Lentoyhtiöiden visuaalisesta ilmeestä on saatavissa lähinnä
kirjallisuutta, joka käsittelee koneiden sisustusta, matkustamohenkilökunnan pukuja ja lehtoyhtiöiden
graafista ilmettä. Kullakin lehtoyhtiöllä on oma kokonaisilmeensä. Tiedot olisikin etsittävä erikseen yhtiöiden historioista.
Esim. Finnairin aloittaessa säännölliset lennot New Yorkiin v. 1969,
valittiin ensimmäisessä luokassa käytettäväksi astiastoksi Tapio Wirkkalan suunnittelema Ultima Thule.
Ohessa muutama kirjallisuusviite. Kaikki mainitut ovat saatavissa
Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta.
Hämeentie 135 A, 00560 Helsinki, www.aralis.fi/taik, kirjasto@uiah.fi.
Kirjallisuutta:
Lovegrove, Keith
Airline : identity, design and culture
London : Laurence King, 2000.
Tapio...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
löytyy taustaa kysymillesi nimille. Kirjoita hakuruutuun kyseinen nimi ja sana etunimet.
Seuraavat tiedot olen kopioinut arkistosta:
Juho on lyhentymä nimestä Juhani, joka perustuu Johanneksen ruotsalaiseen muotoon Johan. Johannes puolestaan on kreikkalais-latinalainen nuoto heprean nimestä Jochanan 'Jahve on armollinen'.
Tuomas on suomalainen asu aramealaisesta nimestä Thoma 'kaksonen'. "Epäilevä" Tuomas oli yksi Jeesuksen 12 apostolista.
Sakari on lyhennelmä nimestä Sakarias, jonka lähtökohtana on heprealainen nimi, joka merkitsee "Jahve on muistanut". Raamatussa esiintyy useampikin Sakarias.
Lauri on peräisin Laurentiuksesta,...
Tässä on muutama kirja, joissa kerrotaan eri maiden käytös- ja tapakulttuurista:
Powell, Michael: "Maan tavoille:matkailijan käytösopas" (Karisto, 2006)
Seuraava kirjasarja eri maanosien maista:
"Kulttuureja ja käyttäytymistä:Aasia"
"Kulttuureja ja käyttäytymistä:Amerikka ja Australia"
"Kulttuureja ja käyttäytymistä:Lähi-Itä ja Afrikka"
"Kulttuureja ja käyttäytymistä:Eurooppa" (Fintra-julkaisuja)
Käri-Zein, Päivi: "Bisneskohteena Arabimaat" (Multikustannus, 2003)
Joulutanssit-kasetilla esiintyvät Jukka Kuoppamäen lisäksi
Tuula, Jazz Vikings, Lasse Kuusela, Eugen Malmsten ja Esko Rahkonen, joka esittää mm. kappaleen Rekipolska.
Tiedot löytyvät nettisivulta, jonka osoite on
http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/nimike.php?Id=Joulutanssit .
Kun kirjasto hankkii kokoelmiinsa elokuvan, sen on samalla hankittava sille lainausoikeus. Lainausoikeuden hankkii elokuvan myyjä. Oikeus lainata maksaa melkoisesti: kirjastoille elokuvat ovatkin paljon kalliimpia kuin yksityiselle ostajalle.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoilla, ja useimmilla muillakin Suomen kirjastoilla, on tietyt, kilpailutetut myyjät, jotka siis tarjoavat vain elokuvia, joille on hankittu lainausoikeus.
Verkkolehdellä tarkoitetaan tavallisesti julkaisun verkkoon tuottamaa sisältöä, joka yleensä poikkeaa lehden paperiversiosta sekä sisällöltään että ulkoasultaan (esimerkiksi www.hs.fi, www.aamulehti.fi). Digitaalinen lehti sen sijaan on sekä ulkoasultaan että sisällöltään tarkka kopio painotuotteesta: lehden sivut avautuvat tietokoneen näytölle täsmälleen samansisältöisinä ja -näköisinä kuin julkaisun paperiversiossa (esimerkiksi HS Digilehti, Aamulehden näköislehti).
Pahaputket (Oenanthe) on kaksisirkkainen suku, johon kuuluu n. 30 kaksi- tai monivuotista ruohoa. Useimmat kasvavat kosteilla rannoilla tai matalassa vedessä, mutta sukuun kuuluu myös kuivempien niitty-yhdyskuntien lajeja. Suku on levinnyt Australiaa lukuunottamatta kaikkiin maanosiin. Euroopassa kasvaa 13 lajia; Pohjoismaissa on tavattu neljä lajia, joista ainoastaan O. aquatica (pahaputki) kuuluu Suomen lajistoon. Useimmat Oenanthe-lajit ovat myrkyllisiä, mihin viittaa suvun suomenkielinen nimikin. - Maamme lounaisimmassa osassa tavattava O. aquatica on Oenanthe-suvun lajeista ainoa suomenkielisen nimen saanut.
Erittäin myrkyllistä O. crocataa tavataan Euroopassa pääasiassa mantereen lounaisosassa sekä Isossa-Britanniassa ja Irlannissa....
HelMet kirjaston kokoelmista löytyvät seuraavat teokset:
Lääketieteen termit, Duodecimin selittävä suursanakirja, Duodecim 2007.
Hervonen, Antti, Hoitoalan sanasto, Lääketieteellinen oppimateriaalikustantamo 2000.
Hopkins, Maritta, Englannin keskeistä sanastoa lääketieteen opiskelijoille, Tampereen yliopisto 1993.
Seuraavista kirjoista on sinulle varmasti hyötyä.
Horn Effi, Tuoksujen kirja – hajuvesien lumoava maailma. Karisto 1968.
Drostel Janina, Laventeli, kaneli ja ruusupuu : aistillisten tuoksujen maailma. Arkki 2007
Wildwood Chrissie, Tuoksujen lumoa : luo yksilöllisiä tuoksuja eteerisistä öljyistä. Karisto 1995.
Ehkä kannattaa aloittaa Effi Hornin Tuoksujen kirjasta.
Jos aikaa ja kiinnostusta riittää, myös seuraavat kannattaa muistaa:
Ackerman Diana, Aistien historia. WSOY 1991.
Süskind Patrick, Parfyymi : erään murhaajan tarina’, mainio romaani hajuvesien maailmasta.
Otava 1986.
Kaikkia kirjoja löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta, saatavuuden voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta www.helmet.fi
Lapinlahden kirjastosta kerrottiin, että hyllyssä olevasta aineistosta on mahdollista tehdä seutuvaraus ja valita noutopaikaksi esim. Iisalmen kirjasto, mutta jos DVD on lainassa, voi varauksen noutaa vain sen omistajakirjastosta. Voit kuitenkin mennä Iisalmen kirjastoon ja pyytää henkilökuntaa tekemään varauksen. Tällöin on mahdollista noutaa varaus Iisalmen kirjastosta.
Kirjaston sanakirjoista ja muista lähteistä ei löytynyt kysymääsi sanaa. Sukunimenä sana joissakin lähteissä esiintyy, mutta sukunimien merkitystähän ei aina pystytä selvittämään.
Vaski-aineistotietokannasta http://www.turku.fi/kirjasto löytyy kirjan eräpäivä, kun haet teoksen nimellä ja klikkaat Lainassa -linkkiä. Tulet Teoksen saatavuus -näytölle, josta kohdasta Niteet klikkaamalla pääset katsomaan eräpäiviä.
Ainoastaan silloin kun kirja on noudettavana kirjastossa, eikä varaaja ole vielä noutanut varaamaansa teosta, eräpäivä puuttuu. Samoin jos teos on vasta kuljetettavana kirjastosta toiseen.
Sotalapsia siirrettiin Suomesta Tanskaan hieman yli 4000. Heitä palautettiin 1942:580, 1943:2000, 1945:364. Tanskaan jäi vuoteen 1946 asti noin 1000 lasta joista pysyvästi Tanskaan jäi noin 500 lasta. Lähteet: Sotalapset:tutkimusraportti, 1996, toim. Aura Korppi-Tommola ja Matkalla kodista kotiin:sotalapset muistelevat,1996, toim. Leila Lehtiranta. Ks. myös Heikki Salminen 2007: Lappu kaulassa yli Pohjanlahden:suomalaisten sotalasten historia.
Sari Peltoniemen arvostelu ensimmäisestä Harry Potter -kirjasto löytyy Internet-sivulta (Kalaksikukko) http://iwn.fi/kk/arvostel/kkarv055.htm Internetistä löytyy myös Harry Potter -kirjojen suomentajan Jaana Kaparin Haastattelu (Helsingin Sanomat) osoitteesta http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/20000402/ajas/20000402aj04… .
Potter-kirjoista löytyvät myös seuraavat suomenkieliset artikkelit:
Heikkilä-Halttunen, Päivi. 'Harry Potter rules!' Onnimanni 2000:1, s. 14-18.
Saure, Annamari. 'Ilmiö nimeltä Harry Potter'. Virke 2000:2, s. 32-34.
Manninen, Terttu. 'Iltasatuja ja lapsille omistettua aikaa' Lapsen maailma 1999:58, s. 40-41.
Mänttäri, Tiina. 'Harry Potter ja Azbakanin vanki' Portti 2000:19, s. 1, 144-145.
Mänttäri,Tiina. 'Harry...
Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä -maalauksen henkilöistä löytyy artikkeli Finna-palvelusta: https://finna.fi/Record/arto.1259608. Tässä artikkelissa on avattu maalauksen henkilöitä enemmän. Useimmissa teoksissa näyttää olevan maininta Elli Jäppisestä, mutta muita henkilöitä ei mainita.
Finna-palvelusta löytyy aiheesta myös muita artikkeleita ja kuvia (esimerkkihaku).
Ruokolahden eukoista löytyy myös tietoa kirjoista: Kaipainen/ Albert Edelfelt, Kuihtumaton ruusutarha / Watti-kust. 1983 ja Kallio,Rakel/ Albert Edelfelt: 1854-1905/Douglas Productions/ Gummerus, 2004.
Ruokolahtelainen-lehden nettisivulta löytyy myös tietoa: http://www.ruokolahtelainen.com/index.php/arkisto/588-ruokolahden-eukkoja-kirkonmaella-maalaus-valmistui-...
Vanhat sanomalehdet löytyvät mikrofilmattuina Helsingin yliopiston kirjastosta. Aineistoa voi kopioida itse tai siitä voi tilata jäljennökset. Asiasta kerrotaan tarkemmin Helsingin yliopiston kirjaston verkkosivuilla:
http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Kokoelmat/sanomal.htm
Kopioiden tilauksesta ja toimituksesta löytyy tietoa täältä:
http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/jaljennetoimitus.htm
Italiankielisten oopperoiden suomenkielisiä librettoja löytyy Oulun kaupunginkirjastosta pääkirjaston musiikkiosastolta. Ainakin seuraaviin mainitsemiisi oopperoihin löytyy meiltä suomennos:
* La Traviata
* Il Trovatore
* Helmenkalastajat
* Rigoletto
* Otello
* Macbeth
* Una Furtiva Lagrima (oopperasta Lemmenjuoma)
Rossinin Guglielmo Tell -oopperaan meiltä löytyy englanninkielinen libretto oopperan cd:n mukana.
Gomesin Salvator Rosa osoittautui hieman hankalammaksi tapaukseksi. Kokonaista librettoa en onnistunut löytämään, ainoastaan nuottikokoelmia, joilta saattaisi joitakin aarioita löytyä. Niistäkin suurin osa oli alkuperäiskielellä. Lisähakuja voidaan tästä tehdä aarian nimellä tarvittaessa.
Merja Jalo on koulutukseltaan sairaanhoitaja, mutta ei ole koskaan tehnyt sairaanhoitajan töitä. Hän on syntynyt 25. 11. 1951 Turussa. Nämä tiedot ja paljon muuta Merja Jalosta Kirjasampo.fi:stä.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8…
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/1704
Muita tiedonlähteitä ovat ainakin nämä kirjat: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3, Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän. Kirjoja voit kysellä lähikirjastostasi.
Kulla-Gulla kirjojen kirjoittaja on Martha Sandwall-Bergström. Sarjan kirjoja on ilmestynyt yhteensä kolmetoista. Suomennoksissa päähenkilö esiintyy nimellä Gulla.
Lisää tietoa ruotsinkielisestä Wikipediasta: http://sv.wikipedia.org/wiki/Martha_Sandwall-Bergstr%C3%B6m
Turun kaupunginkirjastosta löydät mm. seuraavat kirjat: Niklas-Salmninen; Ritva; Johdatus Afrikan maiden kirjallisuuteen (Tampereen yliopisto, 1991), A Reader's Guide to African Literature (Heinemann 1972) ja Jahn, Janheinz: Who's who in African Literature. Kirjat ovat luokassa 86.96 joka pääkirjastossa sijaitsee Vanhassa kirjastotalossa, Kirjallisuus ja taiteet aihealueella eli Taiteiden talon alakerrassa. Muista vastaavista kirjoista saat tietoa Vaski tietokannasta osoitteessa
http://borzoi.kirja.turku.fi/?formid=find2&sesid=1232352164. Voit hakea esim. asiasanoilla Afrikka ja kirjallisuus, kirjallisuudentutkimus, kirjallisuudenhistoria tai kirjailijat.
Linkkikirjastossa näyttää olevan pari linkkiä joista saattaisi olla hyötyä....
