Tässä vastaus Suomen etymologinen sanakirja - Kotus mukaan:kommervenkki (1900–) ’outo asia, metku, kikka’murresana (rinnalla mm. komervenkki, kommerfeltti, kommervehje, kommerverkki), jonka taustalla on sana komme (kompeet) ’juoni, metku, konsti; taikakalu(t)’.
Kiitos itsellesi kysymyksestä! Suosittelen kysymään Rovaniemen kaupunginkirjastota vaikkapa seuraavia kirjoja:
Italian keittiö(toim.Kay Halsey), Michele Scicolone:Italia – ruokaohjeita ja tunnelmia italialaisesta keittiöstä, Frances Mayes:Bella Toscana ja Toscanan auringon alla, Maailman keittiöitä:Italia – alkuperäisiä ruokaohjeita ja katsaus Italian eri alueisiin ja niiden asukkaisiin(toim.Miranda Alberti), Pronto!Pronto! – herkutellen halki Italian (Järvelin, Lindholm) sekä Caroline Ellwood: Italian herkut. Nettisivuja löytyy myös runsaasti: http://www.globalgourmet.com/destinations/italy/, http://www.made-in-italy.com/winefood/food.htm tai http://www.mangiarebene.net/ sisältävät monipuolista tietoa. Jos nämä eivät riitä, kannattaa...
Korttitemppuja käsittelevät ainakin seuraavat teokset: Bailey, Vanessa: Korttitemput, Sisäpelit, korttitemput, Rist, Lene: Temppuja, taikoja ja voittamattomia vetoja, osat 1. ja 2., Presto, Fay: Nuoren taikurin opas, Seppänen, Iiro: Taikoja ja tähtiä, Luttinen, Jarmo: Taikuri Luttinen: temppukirja, Taikatemput, Seppänen, Iiro: Iiro Seppäsen magian maailma, Day, Jon: Simsalabim!: taikurin käsikirja, Adair, Ian: Sata ja yksi taikatemppua, Stutz, Friedrich: Taikurin käsikirja, Salminen, Reijo: Reijo Salmisen taikuutta ja Anttila, Werner: Jokamiehen taikakirja. Kirjaston aineistotietokannasta voit hakea lisää asiasanalla taikatemput tai korttitemput.
Suosion syihin löytyy tietoa seuraavista kirjoista:
Kotimaisia nykykertojia 1-2, 2003
Leino, Eino: Lentojätkä, 2002
Kirjailija Arto Paasilinnan elämä, teokset ja kritiikki, 2001
Miten kirjani ovat syntyneet 4, 2000
Pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyi sanahaulla joitakin viitteitä suomenkielisestä, projektinhallintaa yleisesti käsittelevästä kirjallisuudesta.
Käyttämällä hakusanaa "taikakolmio", ei löytynyt mitään.
Sanahaussa käytin hakulauseketta:
(s:projektit and s:hallinta) or s:projektityö ja rajasin haun suomenkielisiin kirjoihin. Viitteissä ovat mm. seuraavat kirjat:
Pelin, Risto: Projektihallinnan käsikirja. Helsinki : Projektijohtaminen Risto Pelin, 2004 (Jyväskylä : Gummerus).
Kettunen, Sami: Onnistu projektissa. Helsinki : WSOY, 2003.
Forsberg, Kevin: Projektinhallinta : malli kaupalliseen ja tekniseen menestykseen. [Helsinki] : Edita, 2003 (Jyväskylä : Gummerus).
Rissanen, Tapio: Projektilla tulokseen....
Tässä joitakin ehdotuksia:
Työn runo puhuu. Toim. Kaija Viljakainen ja Tuija Kakko. Sisältää joitakin runoja myös koneista.
Tiihonen, Ilpo : Monttööri Kahjunen (kokoelmassa Jees ketsuppia).
Kirsi Kunnas : Herra Pii Poo (kokoelmassa Tiitiäisen satupuu).
Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla saa HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Useimmat suomen kielen sanakirjat antavat todellakin vain kaksi mainitsemaanne merkitystä sanalle klahvi. Mutta muitakin merkityksiä on.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta sain tiedon, että sanalla voidaan tarkoittaa myös vaatteiden tai jalkineiden läppämäisiä osia. Eli klahvi voi tarkoittaa myös hihan päälle käännettävää kalvosinta tai taskun läppää tai kantta.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on neuvontapuhelin, jossa tällaisiin kysymyksiin voi saada vastauksia. http://www.kotus.fi/index.phtml?s=214
Eipä ole palautettu. Kun teoksen kohdalla näkyy eräpäivä, se tarkoittaa että teos on lainassa ja erääntymässä/erääntynyt kyseisenä päivänä. Kirjaa on tosiaankin vain yksi kappale koko pääkaupunkiseudulla, joten valitettavasti joudut odottelemaan, että edellinen lainaaja palauttaa sen.
Tekijänoikeuslaki 404/1961 (täydennyksineen ja muutoksineen) – on tosiaankin perusta äänitteidenkin jakeluun - www.finlex.fi
Tekijänoikeus (oikeudenhaltijat) on puheäänitteiden kohdalla tuottajalla, esittävillä henkilöillä ja teoksessa mahdollisesti käytettyjen teosten tekijöillä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivun vastausarkistossa löytyy lain soveltamisen ohjeita, mm. tämä:
Kysymys: Saako teoksia jakaa Internetissä ja vertaisverkoissa?
Vastaus: Teoksia ei saa jakaa yleisölle ilman oikeudenhaltijan lupaa. Teoksen saattaminen yleisön saataviin tietoverkoissa edellyttää luvan hankkimista tekijältä.
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeuden_perusteita/tek…
Lisätietoja kannattaa kysyä:
www.teosto.fi
www.gramex.fi
Aineiston kaari hankintaehdotuksesta lainattavaksi kirjaksi on monivaiheinen prosessi, jossa on mukana monta työntekijää ja toimipistettä. Hankintaehdotukset käsittelee aihealueesta vastaava kirjastonhoitaja. Hän toimittaa hankittavaksi valitut ehdotukset hankintaosastolle. Sieltä tiedot siirtyvät niille toimittajille, joiden kautta Turun kaupunginkirjaston aineisto hankintaan. Kirjojen hankintapaikat kilpailutetaan lain edellyttämällä tavalla säännöllisin väliajoin. Kun aineisto aikanaan saapuu kirjakaupasta kirjastoon, se käsitellään lainauskuntoon. Se esimerkiksi luetteloidaan, tarroitetaan ja liitetään aineistorekisteriin. Viivytykset yhdessä ketjun osassa viivyttävät koko prosessia Varattu aineisto käsitellään nopeasti sen tultua...
Tietoja kannattaa lähteä etsimään sedän sotilaspassista, jos sellainen on tallella.
Jokaisesta asevelvollisesta on laadittu n.s kantakortti, joka sisältää tiedot hänen palveluksestaan puolustusvoimissa kutsuntoihin osallistumisesta joko kotiuttamiseen, kaatumiseen tai eläkkeelle jäämiseen saakka. Kantakortista ilmenevät muun muassa hänen palveluspaikkansa ja –aikansa, saadut palkitsemiset ja rangaistukset, ylennykset ja hänen mahdolliset sodan ajan taistelupaikkansa.
Mm. seuraavilta nettisivuihin kannattaa tutustua:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Talvi-_ja_jatkosodan_henkil…
http://peda.net/veraja/lohja/mantynummi/yleiset/historia/kasit/iims/men…
http://jarmonieminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22932-20-prikaatin-kaatun…
Turun kaupunginkirjaston kortti ei mene vaihtoon, jos sinulla on tällä hetkellä voimassaoleva kortti. Ohessa lisätietoa järjestelmänvaihdoksesta:
Vaski-kirjastojen järjestelmäuudistuksen aikana pitkät laina-ajat.
Toukokuun alussa Vaski-kirjastoyhteistyö laajenee nykyisestä 9 kunnankirjaston tietojärjestelmästä 17 kunnan ja 44 kirjaston yhteistyöalueeseen. Samalla kirjastojärjestelmä uusitaan. Uudistuksen vuoksi kirjastojärjestelmä ja lainauspalvelut ovat poissa käytöstä Turun kaupungin kirjastoissa 12.4.–1.5.2012.
Järjestelmän päivitysaikana lainaus, palautus, uusinta ja varausten käsittely sekä tiedonhaku eivät toimi kirjastoissa eivätkä verkkokirjastossa. Useimmat kirjastot ovat kuitenkin avoinna joko normaalisti tai rajoitetuin...
Fennica, Suomen kansallisbibliografiatietokanta sisältää tiedot suomeksi julkaistusta sekä kotimaisesta että käännöskirjallisuudesta 1400 -luvulta lähtien https://finna.fi Suomennoksien yhteydessä on mainittu myös alkuteoksen nimi. Lisäksi Melinda -tietokanta sisältää nykyisin myös Fennican aineiston http://melinda.kansalliskirjasto.fi. Kummastakaan tietokannasta en löytänyt Enid Blytonin Malory Towers -sarjan kirjoja suomenkielisinä. Myös Kirjaseuranta -sivustolla http://www.kirjaseuranta.fi/Enid_Blyton/ on luetteloita suomeksi ja muilla kielillä julkaistuista Enid Blytonin kirjoista, mutta sielläkään Malory Towers -sarjaa ei mainita suomenkielisenä.
Kysymässäsi asiassa sinun varmasti olisi viisainta kääntyä sen yrityksen puoleen, joka valmistaa HAKAS HM 200:a. Sieltä saat varmasti parhaan ja asiantuntevimman palvelun kysymykseesi.
Kysymyksesi johtaa kaunokirjallisuuden lajin määrittelyn ongelmaan. Esimerkkisi Catherine Cookson edustaa kirjoillaan ns. "naistenviihdettä" eli romanttista rakkausromaania, yhtä viihdekirjallisuuden alalajia. Naistenviihteessä, cookson-tyyppisissä kirjoissa, on rakkauden ja jännityksen elementit määrätynmuotoisina ja sopivana keitoksena lukijoiden (oletettavasti) odottamalla tavalla. Ja lukijaksi oletetaan nainen, jolloin näkökulma on useimmiten naisen.
Miesten näkökulmasta kirjoitettuja rakkausromaaneja on toki kirjoitettu, mutta ei juurikaan sellaisia, jotka loksahtaisivat vaivattomasti puhtaaseen naistenviihteen lajiin. Jotakin sinne päin: Pat Conroy "Vuorovetten prinssi", Colin de Silva "Sinhalan tuulet", Richard Mason "Meren...
Suomen perustuslain (11.6.1999/731) mukaan tasavallan presidentti valitaan syntyperäisistä Suomen kansalaisista.
Tiettyihin valtion virkoihin voidaan nimittää vain Suomen kansalaisia. Nimittämisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Päättäessään nimittämisesta viranomainen ei saa perusteettomasti asettaa ketään eri asemaan syntyperän tai kansalaisuuden tähden.
Valtion virkamieslain (19.8.1994/750) 7 § (17.3.2000/281) mukaan seuraaviin virkoihin voidaan nimittää vain Suomen kansalainen:
1) oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin virka sekä oikeuskanslerinviraston kansliapäällikön ja esittelijäneuvoksen, osastopäällikkönä virka;
2) valtiosihteerin, valtiosihteerin kansliapäällikkönä, kansliapäällikön, osastopäällikön ja...
Sukututkimukseen liittyviä lyhenteitä löytyy mm. seuraavista kirjoista:
- Karskela: Sukututkijan tietokirja
- Sampio: Opi tutkimaan sukusi
- Selvitä sukusi
- Sukututkijan sanat ja nimet
Kirjasto on maanantaista torstaihin avoinna klo 10-20, perjantaisin klo 10-16 ja lauantaisin klo 10-15. Lisää tietoja saat kirjaston kotisivulta http://www.aralis.fi/taik .
