Tässä muutama esimerkki suhteellisen tuoreista keskiaikaa käsittelevistä kirjoista:
Keskiajan avain (SKS, 2009)
Kari, Risto: Suomalaisten keskiaika: myytit ja todellisuus (Wsoy, 2004)
Hanska, Jussi: Kirkko, kuri ja koulutus: hengellisen säädyn moraalihistoriaa myöhäiskeskiajalla (SKS, 2004)
Suomalaisen arjen historia 1: Savupirttien Suomi (Weilin+Göös, 2006)
Suomen keskiajan turkiskaupasta ei juuri löytynyt kirjallisuutta tai artikkeleita, kun haimme eri tietokannoista, sehän olisi melkeinpä ihan uuden tutkimuksen aihe!
Mutta ehkäpä yleensäkin keskiaikaa käsittelevistä teoksista voisi löytyä ainakin mainintoja. Kansalliskirjastosta löytyi keskiajan Venäjän turkiskauppaa käsittelevä teos: Martin, Janet: Treasure of the land of darkness:...
Lasten- ja nuortenkirjoista löytyy lukuisia käännöksiä sekä suomesta ruotsiksi että ruotsista suomeksi. Ensimmäisenä tulevat tietysti mieleen Astrid Lindgrenin kirjat, joista suurin osa on suomennettu. Tove Janssonin Muumikirjoja löytyy molemmilla kielillä. Kahdeksanvuotiaalle suositeltavat riippuvat tietysti lapsen kehitystasosta sekä tietysti hänen kiinnostuksensa kohteista ja suomen kielen taidostaan.
Esimerkiksi näitä voisi ajatella:
Parvela, Timo: Ella ja kiristäjä (Ella och utpressaren)
Nopola: Heinähattu ja Vilttitossu (Halmhatten och Filttofflan)
Nopola: Risto Räppääjä (Risto Rappare)
Hallberg, Lin: Sigge-sarja (Sinttu)
Widmark,Martin: LasseMajas detektivbyrå (Lasse-Maijan etsivätoimisto)
Myös Sven Nordqvistin Pettson-kirjat (Viiru...
Valitettavasti Joensuun seutukirjastossa ei toistaiseksi ole kirjoja 3D -origameista, mutta pyrimme hankkimaan jonkin, jota on saatavana.
Oulun kaupunginkirjasto - maakuntakirjastossa on seuraavat kaksi 3d -origameja käsittelevää kirjaa, joista voi tehdä kaukolainapyynnön:
Mukerji, Meenakshi: Ornamental origami : exploring 3D geome[n]tric designs, 2008
Baba, Mieko: More & more 3D origami : step-by-step illustrations, 2005
Kieliä on mahdollista luokitella monin eri tavoin. Kaisa Häkkinen esittelee teoksessaan Kielitieteen perusteet (2007) kolme luokittelun kriteeriä: genealogisen eli geneettisen, typologisen ja areaalisen eli alueellisen. Genealoginen luokittelu perustuu sukulaisuussuhteisiin, typologisen lähestymistavan pohjana ovat kielten erilaiset rakenneominaisuudet ja areaalisessa tarkastelussa kiinnitetään huomiota maantieteellisiin seikkoihin. Näitä eri luokittelutapoja voi myös yhdistellä keskenään. Genealogisessa luokittelussa maailman kieliä on tapana järjestää sukulaisuussuhteiden perusteella kielikunniksi, joiden oletetaan kehittyneen yhteisestä kantakielestä. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat indoeurooppalaisen kielikunnan, jota on...
K. V. Kaukovallan mukaan "purra" on vanha veneen nimitys. Purra on myös talonnimi Suur-Pirkkalassa nykyisen Nokian alueella. Talonnimestä tuli suvun nimi 1500-luvun lopulla. Vuonna 1602 Purra oli kahtena talona, joita isännöivät Esko ja Yrjö Purra.
"Niin järvirikkaalla seudulla kuin Suur-Pirkkalassa liikuttiin tietenkin kesäisin veneellä paikasta toiseen. Purra, vanha veneen nimitys, on säilynyt Kankaantaan kylän talon nimenä nykyaikoihin." (K. V. Kaukovalta, Pirkkalan heimo- ja keskiaika)
"Purra on [Kankaantaan] kylän vanhimpia taloja, ehkä vanhin. Nähtävästi pirkkalaisliikkeen ajoilla on Purran nimi kulkeutunut täältä pohjoiseen. Vilppulassakin on Purra. Purra-nimisiä tiloja ja sukuja on Oulun tienoilla. Lähellä Tornion kaupunkia on...
Sukututkimussanastojen mukaan (Hase, Erkki : Sukututkimussanasto, 1988 : Karskela, Sirkka : Sukututkijan tietokirja, 1987) slut tarkoittaa (kylän) loppua, talollisten (ja mahd. torpparien) jälkeen merkittyä väestön osaa.
Muuttaneesta väestöstä on omat kirkonkirjansa ainakin joiltakin paikkakunnilta. Kysymyksesi saman perheen esiintymisestä taloissa 12 ja 60 on niin spesifi, että olisi parempi kääntyä maakunta-arkiston puoleen. Siellä kehotettiin tutkimaan paikkakunnan rippikirjoista, ketkä missäkin talossa ovat asuneet. Suomen sukututkimusseuralla on historiakirjojen hakuohjelma http://www.genealogia.fi/hiski?fi , jolla voi hakea myös kylän mukaan. Seuraamalla koko kylän tietoja ilmenee, että kun kysymäsi perhe on kirjattu taloon 60...
Alla kaksi varsin tuoretta lehtiartikkelia, jotka käsittelevät pölynimureita.
Sihvonen, Lauri: Paljon pölyä tyhjästä / Kuluttaja: 2007 ; (41) ; 3 ; 8-11. (Testissä 19 pölynimuria, joista 2 pussittomia);
Purhonen, Antti: Vain muodon vuoksi : pussittomat pölynimurit / Tekniikan maailma : 2006 ; (54) ; 7 ; 134-139. (Testissä pölynimurit, joissa on pölypussin sijaan tyhjennettävä säiliö. Imurimerkit: LG V -KC402CTUG, Electrolux TwinClean Z 8245, Dyson DC08 T SSTV-EU, Hoover TC 2665, Severin 7946, Volta Cyclone XL U 6620).
Lehtien saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta: www.helmet.fi
Emme löytäneet Sanna nimen kiinan kielistä asua mutta kylläkin Susannan. Sannahan on Susannan lyhentymä.
苏萨娜
Lähde: http://www.chinese-tools.com/names/calligraphy/code_4528_susanna.html
Kameralainausjärjestelmässä kuvattiin samaan kuvaan lainaajakortti, tiedot kirjasta (jotka oli yleensä kirjoitettu kirjan takakannen toiselle puolelle liimattuun paperitaskuun) sekä numerojärjestyksessä eräpäivälipuke, joka asetettin paperitaskuun. Kun lainat palautettiin, eräpäivälipukkeet otettiin talteen ja järjestettiin numerojärjestykseen. Mikäli joku numero puuttui, katsottiin, että laina oli palauttamatta. Filmit luettiin puuttuvien numeroiden osalta, jolloin saatiin selville puuttuva kirja ja voitiin lukea vastaavat lainaajatiedot. Karhut kirjoitettiin käsin saatujen tietojen perusteella. Tärkeätä siis oli, että lainaajat palauttivat lainojensa mukana myös eräpäivälipukkeet. Joissakin kirjastoissa niiden hukkaamisesta saatettiin...
Kyseessä on varmaankin Tampereella sijaitseva Lastenkirjainstituutti, jonka sivut löytyvät osoitteesta http://www.lastenkirjainstituutti.fi . Instituutin kirjastossa kymmeniätuhansia lasten- ja nuortenkirjallisuuteen liittyviä teoksia: kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta, opinnäytetöitä, lehtiä, lehtileikkeitä ja käsikirjoituksiakin. Osoitteesta http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm voi tarkastella lasten- ja nuortenkirjallisuuden valikoimaa, joka on listattu kirjaston tietokantaan.
Instituutin kirjastoa voi käyttää vapaasti kuka tahansa. Useimmat kirjat saa neljäksi viikoksi kotilainaan, ja käsikirjastoaineistoa voi lukea kirjaston tiloissa.
Kysymykseen on vastattu jo aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa:
"Koulun oppiaineiden historiasta löytyy esitys mm. teoksesta Hellström (2008): Sata sanaa opetuksesta: keskeisten käsitteiden käsikirja (s.246-248).
Suomalaisen koulutuksen ja opetuksen historiasta tietoa löytyy esim. teoksista:
1. Heikkinen (1983): Perinneyhteisöstä kansalaisyhteiskuntaan: koulutuksen historia Suomessa esihistorialliselta ajalta itsenäisyyden aikaan,
2. Mikael Agricolasta opin ja tutkimuksen tielle 2006 (2007) ja
3. Rinne (1984): Suomen oppivelvollisuuskoulun opetussuunnitelman muutokset vuosina 1916-1970: opetussuunnitelman intentioiden ja lähtökohtien teoreettis-historiallinen tarkastelu.
Myös didaktiikkaa ja eri oppiaineiden historiaa...
Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto (http://kronos.narc.fi/menehtyneet/) sisältää tiedot sotavuosina surmansa saaneista suomalaisista. Sodissa palvelleista vastaavaa kattavaa tiedostoa ei ole. Erilaisista veteraanimatrikkeleista ja joukko-osastohistoriikeista voi paikantaa yksittäisiä henkilöitä. Kansallisarkiston Sörnäisten toimipiste (ent. Sota-arkisto, http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/aineistot-ja-ko…) säilyttää sodissa palvelleiden henkilöasiakirjoja.
Toimittajan työstä löytyy useita kirjoja, kuten esimerkiksi seuraavat:
Anni Lintula: Nuoren toimittajan eloonjäämisopas ( Ajatus Kirjat, 2009)
Tapani Huovila: Toimittaja- tiedon etsijä ja vaikuttaja ( WSOY, 2005)
Lauri Kotilainen: Hyvä lehtijuttu: kirjoittajan opas( Minnapress, 1989)
Heikki Jokinen: Mustaa valkoisella: freelance-journalistin opas ( Suomen Journalistiliitto, 2007)
Jorma Mäntylä: Journalistin etiikka ( Gaudeamus, 2008)
Heli Mattila: Reportaasia laatimaan( Satakunnan ammattikorkeakoulu, 2006)
Lisää kirjoja löytyy HelMet järjestelmästä hakusanalla jounalismi
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=journalismi**&searchscope=9&m=…
Suosittelen Finlandia –palkitun Ulla-Lena Lundbergin tuotantoa, eli esimerkiksi Jää –romaania, jonka aiheena on nuoren papin Petterin, vaimo Monan ja heidän perheensä elämä Turun saaristossa sodan jälkeen. Romaani pohjana ovat Lundbergin suvun vaiheet.
Petter Kummelin lapsuuden perhettä taas kuvataan romaanissa Marsipaanisotilas. Veljekset kokevat sodan kukin eri tavoin. Tapahtuma-aika on siis noin 1939-45.
Lundbergilla on myös muita historiallisia romaaneja, kuten Leo ja Suureen maailmaan.
Arne Nevanlinnan Hjalmar on mielenkiintoinen psykologinen kuvaus hallitsevan äidin ja alistetun pojan suhteesta.
Jos haluaa lukea muuta kuin suomalaista, suosittelen Colm Toibinin romaania Brooklyn. Päähenkilönä on irlantilainen Eilis –tyttö, joka...
Ratsastuksesta on julkaistu suomeksikin kirjallisuutta melko paljon, muutamia teoksia myös yksinomaan kouluratsastuksesta. Kenttäratsastuksesta löytyy tietoja samoista teoksista. 90-luvulla on ilmestynyt mm.: Björs, Marko: Kehittyvä ratsastaja, Gordon-Watson, Mary: Ratsastuksen käsikirja, Holderness-Roddam, Jane: Kilparatsastus : koulu- ja esteratsastuksen sekä kenttäkilpailun opas, Kouluratsastuksen käsikirja 1/ tekijät: Kizimov, Kottarainen, Halonen, Kyrklund, Kyra: Kyra ja ratsastuksen taito sekä Tammen suuri hevoskirja (osat 2 ja 3).
Lisää viitteitä löytyy mm. asiasanoilla ratsastus, kouluratsastus ja esteratsastus esim. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta (www.ouka.fi/kirjasto/intro). Kannattaa pistäytyä myös Suomen...
Yoko Tsuno -sarja on ilmestynyt aikoinaan (70-luvulla) Ruutu- ja Non stop -lehdissä. Semic-kustantamo on sittemmin julkaissut Yoko Tsonon seikkailuja albumeina. Sarjassa on ilmestynyt yhdeksän albumia, jotka kaikki kuuluvat Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin.
1. Leloup, Roger Taivaallinen dsonkki / Roger Lelou 1999
2. Leloup, Roger Titaanit / teksti ja kuvitus: Roge 1997
3. Leloup, Roger Henkien portti / Roger Leloup, [su 1996
4. Leloup, Roger Paholaisen kammio 1994
5. Leloup, Roger Reinin kulta / teksti ja kuvitus: 1993
6. Leloup, Roger Kifan pakolaiset / teksti ja kuvit 1991
7. Leloup, Roger Hong Kongin lohikäärme / teksti...
Väitöskirjoja kannattaa etsiä LINDAsta, yliopistokirjastojen yhteistietokannasta. Kysy lähikirjastostasi sen käyttömahdollisuutta.
Tein sieltä muutaman haun. Haulla opettajat ja väitöskirjat tuotti kahdeksan viitettä, joista lähinnä aihettasi on Pasi Sahlberg ”Opettajana koulun muutoksessa” (1997, Pohjautuu Jyväskylän yliopistossa 1996 hyväksyttyyn väitöskirjaan Kuka auttaisi opettajaa.)
Hakusanoilla opettajat ja ammattikorkeakoulut löytyi 45 viitettä, myös Raijaliisa Laakkosen väitöskirja ”Ammattikorkeakoulureformi ja opettajan työn muutos. Opettajien käsityksiä ammattikorkeakoulukokeilun toteuttamisesta Keski-Pohjanmaalla vuosina 1993-1997” (1999, Vaasan yliopisto). Hyödyllinen lienee myös Pasi Tulkin lisensiaattityö ”Vanhat avaimet,...
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä julkaistiin ensimmäisen kerran neljänä vihkona vuonna 1870 ja nämä vihkot sitten yhtenä painoksena Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemana 1873.
Vuoden 1908 Yrjö Weilinin julkaisema Seitsemän veljestä on myös julkaistu kahtenatoista vihkona, se ei siis ole sidottu kirja. Vihkot on painettu faktuuralla ja niissä on ensimmäisen kerran Akseli Gallen-Kallelan tekemä kuvitus.
Vihkot on myös digitoitu, niihin voi tutustua Doriassa, joka on Kansalliskirjaston ylläpitämä julkaisuarkisto: http://www.doria.fi/handle/10024/43335 .
Painosmäärästä en löytänyt tietoa käytettävissäni olevista lähteistä.
Suomen puhuminen ei vaikuta olleen Janssonille erityisen vastenmielistä – ainakaan sen perusteella, mitä hän 5.6.1982 päivätyssä kirjeessään Maya Vannille toteaa: "Yksi kiva juttu on Tootin ehdotus että me (Vihdoinkin...!) alamme puhua suomea joka toinen päivä. Ilahduttavaa."
Lähde:
Tove Jansson, Kirjeitä Tove Janssonilta (toimittaneet Boel Westin & Helen Svensson; suomentaneet Jaana Nikula & Tuula Kojo)
