Riippuu tutkimuksesta miten itäsuomalaiset on määritelty. Löysin netiltä uutisen ”Maakuntien geeniperimät poikkeavat jyrkästi toisistaan” vuodelta 2008, jossa kerrotaan, että ero itä- ja länsisuomalaisten välillä on jopa suurempi kuin monien Euroopan kansojen välinen ero. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maakuntien+geeniperim%C3%A4t+poikkea… . Uutisen alareunassa on linkki itse tutkimukseen PLoS ONE – tiedelehdessä ja sieltä löytyy kartta, johon on merkitty tutkimuksessa käytetty Etelä-Suomi ja Itä-Suomi. Itä-Suomeen kuuluu Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala. Geneettinen rajavyöhyke halkaisee maan Suomenlahden pohjukasta Pohjanmaalle. Seuraavassa viitteessä on tutkijoiden yhteystietoja, joista voi kysellä...
Jasba Keramik toimi vuosina 1926-1971. Jonkin verran tietoa toiminnasta ja kuvia tuotanosta ainakin alla olevilta sivuilta. Yrityksen tuotteiden pohjaleimoista ei valitettavasti löytynyt tietoa.
http://anseta.com/designers/german/jasba.php
http://www.ginforsodditiques.com/wgermanmarks.html
Kyseessä on varmaan Bertin päiväkirja-sarja (Jacobsson, Olsson, joka sopisi ehkä paremmin vähän vanhemmalle pojalle. Sarja on myös aika vanha, eikä sitä välttämättä ole enää saatavilla kaikissa kirjastoissa.
Tässä olisi muita sarjoja, jotka sopisivat 10-vuotiaalle:
Parvela, Timo: Kepler62 (scifi)
Mäkipää, Jari: Etsiväkerho Hurrikaani (jännitys)
Hulkko, Johanna: Geoetsivät (jännitys)
Larry, H.I.: Zac Power (jännitys)
Kinney, Jeff: Neropatin päiväkirja (koululaishuumori)
Bastis, Stephan: Timi Möhläri (koululaishuumori)
Heikki Paunosen slangisanakirjan (Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja. WSOY 3.p. 2001) mukaan starikka on vanha mies, ukko. Nykyslangissa käytetään kyllä useammin sanaa stara, se tulee venäjän adjektiivista staryj.
Aihetta käsitteleviä lasten kirjoja ovat esim.:
THUN Margareta: Enkelimuksu (Tammi 1990)
FINNE Anneli: ...mutta tähtein tuolla puolen...(Lasten Keskus 1990)
KALDHOL Marit: Hyvästi Henrik (WSOY 1986)
MÄHÖNEN Leea: Nalle Pilvennukka kaipaa ystävää (Kirjapaja 1995)
GAARDER Jostein: Enkelimysteerio (Tammi 2000)
LINDGREN Astrid: Veljeni leijonamieli (WSOY 1990)
LINDGREN Astrid: Soittaako lehmus, laulaako satakieli? (WSOY 1984)
Aikuisille löytyy aiheesta paljonkin, esim.:
BENDT Ingela: Kun pieni lapsi kuolee (LK-kirjat 1999)
DYREGROV Atle: Sureva lapsi ja koulu (Vastapaino 1997)
DYREGROV Atle: Lapsen suru (Mannerheimin lastensuojeluliitto 1993)
Surun lintu: lapsi kysyy kuolemasta (Tyttöjen keskus 1988)
Surevan lapsen kanssa (SMS-tuotanto 2003)...
Tirlittan ilmestyi vuonna 1953, sota oli ohi ja Suomi oli toipumassa sen aiheuttamista kauhuista. "Tirlittan lensi kanavaan, Tirlittan upposi, Tirlittan nousi pinnalle, Tirlittan hengitti".
Tirlittanin vanhemmat ja sisarukset lentävät kuka mihinkin suuntaan ukkosen iskiessä heidän kotiinsa. Onko tuo ukkonen sota, avioero vai kenties tavallinen ukkonen? Tirlittan on orpotyttö "ihmisten ihmemaassa". Kirjan luvut alkavat nelirivisillä runoilla, joissa mainitaan myös Tirlittanin kulloinenkin olinpaikka: tori, vankila, huvila, pyhäkkö, sirkus ja sairaala. Onnellisessa lopussa "Tirlittan pääsi kotihin, Tirlittan riemuitsi, Tirlittan äidin, siskot sai, Tirlittan rakasti."
Kai oleellisinta teoksessa on Tirlittanin etsiminen ja ihmiseksi...
Kysymyksessä lienee italialaissyntyisen Mariella Bettineschin veistos "Carro Celeste". Se on koboltinsininen pyörillä oleva vaunu, joka pystytettiin 1994.
Teos on jakanut turkulaisten mielipiteitä ja siihen ilmestyi aikoinaan veistoksellinen kirves, joka myöhemmin poistettiin. Sen vierittämisestä Aurajokeen ei ole tietoa. Veistos sijaitsee Turun kaupunginteatterin vieressä, Lääninhallituksen edessä. Sen voi nähdä osoitteessa www.wam.fi - Turun kaupungin taidekokoelmat - ulkoveistokset.
Videosara-kustantamon elokuvaa ei löydy Kontiolahden kirjastosta, mutta muualla Joensuun seutukirjastossa on dvd-elokuvana Unelmien huurremetsot sekä seuraavat:
Tervastulilta teerihaukuille
Tähtäimessä majava
Kruunupäiden jäljillä
Kaikien aikojen kyyhkyaamu
Lumisten kairojen metsohaukut
Hanhiaapojen kutsu
Pystykorvan lintusyksy
Ajokoiralla alkusyksystä ensilumille
Linnustajan eräsyksy
Eränkäyntiä karhusaloilla
Hanhia mereltä
Näädänpyytäjät
Videosaran kotisivulla on luettelo heidän elokuvistaan, ks.http://www.videosara.fi/page5.html .
Muita metsästys- ja eräaiheisia dvd-elokuvia Joensuun seutukirjastossa on mm.
METSÄKAURIS / ohjaus ja toteutus: Arttu Kotisara, Videosara ; käsikirjoitus : Tuomo Piispa
[Helsinki] : Metsästäjäin Keskusliitto,...
Kirjastojen lastenosastot kaipaavat aina innostuneita tekijöitä, jotka tuntevat lastenkirjallisuutta ja kulttuuria. Näin on myös Helsingissä.
Kirjastoala on muuttunut melko paljon tietotekniikkapainotteiseksi viime vuosikymmeninä. Toki painetun kirjallisuuden tuntemisesta on paljon hyötyä etenkin asiakaspalvelussa. Ilman korkeakoulututkintoa, voi kouluttautua kirjastovirkailijaksi. Tähänkin tutkintoon sisältyy yleensä jonkinlainen ATK-ajokortti. Muuten kirjastovirkailijan kelpoisuuteen on kolme reittiä:
kirjastomerkonomi
opistotason tutkinto + 20 ov kirjasto- ja informaatioalan ammattiopintoja
informaatio- ja kirjastoalan ammattitutkinto, joka sisältää
vähintään vuoden harjoittelun,
liiketalouden perustutkinto,
informaatio- ja...
Olette aivan oikeassa: PIKI-verkkokirjaston haku ei toimi Googlen tapaan, ja toki mekin olemme siitä tietoisia.
Googlen ominaisuuksiin kuuluu, että se hakee annettujen hakusanojen lisäksi automaattisesti myös tietyllä valikoimalla sanan synonyymejä ja erilaisia muotoja (esim. palauttamalla monikolliset sanat yksikkömuotoon). Tällainen hakutapa yksinään laajentaisi hakutulosten määrää valtavasti ja tuottaisi paljon asiaankuulumattomia tuloksia käyttäjän selattavaksi. Googlessa se kuitenkin toimii, koska hakutulokseen vaikuttavat samaan aikaan myös muut Googlen ominaisuudet, erityisesti periaate, jolla se pyrkii järjestämään tuloksen niin, että hyödyllisimmät ja keskeisimmät sivut nousevat listan kärkeen. Nämä ns. hakualgoritmit eli haussa...
Elokuvan tietoihin oli tullut virheellisesti merkintä, että kyseessä olisi ollut tieto-DVD eikä elokuva. Korjasin virheen, ja elokuvan pitäisi löytyä nyt myös elokuvarajauksella. Tällaisia inhimillisiä erehdyksiä saattaa sattua aina joskus, koska luetteloijatkaan eivät ole sentään täydellisiä. Kiitos ilmoituksesta!
Lainausoikeus menee vasta, kun laina on ollut myöhässä 28 päivää tai maksuja on kertynyt kortille 10 euroa tai enemmän. Jokaisesta päivästä, jonka kirja on ollut myöhässä, tulee 0,20 euroa myöhästymismaksua, joten kadonnut kirja kannattaa uusia, jos ei ehdi korvaamaan sitä heti kirjastossa.
Kun kadonnut kirja on korvattu, lainausoikeus palautuu saman tien, jollei sinulla ole liikaa maksuja tai muita myöhässä olevia kirjoja. Tietokonejärjestelmä puolestaan on lainauspuolesta hiukan erillinen järjestelmänsä, joten maksut tai myöhässä olevat kirjat eivät vaikuta suoraan sinne.
Kirjastokortista ja käyttösäännöistä löytyy lisää tietoa HelMet-sivustolta osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa.
Kun areena-sanaa käytetään konkreettisessa merkityksessä, oikea muoto on ’areenassa’. Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuoltolehden Kielikellon artikkelissa perustellaan sisäpaikallissijan käyttöä tässä sillä, että tapahtumat, esimerkiksi ottelut tai konsertit, järjestetään rakennusten (hallien ja areenojen) sisällä. Näin ollen on luontevaa sanoa, että jotakin tapahtuu esimerkiksi Hartwall-areenassa.
Kun sanaa käytetään kuvaannollisessa merkityksessä ’julkisuus; näyttämö, kilpakenttä’, oikea sijamuoto on ulkopaikallissija. Näin siis esimerkiksi 'jotain tapahtuu tieteen, politiikan areenalla; astua julkisuuden areenalle'.
Lähde:
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2373
Pyytämäsi kirjastojen yhteystiedot saat kirjastojen kotisivuilta, poimimalla tiedot Internetistä. Suomen yleisten kirjastojen yhteytiedot on kerätty osoitteeseen http://www.kirjastot.fi/kirjastot/listaa_kaikki.asp
Listan Suomen tieteellisistä kirjastoista yhteystietoineen saa esimerkiksi osoitteesta http://www-db.helsinki.fi/kirjastot/ (Älä kirjota hakusanaa vaan anna pelkästään hae-komento)
Ammattikorkeakoulu- ja oppilaitoskirjastot löytyvät osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/amkkirj.html
Suurimmilta Suomalaisilla kirjakauppaketjuilta löydät myös Internet-sivut joilta voit poimia yhteystiedot. Internet osoiteet ovat useimmiten loogisia esim. http://www.akateeminen.com/ http://www.suomalainen.com http://www.meteori.com/
Valitettavasti kirjaston Arabian tuotantoa käsittelevistä kirjoista en löytänyt kuvailemaasi kannua. Jonkinlaista osviitta voi saada teoksesta Helanderilla huudettua 2008-2009, jossa on seuraavia esimerkkejä Arabian tuotteista: kolme maitokannua 160€, kahvikannu ja kaksi maitokannua 180€, neljä maitokannua 230€, maitokannu ja kaksi kermakkoa 180 €. Antiikki & design -lehteen voi lähettää valokuvan kannusta ja saada Mikä missä milloin -palstalla asiantuntevan arvion.
Aiheesta on kysytty Helsingin kaupunginkirjasto kysy.fi-palvelussa. Kysymykseen on vastattu näin:
"Lyhenteen historiasta ei ole varmaa tietoa, enemmän tai vähemmän valistuneita arvauksia sitäkin enemmän. Alkuperää on jäljitetty niin länsiafrikkalaisiin orjiin kuin vuoden 1840 yhdysvaltain demokraattien presidenttiehdokkaaseen Martin Van Bureniin, josta käytettiin lempinimeä Old Kinderhook, ja erikielisiin OK:ta äänteellisesti muistuttaviin ilmauksiin. Amerikkalainen kielitieteilijä Allen Walker Read on esittänyt OK:n esiintyneen ensimmäisen kerran painettuna Boston Morning Postissa 1839, jossa sitä käytettiin väännöksenä all correct -fraasista."
Lähteitä ja lisätietoja:
Nevalainen, Terttu (Tiede 3/2001) Mistä tulee...
Kysymykseen on vastattu aiemmin tässä palvelussa ja onneksemme vastaukset arkistoituvat! Kysyttyjen kysymysten ja niihin annettujen vastausten arkisto löytyy samalta sivulta kuin itse kysymyslomake. Vastauksen kysymykseesi löydät kirjoittamalla ETSI ARKISTOSTA riville TOPLESS. Hakutuloksena on kaksi "arkistokorttia", ja huomannet että 2.12.1999 päivätyssä kysymys-vastauskortissa on kaipaamasi tieto.
Petsamon II ms:a edeltävästä ajasta on paljon kirjoituksia, varsinaisesta rikollisuudesta on ilmestynyt Kirsi Kuusikon väitöskirja Laiton Lappi, laiton Petsamo, 1996 (Rikollisuus ja järjestysvalta Petsamossa 1921-1944)
Lisäksi kannattaa muistaa Erno Paasilinnan Petsamo-kirjat ja kirjoitukset sekä
historiateos: Turjanmeren maa. Petsamon historia 1920-1944. Rovaniemi, Petsamo
seura 1999.
Huom. Liinahamari, ei Lillehammer
kts myös
http://lapponica.rovaniemi.fi
Lapin läänin kirjastojen ja museoitten yhteinen tietopankki ja verkkotietopalvelu
Mika Aaltonen on tarkastellut johtamista ja johtamisteorioihin liittyviä tarinoita ja myyttejä, joita löytyy Kalevalasta, Vänrikki Stoolin tarinoista, Seitsemästä veljeksestä ja Tuntemattomasta sotilaasta. (Suomalaisen johtamisen kuvia - Mika Aaltonen)
http://hkkk.fi/lta/98/2/d2.html
Eräissä poliisiromaaneissa on johtamisen ja esimiestyön kuvaus ja problematiikka vahvassa osassa. Esim. Lehtolainen, Leena : Veren Vimma. 2004.(Maria Kallio-sarja.)
Mankell, Henning : Wallander-sarja.
Tässä muita aihetta sivuavia teoksia:
Sinkkonen, Lassi : Sumuruisku. 1968.
Joenpelto, Eeva : Rikas ja kunniallinen. 1984.
Nikoskelainen, Eeva : Ylilääkäri Männikkö ja hallittu tulosjohtaminen. 1999.
Nothomb, Amelie : Nöyrin palvelijanne. 2001....
