Kysyin asiaa HSL:n asiakaspalvelusta.
Paikallisbusseissa ei ole turvavöitä, koska asiakkaat kokevat niiden käytön hankalana kaupunkiliikenteessä. Linja-autoon tulee ja siitä lähtee jatkuvasti lisää matkustajia ja paikkaa saattaa joutua vaihtamaan useampaan kertaan. Tämänhetkinen lainsäädäntö ei myöskään vaadi turvavöitä autoon, jossa on seisomapaikkoja. Linkki Finlex asetus 790/2000
Linja-autoissa, joissa ei ole seisomapaikkoja on kuljettajan muistutettava asiakkaita turvavyön käytöstä. Turvavöiden käyttö on hyvin suositeltavaa, jos sellaiset vain ovat linja-autossa asennettuina.
Kysymykseen ei löydy suoraa yksiselitteistä vastausta. Jalkaa merkitsevän kontti-sanan etymologia on tuntematon ja sen tiedetään vain olevan sukua viron sanalle "kont", joka tarkoittaa luuta. Kyseinen merkitys kontille on tuttu etenkin lounaismurteissa, joista löytyy sanontoja myös muiden eläinten konteista, mm. siankontti, koirankontti ja kanankontti.
Kielikellossa kerrotaan hieman enemmän kontti-sanan käytöstä, ja Elina Inkisen gradussa Suomen kielen alaraajojen nimitysten kieliopillistumisprosessi kerrotaan myös muista alaraajoihin liittyvistä sanonnoista.
Näyttää siltä, ettei tekniikan alalta ole julkaistu norja-suomi sanakirjaa. Sekä Suomen kansallisbibliografia Fennica http://finna.fi että Helsingin yliopiston kirjaston tietokanta Helka http://helka.csc.fi eivät anna kuin yleisen suomi-norja-suomi sanakirjan. Suomi-norja-suomi -taskusanakirja / Farbregd, Turid löytyy myös Helsingin kaupunginkirjastosta. Saatavuustiedot Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi
Suomi-ruotsi -tekniikan ja kaupan sanakirja / Talvitie, Jyrki K. kuuluu myös Helsingin kaupungin kirjaston kokoelmiin.
Suurimpien sanakirjakustantajien kuten WSOY:n http://www.wsoy.fi tai Gummeruksen http://www.gummerus.fi sivuilta ei löydy norja-suomi sanakirjaa tekniikan alalta. Ei myöskään Akateemisen kirjakaupan tuotehausta...
Valitettavasti näyttää siltä, että maailmanhistoriasta on Suomessa selkokielisenä ilmestynyt vain yksi teos:
Tekijä(t): Rajala, Pertti Nimeke: Maailman historia selkokielellä / Pertti Rajala ; [kartat: Leena Miettinen] ; [julkaisija: Kehitysvammaliitto] Julkaistu: Porvoo Helsinki Juva : WSOY, 1991. Sama teos on julkaistu myös ruotsin kielellä. Kirjassa on kuitenkin vain muutama sivu kysymistäsi aikakausista.
Muita selkokielisiä maailmanhistorian kirjoja ei löytynyt Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta eikä tutkimistani yleisten kirjastojen kokoelmatietokannoista.
Rajalan teoksessa mainitaan kuitenkin, että "kouluhallitus on hyväksynyt... tämän teoksen... jokaiselle oppilaalle omaksi...
Tässä on muutama hyvä vinkki nettisivuista (ja kun katsot sivuja tarkkaan, löydät niistä yhteystiedot ja sähköpostiosoitteet)
Tampereen Muumilaakson Tovesta kertova sivu löytyy osoitteesta
http://www.tampere.fi/muumi/tove.htm
Muumilaaksolla on myös oma tietokanta Muumikirjoista :
http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/muumilaakso/
Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta löytyy hakemisto Sanojen aika:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&lang=FI&pid=34
sieltä löydät tekstinäytteitä, henkilötietoja jne.
Kustannusosakeyhtiö WSOYn sivut ovat osoitteessa :
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/kirjailijat/47E4C1F689A22E0EC2256A7D002…
Vaikka Internetissä onkin paljon verkkosivuja Tove Janssonista niin yhä edelleenkin ovat kirjat ja lehdet parhaita...
Sari Mikkonen on kirjoittanut neljä novellikokoelmaa (Naistenpyörä 1995, Pakkasyön odottaja 1997, Yönseutuun 2006 ja Pääkatkaisija 2008) sekä yhden romaanin (Ihmisen poikaset 2000) ja kaksi kuunnelmaa (Eläinkumppani 2000 ja Täyttä herkkua eli Vegaanidystopia 2002).
Teoksessa Suomalaisia nykykertojia 3, Btj kirjastopalvelu 2000, hänen tuotantoaan luonnehditaan mm. seuraavasti: " Sari Mikkonen on novellisti, jonka teoksissa hönkäilee perinteinen suomalainen maalaismaisema. Hänen tarinoidensa keskipisteenä ovat ihmiset, joiden ongelmana on moderni yksinäisyys ja toisen kohtaaminen."
Lisätietoja kirjailijasta ja hänen tuotannostaan löydät esimerkiksi Kirjasampo-tietokannasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175961722820
Aiheesta on jonkin verran artikkeleita suomeksi. Artikkeleita löytyy mm. ARTO-tietokannasta, jota voit käyttää ainoastaan kirjaston työasemilla.
Monissa löytämissäni artikkeleissa oli näkökulma lähinnä luontomatkailussa (Lappi jne.) ARTO-tietokanta on käytössäsi kaikissa yleisissä ja tieteellisissä kirjastoissa.
Kirjastossamme on käytössäsi myös Ebsco MasterFile Elite-tietokanta, josta saa englanninkielisiä artikkeleita kokoteksteinä.
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole juurikaan matkailun erikoiskirjallisuutta. Puutarhoihin liittyvä kirjallisuus on lähinnä kotipuutarhureille tai viheralueiden suunnitteluun liittyvää. Hakusanalla puutarhataide löytyy kirjallisuutta merkittävistä puutarhoista sekä puutarhojen historiasta. Piki-...
Tietoa belgialaisten kirjailijoiden suomennetuista teoksista on vaikea löytää.
Kirjallisuutta voi etsiä kielialuettain (esim. ranskankielinen kertomakirjallisuus, joka on kirjastoluokka 84.61), mutta tällainen haku ei erottele Belgiassa julkaistua kaunokirjallisuutta. Belgian kirjallisuushan jakautuu maan kielialueiden mukaan flaamin- ja ranskankieliseen kirjallisuuteen. Lisäksi on julkaistu kirjallisuutta vallonimurteilla.
Belgian kirjallisuudesta löytyy jonkin verran tietoa mm. Otavan kirjallisuustieto-teoksesta vuodelta 1990 ja Noora Erosen ja Reijo Kemppisen kirjasta Belgia-maa Euroopan ytimessä (2000). Myös Suomi-Klubin Belgia-oppaan sivuilla on kirjoitettu lyhyesti belgialaisesta kirjallisuudesta: http://www.suomi-klubi.com/opas/...
Ilpo Tiihosen runo 'Sinä kaikkeus' on ennen julkaisematon. Se on ollut Tv 1:n Runoraadissa 22.12.2005. 'Sinä kaikkeus' löytyy Internetistä: http://www.yle.fi/runoraati/index.php/runot/67/ .
Helsingin kaupunginkirjaston tehtävänä on toimia myös ns. Ulkomaalaiskirjastona, joka hankkii kokoelmiinsa koko maan kirjastoja varten aineistoa kielillä, jotka ovat harvinaisempia Suomessa. Ulkomaalaiskirjaston kokoelmissa on aineistoa yli 60 kielellä. Bosniankielistä kirjallisuutta oli v. 2005 muutaman sadan kappaleen kokoelma, sekä aikuisten- että lastenkirjallisuutta. Ulkomaalaiskirjaston aineistoa voi tilata kaikkialle Suomeen normaalin kaukopalvelu-menettelyn kautta eli kääntymällä lähimmän kunnallisen kirjaston puoleen omalla kotipaikkakunnalla. Kotipaikkakunnan kirjasto tekee kaukopalvelutilauksen Ulkomaalaiskirjastoon.
Aivan tarkkoja lukuja ei ilmeisesti tiedetä, mutta ohessa lukuja muutamista lähteistä:
Talvisota 800-1100 (Talvisodan pikkujättiläinen, s. 792)
Jatkosota 2377 (Neuvostoliiton virallinen tilasto, suomalainen arvio 3500. (Jatkosodan pikkujättiläinen, s. 1028)
Talvisodassa jäi sotavangiksi 850-900, jatkosodassa 3400-3500 ja Lapin sodassa 16 tai 17 suomalaista sotilasta. (www.veteraanienperinto.fi)
Talvisodassa suomalaisia jäi vangiksi lähes 900 (yle.fi Elävä arkisto)
Neuvostoliiton Euroopan rintaman sotavangit kansallisuuksittain ajalla 22.6.1941 - 2.9.1945 venäläisten lähteiden mukaan suomalaisia 2 377 (http://www.uta.fi/~titima/stilasto.html)
Lisätietoja tiedonlähteestä, jota valitettavasti juuri nyt ollut käytettävissä:
Teuvo Alava -...
Nisäkkään maitorauhasen, nisän, kärjessä on nysty, nänni, jonka kärkeen maitorauhasen tiehyet avautuvat. Maailmassa on yli 5400 nisäkäslajia, ja niillä on varsin vaihteleva määrä nisiä, ja nännejä.
(Lähde: Facta tietopalvelu -tietokanta). Ääriesimerkkinä ovat nokkaeläimet, jotka imettävät poikasiaan maitorauhasten erittämällä maidolla, mutta niillä ei ole yhtään nisää (http://wapedia.mobi/fi/Nokkael%C3%A4imet). Nisien määrä liittyy yleensä siihen, kuinka monta poikasta eläin synnyttää, eli paljon poikasia kerrallaan synnyttävällä nisäkkäällä on enemmän nisiä kuin vain poikasen tai pari synnyttävällä.
Eri nisäkäslajien nisien määrä ei selvinnyt, mutta esimerkiksi kesyrotalla niitä mainitaan olevan 12. Neljänännisille nisäkkäille ei liene...
Etsitty runo on Paavo Cajanderin Kuva. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1878. Tämän lisäksi runo löytyy A. V. Koskimiehen toimittamasta Cajanderin runojen kokoelmasta Runoelmia (Kirja, 1914). Kuva on mukana myös useassa runoantologiassa - esimerkiksi Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978) ja Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980) sisältävät tämän runon.
Monissa vanhoissa Helsingin kaupunginkirjaston kirjoissa on kannen sisäpuolella liimattuna lappu, jossa on ote Helsingin kaupunginkirjaston lainaussäännöistä. Säännöt vaihtelevat, mutta 1930-luvun kirjasta löytyy mm. tällaista tietoa. Helsingin kaupungin asukkaalla sai olla kaksi lainauskorttia. Helsingin kaupungille veroa maksavat ja näiden vaimot saivat lainata ilmaiseksi, muut tarvitsivat tunnetun henkilön takauksen tai joutuivat maksamaan vakuutena 50 markkaa. Kortit olivat voimassa kolme vuotta. Kortilla sai lainata yhden kirjan kerrallaan. Toisella kortilla sai lainata mitä vain, toisella ainoastaan tietokirjallisuutta. Laina-aika oli yksi kuukausi. Kirjoja ei myöskään saanut lainata koteihin, joissa sairastetaan tarttuvaa tautia....
Mauri on lyhennetty versio Mauritiuksesta (maurilainen, marokkolainen, maurilaisen näköinen), joka oli thebalaisen legioonan päällikkö. Veera- ja Sirkka-nimistä löytyy vastauksia tämän palvelun arkistosta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/ hakusanalla "Veera" ja "Sirkka". Lisätietoa nimistä löytyy mm. Pentti Lempiäisen kirjasta Suuri etunimikirja.
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, miltä www-sivulta löysit tiedon ympärivuorokauden auki olevasta lukusalista. Helsingin kaupungin kirjaston lukusalit ovat avoinna vain ko. kirjaston aukioloajan mukaisesti, yleensä arkisin 10-20 ja la 10-16. Aukioloajat ja lukusalien sijainnin voit tarkistaa kotisivultamme http://www.lib.hel.fi/ ja valitsemalla kirjastopalveluiden opas.
Helsingin yliopiston opiskelijakirjastolla on Leppäsuonkadulla lukusali, joka on avoinna 8 - 1.30. Lukusali on tarkoitettu korkeakouluopiskelijoille. Tarkemmat tiedot löydät sivulta http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/kirjasto/.
Suomeksi on olemassa kirjat Vedel: Välimeren puut ja pensaat (Tammi 1977) ja Lippert: Välimeren kasvit (Tammi 1997). Näissä on nimet suomeksi ja latinaksi, kuva, lyhyt sanallinen kuvaus, levinneisyysalue summittaisesti. Nimenomaan Kreetan kasvistosta ei pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa liene kirjoja.
Ehkä kannattaa käydä Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmia tutkimassa, Viikin tiedekirjastossa tai kasvitieteen kirjastossa. Kreikan valtion matkailutoimistosta voisi myös kysyä, onko Kreetalla julkaistu saaren kasveista kirjaa ja saisiko sen ko. toimiston kautta.
Lapsenpäästäjän saaga -nimellä ei löytynyt, mutta kyse lienee Paarmuskan eli pirttiämmin saagasta. Saaga kertoo kätilöstä ja mm. hänen muutaman maailmaan auttamastaan lapsen kohtalosta. Saaga löytyy Oiva Arvolan teoksesta Neljän tuulen saagat (Kirjayhtymä 1985, ISBN 951-26-2761-2).
Kyseessä voisi olla kenraalimajuri Kurt Martti Wallenius (1893-1984). Wallenius
oli paitsi kuuluisa sotilas myös lahjakas kirjailija. Veli-Pekka Lehtolan
kirjoittaman elämäkerran "Wallenius - Kirjailijakenraali Kurt Martti
Walleniuksen elämä ja tuotanto" julkaisi kustannusosakeyhtiö Pohjoinen, vuonna
1994. Kirjaa ei valitettavasti löytynyt millään muulla kielellä. Walleniuksen
omia kirjoja sen sijaan on käännetty ainakin saksaksi, englanniksi, ruotsiksi ja
ranskaksi.
Kustannusosakeyhtiö Pohjoisen yhteystiedot: Lekatie 1, 90150 OULU Puhelin
(Telephone) 08 - 537 7111 Telefax 08 - 537 7572
Kurt Martti Walleniuksen tuotantoa löytyi Norjan BIBSYS kansalliskirjaston
luettelosta osoitteesta http://wgate.bibsys.no/search/pub
Suomalaisten yleisten...
