Kippari-lehteä on tilattu Lahden kaupunginkirjastoon vuodesta 1986 lähtien. Poikkeuksen muodostaa vuosi 1994, jolloin lehteä ei ole tilattu. Vuoden 2004 lehdet ovat lukusalikäytössä pääkirjastossa. Aiempien vuosien lehtiä voi lainata pääkirjastosta mutta vuoden 2003 lehdet ovat vielä sitomossa. Tänä vuonna Kippari-lehti tulee myös Launeen kirjastoon, josta lehden irtonumeroita voi lainata lukuunottamatta uusinta numeroa.
Tässä joitakin ehdotuksia:
Työn runo puhuu. Toim. Kaija Viljakainen ja Tuija Kakko. Sisältää joitakin runoja myös koneista.
Tiihonen, Ilpo : Monttööri Kahjunen (kokoelmassa Jees ketsuppia).
Kirsi Kunnas : Herra Pii Poo (kokoelmassa Tiitiäisen satupuu).
Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla saa HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Lopputyötä varten kannattaa varmaankin kysyä oman oppilaitoksen kirjastosta oman alan kirjallisuutta, myös Terveystieteiden keskuskirjastosta, osoitteesta http://www.terkko.helsinki.fi/medic/ löytää syventävää kirjallisuutta. Eri yliopistojen sivuilta löytää lisäksi mielenkiintoisia opinnäytetöitä, jotka sivuavat tätä aihetta: www.kirjastot.fi ja täältä Yliopistokirjastot.
Yleisistä kirjastoista löytää yleisesityksiä eri aiheista. Katsoin aiheista empatia, hoitotyö, auttaminen, perhetyö.
Tässä joitakin suositeltavia kirjoja, joita löytää pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista, os. www.helmet.fi:
Eriksson, Esa
Huoli puheeksi : Opas varhaisista dialogeista. sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Oppaita; 60.
Juhila, Kirsi...
HelMet-kirjastot kokeilevat 1.6.2007–30.11.2007 välisenä aikana lähinnä klassista musiikkia tarjoavan Naxos Music Libraryn soveltuvuutta kirjaston musiikkipalveluihin (ks. http://www.helmet.fi/screens/naxos_fin.html).
Muutoin ei toistaiseksi ole mahdollista saada elokuvia eikä musiikkia maksutta katsottavaksi tai kuunneltavaksi kirjaston välityksellä, ei kirjaston koneella eikä omalla koneella. Toistaiseksi kirjaston määrärahat uppoavat lainattaviin esine-tallenteisiin. On kuitenkin selvää, että tulevaisuudessa samat sisällöt tullaan välittämään asiakkaille myös sähköisesti. Aivan lähiaikoina tämä ei kuitenkaan toteudu - mm. tähän liittyvät tekijänoikeudelliset ja taloudelliset ongelmat ovat monimutkaiset.
Emme löytäneet Sanna nimen kiinan kielistä asua mutta kylläkin Susannan. Sannahan on Susannan lyhentymä.
苏萨娜
Lähde: http://www.chinese-tools.com/names/calligraphy/code_4528_susanna.html
Meiltä ei ikävä kyllä kyseistä nuottia löydy. Koko maan tilanne näyttää myös yhtä huonolta. Koska koko maasta kyseistä kappaletta ei löydy kuin parilta CD-levyltä, on täysin mahdollista, ettei koko kappaletta ole edes julkaistu nuottina.
Ikävä kyllä laulua ei ole tunnistettu. Se on lähetetty kirjastojen yhteiselle tietopalvelun sähköpostilistalle. Jos sitä kautta löytyy vastaus, lähetän tiedon sinulle. Tai, tuntisiko joku lukijoista tämän laulun?
En ole Aaltosen kirjoihin tutustunut, joten en voi kommentoida niiden sisällöllistä puolta. Yleisesti ottaen tietokirjakokoelma pitämään ajantasaisena ja poistamaan vanhentuneita teoksia. Tietosisällöltään vanhentuneita teoksia varastoidaan kuitenkin HelMet-kirjavarastoon, josta niitä voi lainata esimerkiksi historiallisen kiinnostavuuden vuoksi. Kirjavarastosta löytyy esimerkiksi sellaisia vanhoja seksuaalikasvatusoppaita kuin Max Oker-Blomin ”Lasten vanhemmille ja kasvattajille; Muutama sana pojille, jotka ovat täyttäneet 15 vuotta” (Yrjö Weilin, 1905) ja Christian Claussenin ”Elämänvoimia : nuoren miehen sukuelämä ruumiilliselta, sielulliselta ja siveelliseltä kannalta” (Raittiuden ystävät, 1915). Kirjat tuskin vastaavat sisällöltään...
Aivosähkökäyrän (EEG) perusteella uni jaetaan kevyeen ykkös- ja kakkosvaiheen uneen, syvään, elvyttävään kolmos- ja nelosvaiheen uneen sekä fysiologisesti ja mentaalisesti aktiiviseen REM-uneen (vilkeuneen). Ykkös-nelosvaiheen unta kutsutaan yhteisellä nimellä NREM-uni (Non-REM-uni). Nukahdettaessa vaivutaan ykkös- ja kakkosvaiheen kautta kolmos- ja nelosvaiheen uneen, jonka jälkeen uni alkaa kevetä. Kevyestä unesta siirrytään REM-vaiheeseen. Ketju alkaa uudestaan kevyen unen kautta. Kevyt ja syvä uni vaihtelevat unirytmissä noin puolentoista tunnin välein. Unen ensimmäistä kolmannesta hallitsee syvä hidasaaltouni ja unen viimeistä kolmannesta hallitsee REM-uni. Syvä uni elvyttää ja huoltaa aivojen toimintaa, REM-unen aikana tehdään...
Kuvakirjoja aiheistasi on tosiaan vähänlaisesti. Äitienpäivästä on varsinkin menneinä vuosikymmeninä kirjoitettu paljonkin lasten runoja, näytelmiä ja pieniä kertomuksia. Uudempia kirjoja ja kuvakirjamuotoisia ei juuri ole. Alla on muutamia 2000-luvun pienten lasten kirjoja, joissa äitienpäivää käsitellään. Varsinaisia kuvakirjoja näistä ovat vain ensimmäiset kaksi.
- Nalle Puhin pieniä iltasatuja (2011)
- Paras lahja / [suomeksi kertonut Satu Heimonen] (2010)
- Hiiritalon tarinoita / Seija Gauffin & Paula Huhtasalo (2008)
- Pupu Tupuna : Pupulan juhlapäivät / Pirkko Koskimies (2. p. 2005):
- Hajanhujalla / Atu Ruotanen (2010): runo Äitienpäivänä
- Heinähatun ja Vilttitossun kaksitoista kuuta / Sinikka Nopola, Tiina Nopola: luku...
Myöhästymismaksuja ei ole pakko maksaa heti. Mutta mikäli maksuja tulee yli 30 euroa, et voi lainata ennen kuin olet hoitanut summan alle 30 euron.
HelMet-kirjaston käyttösäännöt
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetki…
Maksut-liite
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja…
Sauvo Puhtila on sommitellut suomenkieliset sanat Evert Tauben lauluun Byssan lull. Suomeksi laulun nimi on tosiaankin Hoplallaa, pata kiehua saa. Sanat löytyvät mm. teoksista Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (toim. Timo Lehtelä, Tammi 2009) ja peruskoulun musiikin oppikirjaan Musica 3 : musiikin maailma (toim. Erkki Pohjola ja Egil Cedrlöf, 1972).
Ensin mainittu teos näyttää löytyvän verkkokirjastosi kokoelmista.
https://rutakko.verkkokirjasto.fi/#/
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Helsingin Itäkeskuksen kirjastossa oli hyllyssä kirja Bajo Alvarez, Fe: Historia de Espana, 2. edicion, Madrid : SGEL, 2002. Kirjassa on paljon kuvia, sekä piirros- että valokuvia. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta www.helmet.fi voi etsiä lisää espanjankielistä Espanjan historiaa esim. käyttämällä opastetun haun luokkahakua, kirjoittamalla Helsingin luokan 979.1 (Espanjan historia) ja valitsemalla Rajaa/Järjestä hakua-kuvakkeen alta kieleksi espanjan. Vaihtoehtoisesti voi hakea käyttämällä sanahakua. Hakusanoiksi voi antaa espanja historia ja rajata hakua kielen ja aineistolajin mukaan.
Kirjastoista löytyy jonkin verran 1970-luvun Helsinkiä käsitteleviä kuvateoksia. Esimerkiksi Seppo Saveksen vuonna 1974 julkaistussa ajankuvassa Helsinki tässä ja nyt on hienoja väri- ja mustavalkokuvia ihmisten arjesta, työstä ja vapaa-ajasta sekä upeita kaupunkinäkymiä. Ympyrätalokin esiintyy yhdessä kuvassa - se valmistui jo edellisen vuosikymmenen puolella. Internetistä löytyy aiheesta lisää tietoa: esimerkiksi osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Ympyr%C3%A4talo . Volker von Boninin Helsinki elää –teoksesta, joka on julkaistu vuonna 1971, välittyy ajankuva ehkä vielä paremmin, koska siinä on enemmän kuvia ihmisistä ja heidän elämästään.
Vesa Mäkisen toimittama teos Helsinki ympäristöineen ilmestyi vuonna 1975. Siinä on suurten...
Joseph McCarthysta tai hänen politiikastaan ei ole ilmestynyt suomenkielistä kirjaa. Mutta hänestä on kirjoitettu lukuisia teoksia englanniksi, ja niitä on saatavilla Suomen yliopistokirjastoista. Helsingin yliopiston kirjaston aineistotietokannan verkko-osoite on http://www.helsinki.fi/helka/ , josta saatavuustiedot voi sen osalta tarvittaessa tarkistaa.
Tietoa Joseph McCarthysta löytyy suomeksi mm. seuraavista teoksista:
- Muutosten vuosisata. 6:1946-1960, WSOY, 1995
- Suuri maailmanhistoria. Osa 14: Ennen liennytystä, Koko Kansan Kirjakerho,1983
- Kero, Reino: Uuden maailman jättiläinen: Yhdysvaltain historia, Otava, 1991
Yllä mainitut kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet -aineistohausta (http://www...
Seuraava artikkeli kattaa aiheen jo ennen 1950-lukua ja myös sen jälkeen:
Piltz, Martti, Tienvarren palvelut. Teoksessa Mobilia 2000 : matkalla jossain Suomessa / kirjoittajat: Seppo K. J. Eronen ... [et al.]. - Kangasala : Mobilia , 2000. s. 32 – 54.
Seuraavista lisätietoa:
Ei ainoastaan bensiinistä : huoltamokaupan uudet haasteet / Paavo Saarinen. Helsinki : Kuluttajatutkimuskeskus, 1998.
Huoltoasema päivittäistavarakauppana : selviytymisstrategia huoltamona vai aktiivinen pyrkimys uusille markkinoille? / Katja Lähde. - Helsinki : Kuluttajatutkimuskeskus, 1999.
Lehtiartikkeleita:
Huoltoasemat kuluttamisena ja kulttuuris-esteettisenä ilmiönä / Antti Teittinen. Yhteiskuntasuunnittelu, 1994 (32); 1; 14-26.
Maanteiden superhuoltamot : auto...
Sielu-käsitteellä on ollut ajattelun ja uskontojen historiassa monenlaisia ja usein epäselviä merkityksiä. Länsimaisessa aatehistoriassa jonkinlaisen täsmällisen määritelmän (tai ainakin luonnehdinnan) sana sai kreikkalaisen Platonin (427-347 eKr) filosofiassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Platon#Sielu_ja_ruumis ). Oleellisinta Platonin näkemyksessä on, että sielu ja ruumis ovat toisistaan erillisiä ja vain sattumalta yhtyvät toisiinsa. Kun ruumis kuolee ja katoaa, sielu jatkaa elämäänsä, koska se on ikuinen.
Kristinusko on syntynyt juutalaisuuden lahkona. Juutalaisuuden ihmiskäsitykselle on luonteenomaista, että ihminen on yksi jakamaton kokonaisuus. Perustekstinä tässä on 1. Moos. 2:7: ”Ja Herra Jumala muovasi maan tomusta ihmisen ja...
Vastaajien määrä vaihtelee vuosittain, viime vuonna tilastojen (2009) mukaan vastaajia oli 324. Tämä tarkoittaa sitä, että 324 eri henkilöä on vastannut viime vuonna kysymyksiin palvelussamme.
Vastaajatahoja on useita kymmeniä, osa näistä, Lapponica-tietopalvelu ja Näkövammaistieto, koostuvat monesta toimijasta. Edellisessä on mukana 18 vastaajaa, Lapin kirjastoja, museioita sekä tutkimuskeskusten tietopalveluja. Erikoiskirjastoja on 17, kunnan-/kaupuginkirjastoja on 48. Vastaajakirjastot löytyvät täältä, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta/kirjastot.
Vastaajakirjastosivuilla on lueteltu erikoiskirjastojen aihealueet. Siellä vastataan pääsääntöisesti aiheista esitettyihin kysymyksiin, ellei ole kyseessä selkeästi sellainen...
Tampereen kaupunginkirjastolle voit tehdä hankintaehdotuksen osoitteessa http://inter8.tampere.fi/kirjasto/index.php/palaute/hankintaehdotus/.
Tekijän aiempi, vuonna 2008 ilmestynyt kirja Petos lautasella kuuluu kokoelmiimme.
Kalevanrinnettä ei löydy Ritva Korhosen suomalaisten asutusnimien paikallissijataivutusten hakemistosta Alastarolla Ylistarossa : Suomen asutusnimet ja niiden taivutus (Valtion painatuskeskus, 1990), mutta Tampere-aiheisen kirjallisuuden ja lehtikirjoittelun perusteella kielenkäyttöön näyttäisivät vakiintuneen muodot Kalevanrinteessä ja Kalevanrinteeseen.
"Kalevanrinteessä asuu vajaat 1 300 ihmistä." (Jari Niemelä, Tamperelaisen tiedon portaat. Tampere-seura, 2008)
"Kalevanrinteeseen nousi 1950-luvun lopulla Kalevankartanon kokonaisuus, jonka ensimmäiselle vaiheelle -- kansa antoi heti nimen Kiinanmuuri." (Jari Niemelä, Tamperelaisen tiedon portaat. Tampere-seura, 2008)
"Kalevanrinteeseen kauppakeskus ja 1500 asukasta" (otsikko...
