Kiitos kysymyksestä. Haydnin A Pastoral Song löytyy levyltä Mozart:Songs&canzonettas(Mozart/
Haydn). Levyn luokka on 78.322 ja se kuuluu Espoon pääkirjaston (Leppävaara) sekä Vantaan
pääkirjaston (Tikkurila) kokoelmiin. Levyllä laulaa Anne Sofie von Otter. Levyä English and Scottish
songs ei kirjaston tietokannasta löytynyt.
Hei!
Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjastossa on tehty Internet-sivut Pirkanmaalaisista kirjailijoista (http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/index.htm). Linkistä Pirkanmaalaista kaunokirjallisuutta saa tiedot Sillanpään tuotannosta ja käännökset löytyvät linkistä Pirkanmaalaisten kirjailijoiden käännökset.
Piki-verkkokirjastossa (http://kirjasto.tampere.fi/Piki?/) voitte tarkastaa Sillanpään kirjojen yms. saatavuuden niin Hämeenkyrön kuin Tampereen kaupunginkirjastossakin. Kirjakauppojen sivuilta voi käydä katsomassa, löytyykö haluttua teosta kaupan hyllyiltä(esimerkiksi Akateeminen kirjakauppa: http://www.akateeminen.com/ tai Suomalainen kirjakauppa: http://www.suomalainen.com/sk/).
Lisätietoja...
WSOY:n Internetsivuilla kerrotaan Mika Waltarin työskennelleen sotien aikana Suomen puolustusvoimien tiedotusyksikössä.
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=1&id=450&lastname=Walta…
Kameralainausjärjestelmässä kuvattiin samaan kuvaan lainaajakortti, tiedot kirjasta (jotka oli yleensä kirjoitettu kirjan takakannen toiselle puolelle liimattuun paperitaskuun) sekä numerojärjestyksessä eräpäivälipuke, joka asetettin paperitaskuun. Kun lainat palautettiin, eräpäivälipukkeet otettiin talteen ja järjestettiin numerojärjestykseen. Mikäli joku numero puuttui, katsottiin, että laina oli palauttamatta. Filmit luettiin puuttuvien numeroiden osalta, jolloin saatiin selville puuttuva kirja ja voitiin lukea vastaavat lainaajatiedot. Karhut kirjoitettiin käsin saatujen tietojen perusteella. Tärkeätä siis oli, että lainaajat palauttivat lainojensa mukana myös eräpäivälipukkeet. Joissakin kirjastoissa niiden hukkaamisesta saatettiin...
Etsitty säe ("ja maa tulee suuhun kuin leipä") löytyy Pentti Saarikosken kokoelman Runot ja Hipponaksin runot (1959) ensimmäisen, Johdannoksi otsikoidun sikermän viimeisestä runosta Elämä on ihmiselle annettu (nimi sisällysluettelosta runon alkusanojen mukaan).
Helmet -aineistohausta löytyy teos Räty, Tapio: Uusi lastensuojelulaki, Edita, 2007. Tällä hetkellä teos on saatavissa. Saatavuuden voi tarkistaa linkistä
http://www.helmet.fi/record=b1824343~S12*fin .
Teoksesta on ilmestynyt uudistettu ja korjattu laitos nimekkeellä Lastensuojelulaki: käytäntö ja sovelta-minen, Edita, 2010. Teokseen on varausjono.
http://www.helmet.fi/record=b1942563~S12*fin .
Aineistovarauksen Helmet -kirjastoihin voi tehdä paitsi internetissä myös puhelimitse mihin tahansa kir-jastoverkon toimipisteeseen tai paikan päällä lähikirjastossa.
Teos Sorvari, Hannu: Asiakastiedon suoja sosiaalihuollossa, Tammi, 2001, on saatavissa Helsingin yli-opiston opiskelijakirjastosta (https://finna.fi ).
Opiskelijakirjaston...
Oikea vastaus vaihtelee mm. sen mukaan, kuinka määritellään kannettava tietokone. Yliopistonlehtori Petri Saarikoski kirjoittaa aiheesta artikkelissa Toimisto matkalaukussa - kannettava tietokone vapauden ja liikkuvuuden symbolina (Tekniikan Waiheita 2/07). Tässä artikkelissa käytetyn määritelmän mukaan varhaisimman kannettavan tietokoneen (Compass) suunnitteli, rakensi ja toi markkinoille vuonna 1980 Grid Computer Systems. Koko artikkeli löytyy täältä:
http://www.ths.fi/Saarikoski_TW207.pdf
Usein ensimmäisenä kannettavana mainitaan vuonna 1982 markkinoille tullut Osborne 1, jonka artikkeli mainitsee "”ensimmäisenä” laajempaa suosiota saavuttaneena kannettavana tietokoneena." Lisätietoa mm. näiden linkkien kautta:
http://koti.mbnet.fi/...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet (Otava, 2000) saa seuraavat tiedot nimestä Keinonen: "1500-luvulta asti on Ristiinassa ollut Keino- eli Keinokangas-niminen talo. Nimen on arveltu sisältävän pyydystä merkitsevän sanan. Murteissa keino onkin 'polku, ansa, eräpolku'. A.V. Koskimies mainitsee Keinosen Ruskealasta, Liperissä 1642 Oloff Keinonen, Oulussa 1640 Matz ja Påfuell Keinonen."
Natsien jäljittämisestä kertovat ainakin seuraavat kirjat:
Simon Wiesenthal: Tappajat joukossamme : elämäntyöni natsirikollisten paljastajana
Neal Bascomb: Tähtäimessä Eichmann : pahamaineisen natsirikollisen metsästys
Efraim Zuroff: Operaatio viimeinen mahdollisuus : yhden miehen kutsumus saattaa natsirikolliset tuomiolle
Isser Harel: Kaappaus Garibaldin kadulla
Kenneth D. Alford & Theodore P. Savas: Natsimiljonäärit
Natsi-Saksan johtohenkilöistä on kirjoitettu useita elämäkertoja. Voit hakea niitä täältä: www.helmet.fi. Laita hakusanoiksi sen henkilön nimi, josta haluat tietoja, ja elämäkerrat.
Suomessa oli v 1998 232 elokuvateatteria ja 331 salia. Elokuvateattereita ja saleja perustetaan vuosittain lisää ja vanhoja lakkautetaan. Kymmenen edellisen vuoden keskiarvo oli 247,8 elokuvateatteria ja 332,8 salia. Lähde: Suomen elokuvasäätiön julkaisema Elokuvatilasto (1998).
Suomen puhuminen ei vaikuta olleen Janssonille erityisen vastenmielistä – ainakaan sen perusteella, mitä hän 5.6.1982 päivätyssä kirjeessään Maya Vannille toteaa: "Yksi kiva juttu on Tootin ehdotus että me (Vihdoinkin...!) alamme puhua suomea joka toinen päivä. Ilahduttavaa."
Lähde:
Tove Jansson, Kirjeitä Tove Janssonilta (toimittaneet Boel Westin & Helen Svensson; suomentaneet Jaana Nikula & Tuula Kojo)
Hajua on kuvailtu esimerkiksi näin:
"– Se oli hirveän vahva, paha ja pistävä haju, Gisle Sjöberg kertoo Ilta-Sanomille.
– Se oli vähän kuin valkosipulin ja sipulin haju kertaa 50. Ei ole vastaavaa tullut eteen."
Sipoolainen eläinlääkäri hoiti haisunäätää: Vaimo laittoi yöpymään telttaan viikoksi - Lemmikit - Ilta-Sanomat
Toisenlaista kuvailua taasen löytyy täältä: Nuuhkaise tuoppiasi: sehän lemahtaa haisunäädältä! (iltalehti.fi)
"Haisunäädän eritteen lemu (engl. skunky) alkaa nousta aurinkoisella terassilla oluttuopissa jo vartissa. Jotkut kutsuvat tätä tuoksua "valon" hajuksi.
Haisunäädän eritteen hajua alkaa muodostua valolle altistuneessa oluessa, koska oluen valmistuksessa käytetään...
Rainer Maria Rilken runokokoelmasta Hetkien kirja: runoja vuosilta 1899-1908 löytyy runo nimeltä Syksy. Voit tarkistaa kirjan saatavuustiedot Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2 (tai kirjaston kotisivulta http://www.jkl.fi/kirjasto valitsemalla ylhäältä Aineistohaku)
Kirjoja, josta löydät tietoa gnuantiloopista on useita, esim.
Suuri eläinsafari, jossa useita osia ja esittelyt eläimistä aakkosjärjestyksessä
Zoo niin ikään moniosainen, kirjan hakemistoista löytyvät oikeat sivut.
Uusi Zoo, samoin moniosainen teos. On muitakin.
Aineistotietokanta Helmetissä näkyvä kirjan painovuosi on niiden kirjojen painovuosi, jotka kirjastoissa ovat. Se ei siis välttämättä ole ensimmäinen. Joskus kirjastossa ei ole ensimmäistä painosta, joskus painoksia on useampiakin. Jos kirjan painos ei ole ensimmäinen, se useimmiten näkyy mainintana (esim. 2. p.), mutta vanhimpien kirjojen tiedoista tämä maininta voi puuttua.
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyvät tiedot kaikesta Suomessa julkaistusta. Se on vapaasti internetin kautta käytettävissä osoitteessa http://finna.fi
Fennican mukaan suomennosten ensimmäiset painokset ovat seuraavat:
-Hermann Hesse, Muuan nuoruus 1978
-Siegfried Lentz, Kiusattu 2001
-Jan Guillou, Pahuus 1996
-Philip Ridley, Demonit 1993
Osmo Jussila on kirjoittanut Pusulan historia vv. 1859 -nimisen kirjan. Se on ilmestynyt 1977.
Turun kaupunginkirjastoton kokoelmissa on vain Jussilan Nummen historia, mutta esim. Turun yliopiston kirjaston kokoelmista kirjaa pitäisi löytyä.
Makupalat –linkkikirjaston kokoamaa monipuolista listaa voi suositella, kun etsii turvallisia ja kiinnostavia nettipelejä lapsille ja varhaisnuorille:
http://www.makupalat.fi/lapsell1.htm
Pelastakaa Lapset ry:n tuore Tiukula-sivusto kannattaa myös katsastaa:
http://www.tiukula.fi/index.php
- em. sivulta löytyvä Hiiripiiri on Pela ry:n ja Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen (Tieke) kehittämä opetusaineisto 6 - 12 –vuotiaille:
http://www.tieke.fi/projektit/hiiripiiri/
Sanomalehtien Liiton innostavassa Juniorijournalistissa edetään sanomalehtiharjoittelijasta Omien Sanomien toimittajaksi::
http://www.edu.fi/oppimateriaalit/juniorijournalisti/
Tässä vielä pari linkkiä kiinnostaviin tausta-aineistoihin:
Jyrki J. Kasvi, Lasten...
Helsingin Kallion alueella on ainakin kaksi Call Centersin nettikahvilaa osoitteissa: Hämeentie 23 ja Näkinkuja 4(Metro). Aukioloajat ovat ma-la 11-22 . Tiedot on otettu Nuorisotiedotuskeskus Kompassin sivuilta, os. http://kompassi.lasipalatsi.fi/ . Kohdasta ATK/Media - Nettikahvilat voi saada luettelon kaikista Helsingin nettikahviloista.
