Tämän nimen useimmat heistä näyttävät ottaneen silloin kun ovat kääntyneet avioliittonsa myötä ortodoksiseen uskoon, näin
Paavali I:n puoliso Maria Fjodorovna, alkuaan Sophie Dorothea Auguste Louise
Nikolai I:n puoliso Aleksandra Fjodorovna, alkuaan Friederike Louise Charlotte Wilhelmine
Aleksanteri III:n puoliso Maria Fjodorovna, alkuaan Marie Sophie Frederikke Dagmar
Nikolai II:n puoliso Aleksandra Fjodorovna, alkuaan Victoria Alix Helena Louise Beatrice
Nimen merkitys olisi 'Fjodorintytär', tosiasiassa yksikään heistä ei ollut Fjodoria vastaavan Theodor-nimisen henkilön tytär.
Luultavasti uudella nimellä viitattiin heidän kääntymisen yhteydessä valitsemaansa henkilökohtaiseen suojeluspyhimykseen.
Fjodor on venäläinen vastine...
Kirjoja kannattaa hakea asiasanalla: "akuhieronta", "vyöhyketerapia" tai "akupainanta" pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistokokoelmasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Haku antaa esim. seuraavia teoksia:
Tekijä: Crane, Beryl
Nimeke: Vyöhyketerapia
Tekijä: Pooley, Nicola
Nimeke: Shiatsu pieni käytännön opas
Tekijä: Sutton, Catherine
Nimeke: Healing with shiatsu
Lehtikankaan kirjastossa ei ole varsinaisesti omia videoita, vaan ne siirtolainataan sinne aina pääkirjastosta ja näin ollen Disney-videoiden nimekkeet ja määrä voivat vaihdella eri aikoina. Tällä hetkellä siellä on 4 Disney:n videota: Nemoa etsimässä, Nalle Puh - kummittelua kerrakseen, Herkules ja Poutapilvi Puh. Videoiden määrän ja tilanteen voi tarkistaa Kajaanin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta, joka löytyy osoitteesta http://kirjasto.kajaani.fi/Intro?formid=loans&sesid
Veistos on Armas Hutrin tekemä Sortavalan seminaarin muistomerkki vuodelta 1965 ja sen nimi on Tiedon lähteellä. Sen tarkka sijainti on JOensuussa Länsikadun varrella, Kuopiontien ja Tulliportinkadun välissä sijaitsevassa puistossa. Veistoksesta löytyy lisää tietoa Joensuun taidemuseon sivulta
http://taidemuseo.jns.fi/veistokset/index1.php?gal=1&pic=38
Voisiko kyseessä olla yhtyeen Inkvisitio kappale Muumilaaksossa? Se löytyy levyltä Kiirastuli ja helvetti (Poko rekords) ja on äänitetty 1991 (ks. http://aanitearkisto.fi/firs2/kappale.php?Id=Muumilaaksossa ). Sen on säveltänyt ja sanoittanut Eero Hyyppä, joka vaikutti Juliet Jonesin sydämessä. Alla olevalla sivulla löytyy vähän juttua Inkvisitiosta, http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/yhtyeet/inkvisitio/index.html . Kannattaa katsella muutakin netistä hakusanoilla Inkvisitio Muumilaaksossa.
Satuja ja lyhyitä kertomuksia 9-vuotiaalle löytyy runsaasti!
Ohessa muutamia suosituksia erityyppisistä saduista.
Huumoria ja vauhtia:
Jukka Itkonen: Sorsa norsun räätälinä,, 2008
Margaret Mahy: Krokotiilin vauhtiparaati, 1987
Roald Dahl: Suunnattoman suuri Krokotiili, 2006
Päivi Alasalmi: Turhamainen aasi,
Teemu Saarinen: Konstaapeli Pamppu, 2003 2009
Viisautta ja pohdintaa:
Sylvia Plath: Salaperäinen puku, 1996
Maria Vuorio: Kuningattaren viitta ja muita kiperiä kysymyksiä, 2011
Tove Jansson: Näkymätön lapsi
Klassisia tarinoita:
Arthur-kuninkaan tarinoita (Kuningas Arthur ja Pyöreän Pöydän Ritarit), 1981
Ihanaa prinsessamaailmaa:
James Riordan: Maailman kauneimmat balettisadut, 1986
Lapin noitia ja muuta hurjaa:
Eeva-Liisa Kinnunen:...
Löytämäsi runonpätkä on Kalevalasta. Sen 49. runo loppuu näihin sanoihin. Kalevalan sanakirjan mukaan ’imanne’ tarkoittaa makeaa, suloista tai tervettä – tässä tapauksessa se varmaankin toimii terveen synonyyminä. Imanne-sana on sukua imelä-sanalle.
Mainittakoon vielä, että joissakin suomen murteissa ’imanne’ tarkoittaa hiukkasta tai hitusta.
Lähteet:
Turunen, Aimo: Kalevalan sanat ja niiden taustat. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, v. 1981.
Suomen murteiden sanakirja, 4. osa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, v.1994.
Paavo Rintalan tiedetään kuvanneen Pojissa omaa lapsuuttaan Oulun Raksilassa. Esimerkiksi Jakella on ollut esikuva elävässä elämässä. Hän ei halua olla tekemisissä minkään Pojat-aiheisen kanssa, koska kokee Rintalan pilanneen hänen elämänsä. Jaken äiti lähti todellisuudessakin Saksaan, palasi Ouluun ja meinasi nostaa oikeusjutun vuonna 1958 ilmestyneen kirjan takia. (Kaleva 1.5.2005)
Urkille esikuvana ollut Urho Koskipaasi kertoo Kalevan haastattelussa 22.11.2004 Raksilan poikien tehneen kepposia, mutta he eivät vahingoittaneet ketään tai tehneet taloudellisia vahinkoja. "Asiat ovat melkein yksi yhteen. Kirjan tapahtumat tiesi tavallaan lukematta", Koskipaasi sanoo. "80 prosenttia kirjasta on varmasti totta." Koskipaasia haastateltiin myös...
Löytämieni tietojen perusteella Helmi Poukan näkemyksiä nykytutkimus ei tue. Hänen tutkimuksistaan mainitaan mm. Kalevalan kulttuurihistoriasta kertovalla sivustolla: http://www.kalevalaseura.fi/kaku/sivu.php?n=p5a1&s=p5a1s3s2&h=hp5a1&f=f…
Hänet luetaan siinä Wettenhovi-Aspan näennäistieteellisiin hengenheimolaisiin, jotka yhdistivät Kalevalan synnyn etelä-Euroopan/Egyptin muinaisiin kulttuureihin.
Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (1-3, 1992, 1995, 2000) ei mainitse Helmi Poukkaa lähteenä.
Lähempiä tietoja Helmi Poukasta en valitettavasti löytynyt.
Jos haluatte aiheesta tarkempaa tietoa niin kannattaa kääntyä Kotimaisten kielten keskuksen puoleen, jonka etymologisessa arkistossa varmaankin tiedetään enemmän....
Laulu on vanha vienankarjalainen itkusävelmä. Se on Uhtuan alueelta, joka on taajama Karjalan tasavallassa Venäjällä. Tietoa sävelmästä ja runosta löytyy Kulttuurisampo-portaalista:
http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkult…
Karjalan kieli, tai nykyään puhutaan myös karjalan kielistä, on suomen kielen sukukieli. Uhtuan murre kuuluu varsinaiskarjalan murrealueeseen. Lisää tietoa karjalan kielistä mm. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta:
http://www.kotus.fi/?s=174
Helmet-kirjastojen käyttösäännöissä sanotaan yhteisön kortilla lainaamisesta näin:
”Päiväkoti, koulu, muu laitos tai yhteisö saa kirjastokortin vuodeksi kerrallaan täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa aineistosta, joka on lainattu laitoksen tai yhteisön kirjastokortilla.”:
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetki…
Yhteisön kortilla saa lainata samoin säännöin kuin yksityishenkilön kortillakin kaikkea aineistoa, myös elokuvia. Elokuvien esittämistä taas säätelee tekijänoikeuslaki. Elokuvien julkiseen esittämiseen esim. koulussa tarvitaan lupa. Tietoa elokuvan esittämisestä koulussa löytyy esimerkiksi Koulukinon sivuilta:
http://www.koulukino.fi/index.php?id=931
Arabian tuotteista on julkaistu paljon kirjallisuutta. Satakirjastojen verkkokirjastosta kirjoja voi hakea asiasanoilla Arabia ja tuoteluettelot. Netissä on myös liikkeitä, jotka myyvät ja ostavat vanhoja astioita. Tässä pari linkkiä liikkeisiin:
http://www.astiataivas.fi
http://www.wanhatkupit.fi
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-aineistohausta löytyi pari teosta, jotka kertovat elämästä Neuvosto-Eestissä. Ne ovat: Laigna, Karl: Tietoja Neuvosto-Eestistä. Osuuskunta Vastavoima, 1987 ja Vaino, Karl: Neuvoto-Eesti eilen, tänään, huomenna, 1981.
Lisäksi löytyi Aleksi-lehtitietokannasta seuraavat artikkelit: Larmola, Yrjö: Millaista oli elämä Neuvosto-Virossa, Kanava, 1994/7 (s.395-398); Kalajoki, Atte: Kaltio ajan hermolla 1965: Toivo Kuldsepp muistelee sillanrakentamista yli Suomenlahden, Kaltio, 1993/6 (s.170-171) ja Virkkunen Sakari: Pysähtynyt baletti: Martti ja Aune Simojoen matka Neuvosto-Viroon ja mitä siitä seurasi, Suomen kuvalehti, 1992/7 (s.32-33).
Viron nykypäivästä saa tietoa esimerkiksi Plussa-aineistohausta...
Markku Aron levyttämät kappaleet löydät Suomen äänitearkiston sivuilta (http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/) valikoimalla sivukehyksestä Kevyen musiikin kappaleet ja kohdasta esittäjät A-kirjaimen, jolloin löydät Markku Aron. Listasta ei löydy kappaletta, jonka nimessä esiintyisi sana suru, mutta vastaavia kylläkin. Ehkä tunnistat etsimäsi, kun selaat kappaleita. Voit myös samassa osoitteessa käydä läpi kappaleita, joiden nimessä sana suru esiintyy.
Netistä osoitteesta http://sivut.koti.tpo.fi/shilden/ löytyvät hyvät Sierra Cosworth -sivut linkkeineen ja kirjallisuus- ja lehtiartikkeliviitteineen.
Lisäksi seuraavissa lehdissä on artikkeleita:
Tekniikan maailma 1991, nro 2 s.18-29, Tuulilasi 1990, nro 8, s.65, Tekniikan maailma 1990, nro 20, s.86-87, Tekniikan maailma 1988, nro 13,s.28-33, Tuulilasi 1988, nro 8, s.24-32. Lehtiä voit kysyä Helsingin pääkirjastosta.
Etymologisesta sanakirjasta ei löytynyt talitiaista, joten sallinet arvailun. Tali sana tulee ruotsista (talg) ja ruotsin kielessä talitiainen on talgoxe. Tali taasen on merkitykseltään naudan- tai lampaanrasvaa, mikä kenties on maistunut suurikokoiselle tiaiselle hyvin. Myös viron kieleen on päätynyt ko. tiaiselle rasvaan viittaava nimitys rasvatihane. Yritin löytää lintujen nimien etymologiaa käsittelevästä kirjasta Linnun nimi (Häkkinen, 2004) vastausta kysymykseesi, mutta eipä se osunut paksun teoksen sivuilta silmiini. Latinankielinen tieteellinen nimi ei myöskään ole avuksi tässä. Nimi Parus Major (eng. Great tit) viittaa vain tämän varpuslintujen lahkoon ja tiaisten heimoon kuuluvan tiaisen kokoon.
Tieteellisessä ja luonnollisessa...
Pöytälaatikko käy, jos siellä ei ole paljon metalliesineitä ja jos sen lämpötila ei nouse turhan korkeaksi.
" Lataa powerbank täyteen lataukseen ennen sen käyttöä: Powerbankien valmistajat suosittelevat yleisesti varavirtalähteen latausta täyteen lataukseen ennen niiden käyttöä.
Pidä powerbankissa varausta myös silloin, kun et aktiivisesti käytä sitä. Litium ioni akut tykkäävät varauskapasiteetista. Vaikka et käyttäisi powerbankia muutamaan kuukauteen, kannattaa aina välillä tarkistaa että powerbankin lataus on 50-90% välillä.
Muista ladata powerbankia käyttökertojen välillä. Tämä saattaa kuulostaa itsestään selvältä asialta, mutta powerbankin kantaminen on turhaa, jos siinä ei ole varausta.
Pidä powerbankia huoneenlämmössä. Vaikka...
Parhaiten tarkoitukseen sopivat teokset: Guinness-kronikka: 1900-luku. HM 1998 (kirjassa käsitellään sekä Suomen että koko maailman historiaa) ja
Puoli vuosisataa: MMM juhlakirja. O 1999 (tämä käsittelee lyhyesti Suomen historiaa 1950-90 -luvuilla).
Laajemmista historia-sarjoista Grimbergin Kansojen historia päättyy vuoteen 1977 ja Otavan suuri maailmanhistoria 1980-luvun puoliväliin.
Pentti Lempiäisen teoksen Nimipäivättömien nimipäiväkirja mukaan voit juhlia nimipäivääsi heinäkuun yhdeksäntenä päivänä yhdessä Nannan, Nannyn ja Nannin kanssa. Siinä kerrotaan myös teidän kaikkien nimen alkuperästä. Kustaa Vilkunan kirja Etunimet vahvistaa päivämäärän, vaikka siinä on käytetty nimesi tavallisempaa kirjoitustapaa Nanna.
