Vastaus ensimmäiseen kysymykseen löytyy maistraatista. Aloita etsinnät sieltä. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.maistraatti.fi. Kuolinilmoituksen etsinnässä emme voi auttaa.
Etelä-Suomen Sanomia löytyy HelMet-tietokannastakin ja myös kansalliskirjastosta. Voit mennä Espoon, Vantaan tai Helsingin pääkirjastoihin ja lukea vuoden 1957 lehdet mikrofilmiltä. Kun oikea uutinen löytyy, voit tulostaa sen paperille.
Voisikohan kyseessä olla Grimmin satu "Kolme pikkumiestä metsässä"? Kyseisessä sadussa paha äitipuoli lähettää tytön mansikoita poimimaan talvella, pelkässä paperipuvussa. Satu löytyy esimerkiksi kirjasta: Grimm, Jacob: Grimmin satuja (suom. Anni Swan ; kuvittanut Arthur Rackham), WSOY, 1991
Käyttämällä esimerkiksi Ask Jeeves-palvelua (http://www.askjeeves.com/) saat hakulauseella Greece business culture linkkejä Kreikan liikekultuuriin. Englanninkielistä tietoa on esim. osoitteessa http://www.businessculture.com/greece/index.html
Suomenkielisiä linkkejä en netistä löytänyt.
Seuraavista suomenkielisitä kirjoista on apua aiheeseesi: Mikluha, Arja: Kommunikointi eri maissa, Yrityksen tietokirjat, 1998; Mole, John: Tiedä tavat - mitä menestyvän liikemiehen tulee tietää EY-maiden oloista ja kulttuurista, WSOY 1991; Kulttuureja ja käyttäytymistä - Eurooppa, Fintra, 1998; Me ja muut - kulttuurienvälinen viestintä,Yle-opetuspalvelut, 1996; Salminen, Kerstin: Kulttuurikompassi, Edita 1996
Kaikista tällaisista perinnesanonnoista esiintyy sanallisia muunnoksia, mutta uskoisin tässä tapauksessa että ilmaisu "koiva kovaa vastaan" on yleisin. Sillä tarkoitetaan mitä tahansa tilannetta, jossa täytyy ottaa käyttöön samat menetelmät tai aseet kuin mitä vastapuolikin käyttää. "Kova" viittaa mitä ilmeisimmin aseisiin ja etenkin teräaseisiin, mutta sanontaa käytetään myös aivan rauhanomaisissakin yhteyksissä korostamassa, että nyt on vastattava "samalla mitalla". Oletettavasti sanonta on aikoinaan kuvannut sitä, että metallisia aseita vastaan ei kannata taistella pehmeällä puulla tms. Ilmaisulla tarkoitetaan siis tasapäisen menetelmän valintaa.
Heikki Poroila
Museokorttia ei voi lainata Helmet-kirjastoista. Kortin voit ostaa Museokortti-museoista tai verkosta:
https://www.museot.fi/museokortti
Listan Museokortti-museoista löydät täältä:
https://www.museot.fi/museohaku/
Kyllä.
Nimien järjestystä voi muuttaa virallisesti tekemällä ilmoituksen.
"Jos haluat muuttaa etunimeäsi, täytä nimenmuutoshakemus. Hakemuksen avulla voit myös muuttaa etunimien järjestystä ja poistaa tai lisätä etunimiä."
Sivustolla on myös linkki nimenmuutos lomakkeeseen ja ohjeet sen täyttämisestä.
Digi- ja väestötietovirasto
Kyseessä varmaankin Ta nea ellinika gia xenous. Pääkaupunkiseudun
aineistotietakannasta http://www.libplussa.fi sopivaa painosta ja saatavuutta etsiessäsi, sinun kannattaa kirjoittaa nimekekenttään ta nea# tai Xenous tai asiasanakenttään kreikan kieli, koska kysisiä kirjoja ja kasettipaketteja on luetteloitu perin vaihtelevin käytännöin. |
|
Kielisuihkusta, toisin kuin kielikylvystä, löytyi vain Pauliina Karjalaisen gradu "Suihkuttelua englannin kielellä"- tapaustutkimus englantipainotteisen opetuksen toteutumisesta ala-asteen kuudennella luokalla (1999, Lapin yliopisto)
ja ala-asteen opettajille tarkoitettu "Kielisuihku - materiaalia peruskoulun
1. luokan englannin opiskelua varten" (WSOY, 1997). Oletko tarkistanut
mitä löytyy Internetin hakupalveluiden (http://www.kirjastot.fi/tiedonhaku/)
avulla? Kokeile hakusanana kielisuihku*
Olisikohan kyseessä Anna-Kaarina Kiviniemen tekstittämä ja säveltämä Kesytetty? Kappale tehtiin alunperin Pikku prinssi -kuunnelmaan radioon 1973. Kappale löytyy esim. Suuresta toivelaulukirjasto, osa 11. Laulun sanat alkavat seuraavasti: "Sinä olet minulle vain yksi, yksi tuhansien joukossa. En tarvitse sinua. En, en tarvitse sinua. Mutta jos kesytät minut, niin silloin me toisiamme tarvitsemme..."
MTV 3:n Formulalle omistetuilla sivuilla on ns. Formulafakta, jossa on tieto, että renkaidenvaihto olisi kielletty tälle kaudelle ja kysely siitä mitä mieltä harrastajat ovat asiasta.
http://www.mtv3.fi/urheilu/f1/formulafakta.shtml?173691
Kannattaa siis käydä tutkimassa ao. sivua tarkemmin. Ja sinne voi lähettää lisäkysymyksiä aiheesta.
Mikäli teitä kiinnostavat tarkemmin Formuloiden säännöt
niin kilpailujen virallisilta sivuilta
http://www.formula1.com/insight/rulesandregs/13/511.html
löytyvät FIA:n säännöt.
Kansainvälisen autoliiton sivuilla on pdf-tiedoistoina myös lisää sääntöjä.
http://www.fia.com/sport/Regulations/f1regs.html
Muita kysymys ja vastauspalveluja löytyy mm. sivulta
About.com http://autoracing.about.com/
Tästä kirjailijasta ei löydy tietoa helposti edes kirjaston käyttöönsä hankkimista lisensoiduista tietokannoista eikä edes "googlaamalla". Alla mainitun norjankielisen, kirjailijasta kertovan kirjan voi kaukolainata lähikirjaston kautta:
Østenstad, Inger : Rotta og hans fantastiske familie : om Svein og rogga-bøkene av Marit Nicolaysen / ingår i: Barneboklesninger : norsk samtidslitteratur for barn og unge. 2004, ISBN 82-450-0113-9 ; s. [56]-62. Ämnesord (person): Nicolaysen, Marit
Tässä vielä hiukan kirjailijatietoa, tiedot ovat sivulta .
Marit Nicolaysen, født i 1953. Forfatter. Debuterte i 1985 med romanen "I Frøyas tegn". Har skrevet romaner, noveller, tekster for scenen, og barnebøker.
Kuvauksia isäsuhteesta löytyy esim. seuraavista kirjoista: Martti Linna: Syysmarkkinat
Mari Mörö: Natsapartio
Timo Parvela: Isän kädestä: kahden isän kirjeenvaihtoa
Kjell Westö: Isän nimeen
Antti Hyry: Isä ja poika
Jörn Donner: Isä ja poika
Eppu Nuotio: Peiton paikka
Tyttären näkökulmaa isään valotetaan mm. seuraavissa romaaneissa:
Eila Kostamo: Kanssakulkija
Annika Sandelin: Saderunoilijan tytär
Sari Malkamäki: Jokin yhteinen maailma
Ranya ElRamly on kirjoittanut egyptiläisestä isästä ja suomalaisesta äidistä kirjassaan Auringon asema.
Yksinhuoltajaisistä kerrotaan mm. seuraavissa kirjoissa:
Hannu Väisänen: Vanikan palat
Markku Ropponen: Elämysmatka
Kuvauksia yksinhuoltajaisän elämästä löytyy myös nuortenkirjoista:
Taru Väyrynen: Karri ja...
Vaikuttaa siltä, että vakiintunutta suomenkielistä nimeä ei ole. Komission työ päättyi toukokuussa 2003 eli se toimi vain pari vuotta. Lyhyt toimiaika saattaa olla syy siihen, ettei nimeä ole käännetty.
Lienee parasta käyttää epävirallista suomennosta ja mainita alkuperäinen suluissa, esimerkiksi: YK:n inhimillistä turvallisuutta käsitellyt komitea (UN Commission on Human Security 2001-03).
Komission verkkosivut
http://www.humansecurity-chs.org/index.html
Valitettavasti Antti Tuurin sähköpostiosoitetta ei löytynyt Oulun kaupunginkirjaston ylläpitämästä Pakkala-kirjailijatietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8003/Intro , eikä myöskään Seinäjoen kaupunginkirjaston Pohjalaisia nykykirjailijoita tietokannasta http://www.seinajoki.fi/kirjasto/kirjailijat/tuuri.htm .
Sähköpostiosoitetta kannattaa kysyä Otavalta http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/tuuri_antti/fi_FI/tuuri_antt… .
Runon on suomentanut Erkki Peuranen, alkusäkeet ovat: "Elämme, emme tunne maatamme jalkojen alla puheemme ei kymmentä askelta kanna "
Löytyy teoksesta Maailman runosydän s. 430.
Skotlantilaisen Irvine Welshin vuonna 2007 suomeksi ilmestyneen Mestarikokkien sänkykamarisalaisuudet -kirjan kannessa on banaani. Tämä humoristinen romaani on hyvinkin voinut tulla vastaan uutuushyllyssä muutama vuosi sitten.
Kirjan saatavuus Lappeenrannan maakuntakirjastossa:
http://weborigo.lappeenranta.fi/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3DC3128…
Et maininnut esimerkkiä, mutta tarkoitatko siis, että laulun nimissä kirjoitetaan kaikkien sanojen alkukirjaimet isolla kirjaimella, kuten seuraavassa Smiths-yhtyeen kappaleessa: There Is a Light That Never Goes Out? Jos olet tällaiseen törmännyt suomenkielisissä lauluissa, niin todennäköisesti se on lienee englannin kielen vaikutusta. Suomen kielessä on ollut vakiintuneena tapana kirjoittaa teoksen (esimerkiksi kirja tai laulu) nimi niin, että vain ensimmäinen sana kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.
Lähteet:
http://www.kielikukkanen.fi/kielikoulu/kielikoulu_0908.html
Ikola, Osmo: Nykysuomen käsikirja (Weilin+Göös, 1991)
Kyseessä näyttäisi olevan osa Uuno Kailaan runosta "Laulu ja elämä", joka on ilmestynyt ensimmäisen kerran kokoelmassa "Uni ja kuolema" (WSOY, 1931). Katkelma ei ole avain runoelman alusta vaan sen ensimmäisen osan "Kuoro" kolmannen säkeen alusta. Runon alaotsikko on "Runo yleisiin laulu- ja soittojuhliin 1931".
Itse asiassa kyseinen kohta kuuluu seuraavasti:
(Mikä mahtava laulun vuo:)
tuhatmuotoisen elämän laulu,
tuhatkasvoisen kohtalon...
Runo "Laulu ja elämä" sisältyy myös Uuno Kailaan koottuihin runoihin 1922 - 1931 (SKS, 2002).
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
https://finna.fi
Kailas, Uuno: Uni ja kuolema (WSOY, 1931)
Kailas, Uuno: Runot 1922 -1931 (SKS, 2002)
Tätä Tuomas Kantelisen Paula Vesalan ja Mariskan tekstiin säveltämää laulua ei valitettavasti ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina. Ainoa keino saada nuotit taitaa olla yrittää ottaa yhteyttä itse säveltäjään. Kanteliseen saa yhteyden sähköpostitse osoitteella tkoffice@kantelinen.net (http://www.kantelinen.net/contact.html).
Heikki Poroila
