Nummi-Pusulan kirjaston aineistotietokannasta ( http://nummi-pusula.kirjas.to/ ) löytyi yksi hevosaiheinen cd-rom, mutta se ei ole peli. Cd-romin nimi on "Hevostyttö". Mikäli haluat, voit kysyä kirjastosta mahdollisuutta tilata kaukolainaksi hevosaiheisia peliromppuja. Tässä on joitakin esimerkkejä, joita löytyy ainakin pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista ( http://www.helmet.fi/ ):
Barbie horse adventures : the ranch mystery (Vivendi Universal Games, 2003)
Prinsessa Sissin ensimmäinen suuri seikkailu (Young Genius cop. 2001)
Rosemond Hillin perintö ( Elävät kirjat, 2002)
Unelmahevonen (Softmei, 2000)
Runoa nimenomaan kahdestatoista kurjesta ei pelkästään nimen perusteella löytynyt. Kurki on hyvin yleinen symboli runoudessa ja löysimme ja muistimmekin useita kurkirunoja(Vuorela, Hellaakoski,Sarkia, Denisov jne.), mutta luku 12 ei täsmää. Tarvitsisimme lisätietoja runosta, onko kyse aikuisten runosta vai lastenrunosta, suomalaisesta vai ulkomaalaisesta kirjoittajasta?
Mutta on myös olemassa Kaksitoista kurkea -niminen laulu, joka löytyy CD-levyltä Rakkaus Lappiin, esittäjänä Lasse Hoikka 1999, mahtaisko tästä olla kyse?
Sen sanat löytyvät myös nuottikirjasta:
Suosituimmat nuotteina 3, esittäjänä Lasse Hoikka.
Molemmat teokset ovat Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Emme löytäneet kattavaa selitystä nimelle. Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa IV (1979)sana taana liitetään mm. sanoihin mökki, tönö, maja, asumus. Sana on liitetty myös vakavuuteen, hitauteen ja verkkaisuuteen; esim. sanonta käydä taanaan t. taanaasti on tarkoittanut paikallisessa murteessa hidasta ja verkkaista. Kannattaa katsoa itse tarkemmin esim.Etymologisen sanakirjan IV osasta.
Peräkärryjä myyviä liikkeitä löytyy kyllä paljonkin, mutta se, ostaako liike peräkärryn yksityiseltä myyjältä, ei näytä nettisivuilta usein löytyvän. Ehkä kannattasi yrittää myydä nettikaupan kautta, esim. näiden:
http://www.tori.fi/
http://www.huuto.net/fi/
Yksityiskohtaisia tilastoja suomalaisten Neuvostoliiton-kävijöiden jakautumisesta eri matkakohteiden kesken ei valitettavasti ole käytettävissä. Suosituimmat kohteet - suurimman silloisen matkanjärjestäjän mukaan - ovat olleet Leningrad, Moskova, Tallinna, Jalta ja Sotši.
Neuvostoliiton suosio matkakohteena oli huipussaan vähän ennen sosialismin romahtamista. 1980-luvun lopulla maassa vieraili noin 300 000 suomalaista vuosittain. Tästä määrästä noin viidennes (lähes 60 000) suuntasi Neuvostoliiton "etelänmatkoille" Sotšiin, Jaltaan, Odessaan, Tbilisiin sekä muualle Mustallemerelle ja Kaukasiaan.
Lähteet:
Matkailijan ihmeellinen maailma : matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme. SKS, 2004
Matkailusilmä 1/1984 [useita...
Tilastokirjastosta kerrottiin, että työttömiä oli eniten toukokuussa 1994, 512 000 henkeä ja työttömyysaste oli 19,9 % lähde http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/Tym/tyti/tyti_fi.asp Taulukko: 010. Väestö työmarkkina-aseman, sukupuolen ja iän mukaan.
Toukokuussa 1994 suurin työttömyysasteluku oli Enontekiössä, 33,8 %, mutta Enontekiön työttömyysaste oli tammikuussa peräti, 37,9 % .
Laman vaikutuksesta suomalaisiin löytyy mm seuraavat kirjat: Lamakirja: näkökulmia 1990-luvun talouskriisiin ja sen historiallisiin konteksteihin, toimittaneet Helena Blomberg, Matti Hannikainen ja Pauli Kettunen, ( Digipaino, 2002), Jaakko Kiander: Suuri lama ( Taloustieto, 1998) ja Heikki Helin: Suuret kaupungin laman kourissa ( Helsingin kaupunki, 1996) ....
Ainoa suomenkielinen lähde, josta onnistuin kaivatun Gabriela Mistralin runon löytämään, on niinkin proosallinen teos kuin Moninaisuus luovuutemme lähteenä : Kulttuurin ja kehityksen maailmankomission raportti (Otava, 1998), jossa sitä on käytetty Lapset ja nuoriso -aiheisen luvun mottona. Runon nimi on Tänään, suomentajaa ei ole erikseen mainittu; kenties käännös on raportin suomentajan, Susan Heiskasen työtä.
Nobelin kirjallisuuspalkinnostaan huolimatta Mistralia on suomennettu todella vähän; erilaisista runo- ja kirjallisuusantologioista löytyy kymmenkunta yksittäistä runoa.
Arabian tuotteista on julkaistu paljon kirjallisuutta. Satakirjastojen verkkokirjastosta kirjoja voi hakea asiasanoilla Arabia ja tuoteluettelot. Netissä on myös liikkeitä, jotka myyvät ja ostavat vanhoja astioita. Tässä pari linkkiä liikkeisiin:
http://www.astiataivas.fi
http://www.wanhatkupit.fi
Kyseessä on varmaan Bertin päiväkirja-sarja (Jacobsson, Olsson, joka sopisi ehkä paremmin vähän vanhemmalle pojalle. Sarja on myös aika vanha, eikä sitä välttämättä ole enää saatavilla kaikissa kirjastoissa.
Tässä olisi muita sarjoja, jotka sopisivat 10-vuotiaalle:
Parvela, Timo: Kepler62 (scifi)
Mäkipää, Jari: Etsiväkerho Hurrikaani (jännitys)
Hulkko, Johanna: Geoetsivät (jännitys)
Larry, H.I.: Zac Power (jännitys)
Kinney, Jeff: Neropatin päiväkirja (koululaishuumori)
Bastis, Stephan: Timi Möhläri (koululaishuumori)
Verkosta löytyvät todella ajantasaiset ja kattavat luokitusjärjestelmät, osoittees tässä:
Verkko YKL Yleisen kirjastojen luokitusjärjestelmän verkkoversio http://ykl.kirjastot.fi/ykl.py
Vesa - verkkosanasto, jossa on YSA yleinen suomalainen asiasanasto on apuväline sekä painetun että elektronisen aineiston asiasanoitukseen ja aiheenmukaiseen tiedonhakuun. http://vesa.lib.helsinki.fi/
Muuta verkkoaineiston ja painetun aineiston luettelointiin jä järjestämiseen liittyvää mm. enlanninkielinen luokitus http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?HID=1008
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kaukolainauskäytännöstä on tietoa internet-sivulla www.lib.hel.fi. Sivun oikeassa yläkulmassa on otsake Hakemisto, jota klikkaamalla avautuu aakkosellinen hakusana-hakemisto. K-kirjaimen alta löytyy hakusana Kaukopalvelu. Täällä on kerrottu kaukolainauksen yleiset periaatteet ja maksut. Kaukolainaksi tilataan vain sellaista aineistoa jota ei ole ollenkaan pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa. Sivulla on myös kaukopalvelulomake asiakkaille. Lomakkeen voi siis täyttää suoraan verkossa, kaukolainapyynnön jättäminen ei välttämättä edellytä käyntiä kirjastossa.
Hei!
Varmimman vastauksen saisi varmaankin Tiimari-liikkeistä.
Suomen kielen perussanakirjan mukaan tiima tarkoittaa tuntia, tuokiota, tovia ja hetkeä. Itse kuvittelisin, että Tiimari-kaupoissa
olisi ajateltu, että siellä voi piipahtaa nopeasti.
Rousu-nimi on ilmeisesti lähtöisin paikannimestä. Rousu esiintyy mm. paikannimissä Rousunvaara, Rousunpuljut ja Rousulansuvanto. Nimi tunnetaan myös talonnimenä. Sanan on arveltu liittyvän ruotsinlapin sanaan roahtju, joka tarkoittaa kuoppaista, haljennutta lohkareista maastoa. Toisaalta paikoin rousu tarkoittaa myös voimakasta, kapeaa koskea. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000)
Neljää vuodenaikaa ja niiden vaihtumista kuvataan esimerkiksi seuraavissa teoksissa.
Tuuri, Antti: Vuodenajat maaseutukaupungissa : romaani (Otava, 1979)
Hyry, Antti: Uuni (Otava, 2009)
Mörö, Mari: Melkein kaikki itää (Kirjapaja, 2006)
Haakana, Veikko: Pohjoinen päiväkirja (Karisto, 2009)
Envall, Markku: Jäät lähtevät (WSOY, 2004)
Calvino, Italo: Marcovaldo, eli, Vuodenajat kaupungissa (novelleja, Tammi, 2010)
Vuodenaikojen vaihtelua kuvaavia runokokoelmia ovat esimerkiksi Heidi Liehun Surusta vesilintu nousee siivilleen (WSOY, 2009) ja Caj Westerbergin kokoelma Yönmusta, sileä : runoja (2011).
Lisää vuodenaika-aiheisia kirjoja löytyy Kirjasammosta tai HelMet-verkkokirjastosta hakusanalla vuodenajat.
Musiikista varmaankin tunnetuin...
Johan Petter Winterin päiväkirjoja ei ole julkaistu kirjana, mutta Suomen sana : kansalliskirjallisuutemme valiolukemisto -teossarjan osaan numero 23 (WSOY, 1966) sisältyy hänen tekstinsä Turkulaista seuraelämää. Teosta on hyvin saatavissa yleisistä kirjastoista, joten mikäli se ei kuulu oman kirjastosi kokoelmaan, voit tehdä siitä kirjastossa kaukolainapyynnön. Johan Petter Winterin yksityisarkistoa säilytetään Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmassa (https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/helka.921443).
Tässä muita päiväkirjoja, muistelmia ja kuvauksia 1700-luvun lopulta ja 1800-luvun alkupuolelta:
Aiwan kowa tapaus : kirkonvartija Tuomas Tallgrén ja hänen aikakirjansa vuosilta 1795-1837 (Wesilahti-seura, 1996)
Boswell, James:...
Kyseessä on Claes Anderssonin runo Det vi saknar mister vi aldrig kokoelmasta Dikter från havets botten (1993). Laura Virkki on suomentanut runon ja suomennos on luettavissa antologiasta Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (toimittaneet Hannele Koivunen ja Laura Virkki, 1997), s. 99.
Runo on jaettu neljälle riville ja sen suomennoksen ensimmäinen rivi alkaa näin: Sitä mitä kaipaamme emme menetä koskaan.
Antologia on lainattavissa Helmet-kirjastoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SVain%20unen%20varjo__Oright…
Jos tyttären mies on vävy, ja lapsenlapsi voi olla pojan tai tyttären poika tai tytär tai karjalaisittain neutraalimmin vunukka.
niin olisiko lapsenlapsen mies siis vunukavävy?
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/20/perheen-nimet-tadista-kytyyn-ja-natoon
Sukulaissuhteita on pohdittu tässä palvelussa ennenkin esim. https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-serkku-pikkuserkku-ja?language_content_entity=fi
Vastauksesta löytyy perinpohjainen sukusuhde-kaavio.
Joissakin suomen murteissa, ainakin Etelä-Pohjanmaan ja joillakin alueilla lounaismurteissa, sanasta latva käytetään muotoa larva. Muotoa käytetään esim. kansanlaulussa, jossa lauletaan "Tuuli se taivutti koivun larvan". Sana voi myös merkitä takamaata rintamaan vastakohtana. Aiheesta on kirjoitettu kielenhuollon tiedotuslehdessä Kielikellossa (2/2016)
https://www.kielikello.fi/-/tuuli-se-taivutti-koivun-larvan-latva-suomen-murteissa
Larvamaa olisi siis esim. kotitalosta lähimaita kauempana oleva maa-alue.
