Numinoosi on Rudolf Otton teoksessaan Das Heilige (1917) hahmottelema käsite, joka kuvaa uskonnollisen kokemuksen ei-rationaalista luonnetta. Tässä jonkin aivan toisen (das ganz Andere) kohtaamisen aiheuttamassa kokemuksessa kauhistuttavuus ja kiehtovuus sulautuvat yhteen.
Lähteenä käytin Stuart Sarbackerin artikkelia "Rudolf Otto and the Concept of the Numinous"
https://oxfordre.com/religion/view/10.1093/acrefore/9780199340378.001.0001/acrefore-9780199340378-e-88?rskey=4XcTkf&result=1
"Maaliskuu jo aurinkoinen", kertoo tämä aikaisempi vastaus: https://www.kirjastot.fi/comment/65423?language_content_entity=fi
https://birgitmummu.vikki.fi/Runous/Kuukausirunot.htm on samaa mieltä.
Kirjassa Linnut lapintiiran muutosta kerrotaan, että se seuraa yöttömän yön aurinkoa napa-alueelta toiselle. Se pääsee kovien myötätuulien auttamana Afrikasta Etelä-Mantereelle ahtojään reunalle. Lapintiiran saapuessa sinne, siellä on täysi kesä: aurinko paistaa läpi yön ja ravintoa on riittämiin.
Eli lapintiiralla on Etelä-mantereella hyvät elinolot, se näkee elämänsä aikana enemmän päivänvaloa kuin mikään muu lintu ja ahtojään reunalla elävät suuret krilliparvet ovat lapintiiran ravintotalouden perusta.
Wikipedian sivuilla osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Villakoira kerrotaan villakoirien luultavasti olleen olemassa jo satoja vuosia. Niitä kerrotaan hyvin varhain käytetyn erityisesti vesilintujen metsästykseen. Saksan kielen sanaa "pudeln", joka merkitsee loiskuttamista, pidetaankin villakoiran kansainvälisen nimen "poodle" kantasanana.
Kysymyksessä lienee italialaissyntyisen Mariella Bettineschin veistos "Carro Celeste". Se on koboltinsininen pyörillä oleva vaunu, joka pystytettiin 1994.
Teos on jakanut turkulaisten mielipiteitä ja siihen ilmestyi aikoinaan veistoksellinen kirves, joka myöhemmin poistettiin. Sen vierittämisestä Aurajokeen ei ole tietoa. Veistos sijaitsee Turun kaupunginteatterin vieressä, Lääninhallituksen edessä. Sen voi nähdä osoitteessa www.wam.fi - Turun kaupungin taidekokoelmat - ulkoveistokset.
Animorphs-sarja päättyy osassa 54, mutta sarjaan kuuluu lisäksi 4 Megamorphsia, 2 Alternamorphsia ja 4 kronikkaa (hork-bajir, andaliitti, Visser ja Ellimisti-kronikat), yhteensä 64 osaa.
Suomeksi on ilmestynyt 20 osaa.
Tammi -kustantamolla ei ole tällä hetkellä aikeita suomentaa lisäosia tähän sarjaan.
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista (www.helmet.fi) löytyvät englanninkielisenä osat 23, 29, 30, 51 ja 53.
Kirjastolaki liikkuu sen verran yleisellä tasolla, ettei siellä sanota mitään kirjastokortista. 10 § antaa mahdollisuuden säätää kirjaston käyttäjän oikeuksista ja velvollisuuksista tarkemmin käyttösäännöissä. Laki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980904.
Kirjaston käyttösäännöt ovatkin olennainen asia mietittäessä, voiko asiakas lainata kirjastokortin sijaan henkilöllisyystodistuksella. Kehottaisin siis tutkimaan, mitä kirjastosi käyttösäännöissä sanotaan kortin käytöstä vai sanotaanko siinä niistä mitään. Jos asiaa ei millään tavalla noteerata käyttösäännöissä, kannattaa varmaan tutkia mahdollisia kirjaston sisäisiä ohjeita tai kysyä asiaa yksinkertaisesti esimieheltä...
Runo on nimeltään Kurre-Narrelassa, ja se löytyy Ester Ahokaisen
vuonna 1950 ilmestyneestä satu- ja runokirjasta Tuulen tarinoita.
Ks. kirjan sisällysluttelosta satu Narren voimistelunäytös. Teos
löytyy ainakin Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastosta.
Laulu on vanha vienankarjalainen itkusävelmä. Se on Uhtuan alueelta, joka on taajama Karjalan tasavallassa Venäjällä. Tietoa sävelmästä ja runosta löytyy Kulttuurisampo-portaalista:
http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkult…
Karjalan kieli, tai nykyään puhutaan myös karjalan kielistä, on suomen kielen sukukieli. Uhtuan murre kuuluu varsinaiskarjalan murrealueeseen. Lisää tietoa karjalan kielistä mm. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta:
http://www.kotus.fi/?s=174
Kysymyksesi on hyvin laaja-alainen ja tässä on joitain esimerkkejä aihepiiriin liittyvistä videoista ja olet jo löytänyt lähteeksi hyviä elokuvia itsekin. Lähikirjastostasi löytyy varmaan hyviä hakuteoksia, joista saat lisätietoa elokuvista, esimerkisi: Bagh, Peter von Nimeke: Elokuvan historia Otava, 1998 ja Salmi, Hannu: Elokuva ja historia, 1993.
Lisäksi kirjastoissa on käytettävissä Aleksi-tietokanta, jossa on tietoa kotimaisista aikakauslehtiartikkeleista, tässä pari artikkelia:
Salmi, Hannu Spektaakkeli monumenttina : historiallisuuden merkkejä 50- ja 60-luvun antiikkispektaakkeleissa. Filmihullu Julkaisuvuosi 1996 ; 5 ; 10-15.
Salmi, Hannu: Musiikin eeppinen ekspansio : musiikki ja historiallisuuden vaikutelma Hollywoodin...
Kirjastojen tietokannoista löytyi yksi julkaisu, jossa käsitellään ajo-opetusta venäjän kielellä. Julkaisun tiedot:
NIMEKE: Jezdite pravilno na dorogah Finljandii
Julkaisija: Liikenneministeriö
JULKAISTU: Helsinki : Ministerstvo transporta i svjazi Finljandii,
Sluzba informatsii, 1994
ULKOASU: 40, <3> s. : kuv. ; 22 cm
ALKUTEOS: Maantiellä maan tavalla
LISÄPAINOS: 1996
Kirjaa on hankittu Oulun, Tampereen, Helsingin ja Turun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastoihin. Kirjan saatavuuden voi tarkistaa Maakuntakirjastojen kokoelmatietokannoista http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1247
Kielitoimioston ohjeissa sanotaan, että kun yhdyssanan tai sanaliiton ensimmäinen osa on genetiivisssä, sekä yhteen että erilleen kirjoittaminen on usein mahdollista. Yhteen kirjoitettuna kokonaisuus on voi olla termimäisempi, erilleen kirjoitettuna sanat luonnehtivat ilmiötä tekstiyhteydessä väljemmin. Kakun täytteen tapauksessa kuitenkin sanaliitto, siis erilleen kirjoitettuna lienee useimmissa tapauksissa perustellumpi ja luontevampi.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/121
Verbi "uupua" tarkoittaa tosiaan sekä väsymistä että vailla ja ilman olemista, puuttumista: Kielitoimiston sanakirja:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/uupua?searchMode=all
Suomen sanojen alkuperä, etymologinen sanakirja 3: R-Ö (2000) -teoksen mukaan sana on mahdollisesti johdettu onttoa ja tyhjää merkitsevästä sanasta uu (vesilinnun munituspönttö, uuttu). Sanan alkumerkityksestä "tyhjetä" on voitu johtaa toisaalta verbi väsyä ja toisaalta verbi vajentua, olla vajaa, puuttua.
TEPA-termipankki (erikoisalojen sanastojen ja sanakirjojen kokoelma) sisälsi kaksi määritelmää pienkerrostalolle:
1. kaksikerroksinen kerrostalo
2. kerrostalo, jossa ylimmän huoneiston sisäänkäynti on korkeintaan toisessa kokonaan maan päällä olevassa kerroksessa.
Kerrostalo taas on tavanomaisia tila- ja varusteratkaisuja sisältävä, vähintään kaksikerroksinen asuinrakennus, jossa eri asuinhuoneistoihin kuuluvia tiloja on päällekkäin.
Joten tämän mukaan kaksikerroksinen kerrostalo on pienkerrostalo.
Kyllä pystyy. Jyväskylän pääkirjaston jokaisesta kerroksesta löytyy asiakkaiden käyttöön tarkoitettuja tietokoneita ja monitoimilaite, jolla voi kopioida, tulostaa ja skannata. Tulosteet ja kopiot maksavat 0,50 €/kpl. Myös lähikirjastoissa Jyväskylässä voi tulostaa. Tarkemmat kirjastokohtaiset tiedot löytyvät osoitteesta Keski-Finnan aloitussivu | Keski-Finna.
Tekniikan Sanastokeskuksen Tietotekniikan termitalkoot-projektin suositusten mukaan verkkoasioinnista voi käyttää englanninkielisiä ilmaisuja on-line shopping; on-line banking; tai electronic communication.
Tekniikan Sanastokeskuksen suosituksiin, termihakuun ja käsitejärjestelmäkaavioon voi tutustua tarkemmin osoitteessa
http://www.tsk.fi/termitalkoot
Hain kirjaston käyttämät lehtiartikkelitietokannat, mutta viilikupeilla hakemalla ei löytynyt mitään. Sireliuksen Suomen kansaomaista kulttuuria osa 1, kohdassa Ruoka-astiat ja ateriat (s. 344- eteenpäin)ei puhuta viilistä mitään. Ruokaperinnekirjoissa on kyllä viilin ohje, mutta ei astioista mitään.
Viilikuppeja on nimitetty monin eri tavoin. Nimitykset viittaavat mm. astian valmistusmateriaaliin:
viilikuppi, -astia, -vati, -pytty, -kulho, -kehlo; filbunke (ruots.)
Kuvia
http://digi.lib.helsinki.fi/pienpainate/query.html
Hakulause: viili
Hakulause: filbunke
Hakulause: filbunkar
Hakutulokseksi tulee mm. pienpainatteita, joissa on keraamisten viilivatien kuvia. Mukana on myös kuvattomia tuotehinnastoja.
http://www.suomenmuseotonline.fi...
