys on siinä mielessä epäilyttävä, että arjalaiset ovat olleet ylhäisiä, eivät orjia.
Toinen indoeuroppalaiseen suuntaan perustuva selitys orja-sanalle olisi sanavartalo *worgo-, joka tarkoittaa työntekijää.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY,...
Elämäkerrallista tietoa rintasyövästä löytyy hyvin vähän. Fennicasta
löytyi vain 2 kirjaa: En lähde itseltäni salaa--Elinan kirja. toimittaneet Kaisu Pitkälä ja Pirkko Siltala, Kirjayhtymä, Helsinki, 1994 ja Jokinen, Pirjo: Joka kymmenes nainen - dokumenttitarina rintasyövästä ja hoidosta potilaan näkökulmasta. Suomen kuvalehdessä on numerossa 38/1990, s.48-52 seuraava artikkeli: Jäämeri: Rintasyöpä; onko se elinikäinen haava.
Lisäksi löysin 2 syöpään liittyviä elämäkerrallista teosta, joista saattaasi olla hyötyä: French, Marilyn: Kausi helvetissä - koskettava sairaskertomus. Gummerus, Jyväskylä, 1999, ja Widen, Solveig: Vakavaa vaan ei toivotonta. Schildt, [Espoo], 1997.
Hei!
Kysymäsi kirja on ollut hiljattain Helsingin kaupunginkirjaston valintalistoilla ja sitä on tilattu seuraaviin kirjastoihin: Pääkirjasto, Rikhardinkatu, Kallio, Töölö, Oulunkylä ja Itäkeskus. Valitettavasti kirja ei ole vielä ehtinyt lainakuntoon, mutta se käsitellään pikana, joten se on tulossa lainattavaksi niin pian kuin mahdollista. Tarkkaa ajankohtaa en osaa sanoa, mutta voit tiedustella tilannetta joistain näistä mainitsemistani kirjastoista tai jostain muusta Helsingin sivukirjastosta, jos et näihin kyseisiin kirjastoihin pääse käymään. Kun kirjan tiedot on viety rekisteriin,
sen voi varata.
Kyseessä saattaisi olla Ira Levinin romaani Mengelen pojat. Kirjan pohjalta on tehty myös elokuva. Elokuva julkaistiin suomessa nimellä Brasilian pojat, ja eräässä sen esittelytekstissä todetaan mm. seuraavaa;
"Nuori amerikkalainen Barry Kohler kertoo kuuluisalle natsien metsästäjälle Ezra Liebermanille epäilevänsä, että Auswitzin keskitysleirin "kuoleman enkeli", tohtori Josef Mengele on elossa ja työskentelee Etelä-Amerikassa. Yhdessä miestensä kanssa hän yrittää kloonata Hitleriä! Kun Kohler saa pitäviä todisteita, Mengelen kätyrit murhaavat hänet. Liebermanin uteliaisuus on kuitenkin herännyt ja kauhukseen hän saa selville, että Mengelen geenimanipulaatio on onnistunut, jossainpäin maailmaan odotaa natsien aikapommi..."
Brittiläisen Lets go gardening-sivuston, http://www.letsgogardening.co.uk/ , maailmanennätykset osion mukaan painavin päärynä on painanut 2,1 kg ja sen kasvatti Warren Yeoman of Arding New South Walesissa Australiassa. Katso, http://www.letsgogardening.co.uk/Information/WorldRecords_p2.htm .
Vierasperäiset nimet kirjoitetaan japaniksi katakana-kirjoitusmerkeillä.
Internetistä löytyy käännösautomaatti, jonka avulla voi muodostaa nimien katakana-muotoja. Automaatti löytyy osoitteesta: http://japanesetranslator.co.uk/your-name-in-japanese/
Tyyliksi kannattaa valita "calligraphy", koska se on yleisimmin käytetty tyyli. Hanna löytyy tietokannasta ja sitä vastaava katakana-muoto vastaa täydellisesti myös suomen kielen ääntämystä.
Maija on hankalampi tapaus, mutta parhaimman tuloksen saa hakemalla nimeä Maia. Toinen mahdollinen tapa voisi olla Maiya, joka muodostuu tavuista MA, I, YA.
Näiden tavujen kirjoitusasun voit katsoa katakana-taulukosta: http://www.japanorama.com/kata_ref.html
Hanna: ハンナ
Maija: マイヤ tai マイア
Metsälehteä voi Jyväskylässä lukea Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Lehden numeroja voi pyytää varastosta (yleensä aikaisintaan seuraavaksi päiväksi) luettavaksi kirjaston lukusalissa.
Metsälehden piirtäjän Aarno Liuksialan piirroksista on julkaistu myös kirja:
Pekka Virtanen: Kynä käy - Aarno Liuksiala, taiteilija ja metsämies. (Metsälehti Kustannus 2003)
Kirjaa on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjastossa.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on Margarethe Hauschka-Stavenhagenin teos Taideterapia
Vastaavanlaisia teoksia voi etsiä asiasanoilla taideterapia ja Steinerpedagogiikka tai antroposofia Vaski-tietokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi
Näitä ovat mm. Nelly Jurveliuksen Taide parantaa 1993,
Marja Dahlströmin Muodosta minuuteen: piirtäminen voimanlähteenä ja terapiassa 1999, Eve-Lis Dammin Maalaaminen erityislasten kanssa 2009, Johdanto antroposofiseen lääketieteeseen 1995.
Tässä kollegoiden avulla koottua listaa:
Päivi Alasalmi: Jokioisten kesäleiri (novelli, löytyy kokoelmasta Koirapäinen pyöveli)
Allende, Isabel: Eva Lunan rakkaudet
Cunningham, Michael: Koti maailman laidalla
Heinlein, Robert A.: Kuu on julma, Kissa muurin läpi (sekä suomentamattomat Stranger in the strange land ja Time enough for love)
Kuivaniemi, Mirja: Hinta
Levo, Tuula: Neiti Soldan
Roche, Henri-Pierre: Jules ja Jim
Lisää englanninkielisiä romaaneja löytyy esim. osoitteesta
http://www.faqs.org/faqs/polyamory/culture/.
Maaliskuussa 1984 Kirjastonhoitajaliiton hallitus suunnitteli lakkoa pidettäväksi 16.4. sekä 24.-25.4.1984. Lakon oli määrä koskea vain suurimpia paikkakuntia. Turusta lakkoon osallistui 53 kirjastonhoitajaa. Mukana oli 34 paikkakuntaa ja yhteensä yli 600 kirjastonhoitajaa. Huhtikuussa 1984 Kirjastonhoitajaliitto suunnitteli jatkavansa työtaistelua, jos sopimukseen ei päästäisi. 3.5. 84 lakko jatkuisi Espoossa, Porissa, Kauniaisissa ja Jyväskylässä ja laajenisi 10.5.84 Joensuuhun, Seinäjoelle, Helsinkiin ja Vantaalle. (Kirjastouutiset 1984.) Kirjastonhoitajalehden mukaan taistelua kesti kaksi ja puoli viikkoa. Lakko oli onnistunut, mutta lopputulos ei. Valtakunnansovittelija antoi kaikille lakossa oleville akavalaisille ryhmille...
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löytyvän HelMetin listauksen mukaan Helsingissä ompelukone on käytettävissä Etelä-Haagan ja Pasilan kirjastoissa. Espoon puolella ompelukone löytyy Entressen, Kivenlahden, Nöykkiön, Sellon ja Tapiolan kirjastoista sekä Kirjasto Omenasta.
