Eläinsuojelulaki kieltää luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen ottamisen elätettäviksi. Muista eläinryhmistä ei ole mainintaa, ja esim. perhosten keräilyhän on sallittua. Rauhoitettujen eläinlajien pyydystäminen on kuitenkin kiellettyä.
Lista rauhoitetuista lajeista Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelussa: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1728&lan=fi
Eläinsuojelulaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960247)
13 §
Luonnonvaraisten eläinten ottaminen elätettäväksi
Luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen ottaminen elätettäväksi on kielletty, ellei kysymyksessä ole eläimen pyydystäminen eläintarhassa pidettäväksi, eläimen tarhaaminen lihan, munien tai niiden tuottamiseen tarkoitettujen siitoseläinten...
Semic julkaisi vuosina 1979-80 kuusi Johanna Spyrin Heidi-kirjoista tehtyyn TV-sarjaan perustuvaa 50-sivuista kuvitettua vihkosta:
1. Heidi tapaa isoisänsä
2. Talvi vuoristossa
3. Heidi saapuu Frankfurtiin
4. Frankfurtin päiviä
5. Paluu isoisän luo
6. Clara käy kylässä
Semicin Heidi-kirjasten mahdollisia tekijöitä ei käyttämissäni lähteissä mainittu - todennäköisesti siksi, ettei niitä ole julkaisuissa mainittu. Verkkoantikvariaateissa näitä näytään kaupattavan ilman tekijätietoja, joten tämän enempää vihjeitä en vihkosten jäljittämiseksi valitettavasti pysty antamaan.
Ainakaan Aku Ankka -lehden sivuilta löytyvän Akupedian artikkelissa ankanpojille ei mainita keskinäistä ikäjärjestystä (http://www.akuankka.fi/artikkeli/akupedia/hahmot/tupu_hupu_ja_lupu). En löytänyt siitä tietoa muualtakaan. Koska pojat ovat identtiset kolmoset, heidän on täytynyt kuoriutua samasta munasta. Ehkäpä he siksi ovatkin täsmälleen yhtä vanhoja?
Reaalimaailmassa identtisiä lintusisaruksia sen sijaan ei ole lainkaan. Munassa voi kyllä toisinaan olla useampi keltuainen, mutta munan koko estää niiden kehittymisen valmiiksi poikasiksi asti. (Ks. esim. Tiede-lehden sivut: http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miksi_ostamissamme_luomukananmunissa…)
Työ ei näytä inspiroineen runoilijoita samassa määrin kuin monet muuut aiheet, mutta tässä kuitenkin muutamia ehdotuksia.
Antologioita, joihin sisältyy mm. työaiheisia runoja:
Sydämeni laulu : suuri runoantologia. [4], [Mennyt maailma ja nykyaika].
Suomalainen omakuva : Jaakko Ilkasta City-Merviin : valikoima runoja / toimittaneet Salme Saure ja Kaarina Sala.
Tämän runon haluaisin kuulla 3 / toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen.
Nyt ylös kansa kaikkivalta : valikoima vanhan työväenliikkeen runoutta / toim. Kalevi Kalemaa.
Päivän kierto : valikoima runoja / toim. Kai Sievers.
(Nämä kaikki ovat saatavissa Hämeenlinnan kirjastoista.)
Työaiheisia antologioita:
Työn runo puhuu : Työn runo -kilpailun satoa / toimittaneet Kaija...
Tätä Edgar Allan Poen teosta The conchologist's first book ei ole - Suomen kansallisbiografian mukaan - käännetty suomeksi. Teos ilmestyi vuonna 1839, ja oli varustettu pitkähköllä alaotsikolla: A system of testaceous malacology, arranged expressly for the use of schools. Eli, teos on itse asiassa tieteellinen työ. Ja tutkimuksen kohde on nilviäiskotilot tai -kuoret (mollusk shells). Poe on kyllä kirjoittanut eläimistä (korpeista ja kultakuoriaisista), mutta että tieteellinen teos! Selitys on sinänsä hyvin yksinkertainen: Poen ystävä Thomas Wyatt oli kirjoittanut kirjan aiheesta 1838, joka ei mennyt kaupaksi.
Wyatt pyysi palvelusta, ja Poe ei kieltäytynyt lisäansioista. Kirja julkaistiin siis, nimellä The conchologist's first book, ja...
Vihjeittesi perusteella kyseessä vaikuttaisi olevan Jorma Hynnisen ja Kalevi Kiviniemen (urut) levytys:
"Herrasta veisaa kieleni : savolaisia herännäisvirsiä". Julkaisija on Herättäjä-Yhdistys v. 2004.
Kokoelmassa on vuoden 1938 virsikirjasta poimittuja, lähinnä Pohjois-Savosta kerättyjä toisintoja alunperin ruotsalaisista ja saksalaisista virsistä. Monessa virressä on Oskar Merikannon 1920-luvulla tekemä alku- ja loppusoitto (preludi ja postludi). Tekstiliitteessä on mukana virsien sanat.
Kyseinen CD-levy on saatavilla mm. HelMet-kirjastoista. Voit selata J. Hynnisen tuotantoa HelMet-tietokannassa tekijähaulla "Hynninen, Jorma" edeten tuloslistalta rivin "Hynninen, Jorma (Bar)" tietoihin klikkaamalla ko. riviä kerran. Voit myös...
Regina on latinan kuningatar, syntynyt hallitsemaan. Suomen almanakassa 1705-1928 7.9., ja on maamme ruotsinkielisessä almanakassa edelleen.
Randy (english) tunnetumpi versio nimistä Rand, Randall, Randolph. Suomalaisista nimikirjoista ei löydy Randy-nimeä, johtuen siitä ettei se esiinny Suomen nimipäiväkalenterissa.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja
Lansky:Baby names around the world
http://www.behindthename.com/
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp näet nimien yleisyyden Suomessa.
Rosa Liksomin kahdessa teoksessa on kuvattu elämää Neuvostoliitossa (taiteilijan vapaudella, tosin). Liksomin kuvittamassa teoksessa Väliasema Gagarin (1987) matkataan halki Siperian kohti Mongoliaa. Kuvareportaasimaisessa teoksessa Go Moskova go (1988) liikutaan mm. Moskovan metrossa ja kaduilla. Kirjailija on työstänyt teoksen lehtikuvaaja Jukka Uotilan kanssa.
Kyseinen tv-elokuva on lainattavissa Espoon Leppävaaran kir-
jastosta tai kirjasto Omenasta. Varauksen voi tehdä myös Helsingin kaupunginkirjaston lähimmästä toimipisteestä ja pyytää lähettämään tallenteen sinne.
Tallennetta myy Yleisradion Tallennemyynti. Soitto YLE:n
asiakaspalvelunumeroon (09)1480 4033 voi paljastaa, vieläkö
sitä on myynnissä.
Romaanin alkuperäinen nimi oli Sotaromaani, joka ilmestyi sillä nimellä vuonna 2000. Allaolevasta Timo Sedergrenin artikkelista löytyy tietoa tästä Sotaromaanista. https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/108173/63197.
Linnan alkuperäistekstiä ei kustantaja hyväksynyt semmoisenaan julkaistavaksi. Tuntemattomassa sotilaassa on tehty kustantajan vaatimia muutoksia.
Lasten- ja nuortenkirjoista löytyy lukuisia käännöksiä sekä suomesta ruotsiksi että ruotsista suomeksi. Ensimmäisenä tulevat tietysti mieleen Astrid Lindgrenin kirjat, joista suurin osa on suomennettu. Tove Janssonin Muumikirjoja löytyy molemmilla kielillä. Kahdeksanvuotiaalle suositeltavat riippuvat tietysti lapsen kehitystasosta sekä tietysti hänen kiinnostuksensa kohteista ja suomen kielen taidostaan.
Esimerkiksi näitä voisi ajatella:
Parvela, Timo: Ella ja kiristäjä (Ella och utpressaren)
Nopola: Heinähattu ja Vilttitossu (Halmhatten och Filttofflan)
Nopola: Risto Räppääjä (Risto Rappare)
Hallberg, Lin: Sigge-sarja (Sinttu)
Widmark,Martin: LasseMajas detektivbyrå (Lasse-Maijan etsivätoimisto)
Myös Sven Nordqvistin Pettson-kirjat (Viiru...
Valitettavasti Joensuun seutukirjastossa ei toistaiseksi ole kirjoja 3D -origameista, mutta pyrimme hankkimaan jonkin, jota on saatavana.
Oulun kaupunginkirjasto - maakuntakirjastossa on seuraavat kaksi 3d -origameja käsittelevää kirjaa, joista voi tehdä kaukolainapyynnön:
Mukerji, Meenakshi: Ornamental origami : exploring 3D geome[n]tric designs, 2008
Baba, Mieko: More & more 3D origami : step-by-step illustrations, 2005
Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohaulla, jossa tekijänä on Webber ja rajoittimina suomen kieli ja nuottimateriaali, saadaan tulokseksi kolme suomenkielistä nuottikokoelmaa, mutta ainakin luettelointitietojen perusteella niissäkin Webberin laulut näyttäisivät olevan alkukielisiä. Saattaa siis olla, että joudut itse kuuntelemaan ja kirjoittamaan muistiin sanat joiltakin suomenkielisiltä äänitteiltä (niitähän kyllä löytyy) ja yhdistämään ne nuotteihin.
Nykysuomen sanakirja ei varsinaisesti tunne kyseisiä sanoja, mutta ne on ilmeisesti johdettu verbeistä röyhtäistä tai röyhtäyttää, yleiskieliset muodot: röyhtäys, röyhtäisy.
Röyhtäistä: päästää (us. äänekkäästi) mahalaukkuun kerääntynyttä kaasua suun kautta, ryökäistä, röyhkäistä.
Röyhtäyttää: aiheuttaa röyhtäys, panna röyhtäisemään.
Sanat voivat tietysti olla myös kuvailevia ei-yleiskielen sanoja, joilla on asiayhteydessään ihan eri merkitys.
"Rodullistettu kirjailija" tarkoittaa tässä yhteydessä ketä tahansa kirjailijaa, johon on liitetty tai voitaisiin liittää hänen etniseen, ihonväriin, uskontoon tms. taustaansa liittyvä "lisämääre". Ilmaisu on kielteinen, rodullistamista pidetään ennakkoluuloisena ja pahimmillaan rasistisena asenteena. Esimerkiksi seuraavat kirjailijat täyttäisivät todennäköisesti lukuhaasteessa tavoitellun määritelmän: Veijo Baltzar ("romanikirjailija"), Philip Roth ("juutalainen kirjailija"), Nawal el-Saawadi ("feministikirjailija") ja Jonas Gardell ("homokirjailija"). Todennäköisesti lukuhaasteen suunnittelijat ovat määritelmän tulkinnassa hyvin joustavia eli noihin esimerkkeihin ei kannata liikaa tuijottaa. Ennakkoluuloisia asenteita on paljon...
Kieliä on mahdollista luokitella monin eri tavoin. Kaisa Häkkinen esittelee teoksessaan Kielitieteen perusteet (2007) kolme luokittelun kriteeriä: genealogisen eli geneettisen, typologisen ja areaalisen eli alueellisen. Genealoginen luokittelu perustuu sukulaisuussuhteisiin, typologisen lähestymistavan pohjana ovat kielten erilaiset rakenneominaisuudet ja areaalisessa tarkastelussa kiinnitetään huomiota maantieteellisiin seikkoihin. Näitä eri luokittelutapoja voi myös yhdistellä keskenään. Genealogisessa luokittelussa maailman kieliä on tapana järjestää sukulaisuussuhteiden perusteella kielikunniksi, joiden oletetaan kehittyneen yhteisestä kantakielestä. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat indoeurooppalaisen kielikunnan, jota on...
Alla kaksi varsin tuoretta lehtiartikkelia, jotka käsittelevät pölynimureita.
Sihvonen, Lauri: Paljon pölyä tyhjästä / Kuluttaja: 2007 ; (41) ; 3 ; 8-11. (Testissä 19 pölynimuria, joista 2 pussittomia);
Purhonen, Antti: Vain muodon vuoksi : pussittomat pölynimurit / Tekniikan maailma : 2006 ; (54) ; 7 ; 134-139. (Testissä pölynimurit, joissa on pölypussin sijaan tyhjennettävä säiliö. Imurimerkit: LG V -KC402CTUG, Electrolux TwinClean Z 8245, Dyson DC08 T SSTV-EU, Hoover TC 2665, Severin 7946, Volta Cyclone XL U 6620).
Lehtien saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta: www.helmet.fi
Emme löytäneet Sanna nimen kiinan kielistä asua mutta kylläkin Susannan. Sannahan on Susannan lyhentymä.
苏萨娜
Lähde: http://www.chinese-tools.com/names/calligraphy/code_4528_susanna.html
Näistä lähteistä löytyy tietoa karonkasta, myös pukeutumisesta:
Raili Malmberg: Hyväksi tavaksi : käytösopas arkeen ja juhlaan
Uddenberg, Agneta: Hyvät tavat
Lassila, Sirkka: Uusi käytösen kultainen kirja
Yliopistojen sivuilta löytyy hyvät, tiiviit ohjeet karonkkaan, näistä voisit pikaisesti katsoa pukeutumiseen ja muuhun etenemiseen liittyvät asiat:
Helsinki, http://www.helsinki.fi/tohtoriksi/karonkka.htm
Oulu, http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/yliopistolaisille/neuvottohtoreille…
Turku, http://www.utu.fi/media/ohjeet/karonkkaperinne/
Toivotan iloista juhlaa ja onnea väiteelleelle!
