Uudelleenkouluttautumisesta löytyy kirjastosta vain vähän yleisluontoista kirjallisuutta, tietokannasta löytyvät kirjat keskittyvät yksittäisten alojen työntekijöiden (esim. tanssijoiden) uudelleenkoulutusmahdollisuuksiin. Asiasanalla ”ammatinvaihto” kirjastosta löytyy yksi teos, vuonna 2009 ilmestynyt ”Elämänmuutos! : hyppy uudelle uralle”. Teoksessa on kerrottu 15 uranvaihtajan kokemukset ammatinvaihdosta. Sen sijaan aikuiskoulutuksesta kirjallisuutta löytyy enemmän. Teoksia voi selata kirjaston verkkotietokannassa osoitteessa http://kirjasto.kuopio.fi/ , asiasanalla aikuiskoulutus. Esim. teoksessa Kokkinen, Annemari: Aikuisen oppijan kirja (2008) sivutaan myös uudelleenkouluttautumista ja uranvaihtoa. Opetushallitus on julkaissut...
Haluatko lahjoittaa vai myydä levyjäsi kirjastoon? Lahjoja kannattaa tarjota lähikirjastoon, jokainen kirjasto päättää itse, tarvitseeko lahjoitusta kokoelmaansa.
Myös myytävän aineiston hankinnasta jokainen kunnankirjasto tai kirjastokimppa päättää itsenäisesti. Voit halutessasi saada kunnankirjastojen yhteystiedot Excel-taulukkona Kirjastot.fi-toimitukselta:
http://www.kirjastot.fi/toimitus
Pääsääntöisesti kirjastot hankkivat aineistonsa tiettyjen, kilpailutettujen sopimushankkijoiden kautta. BTJ kirjastopalvelu ja Kirjavälitys ottavat listoilleen yksittäisiä kirjoja ja tarjoavat niitä kirjastoille:
http://www.btj.fi/
http://www.kirjavalitys.fi/
Voit myös mainostaa levyäsi Kirjastot-fi-sivuston Pienkustantajien uutuuksia -palstalla:
http...
Hei!
Perusopetuslaki 21.8.1998/628 ja perusopetusasetus 20.11.1998/852 säätävät opettajan oikeudet arvioida oppilaan arvosanat.
Täsmälliset pykälät löytyvät Finlex-säädöstietopankista:
Perusopetuslaki:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628
Perusopetusasetus:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980852
Muita oppilaitoksia koskevat lait löytyvät Finlex-säädöstietopankista hakusanalla esim. ammattikorkeakoululaki, yliopistolaki tms.
Hei,
Suomessa oli vuonna 2011 (pois lukien Ahvenamaa) 836 yleistä kirjastoa. Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Tilastovertailu yleisten kirjastojen toiminnasta vuosina 2010-2011 (pdf) http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/tilastot/liitte…
Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilaston 2009 mukaan Suomen työllisessä työvoimassa oli 31.12.2009 yhteensä 29 308 peruskoulun ja lukion lehtoria ja tuntiopettajaa. Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto, Tietokantataulukot, Työllinen työvoima ammattiryhmän, sukupuolen ja iän mukaan 2006-2009 http://pxweb2.stat.fi/Database/StatFin/Vrm/tyokay/tyokay_fi.asp
Suomessa 81 % kotitalouksista oli internetyhteys vuonna 2010. Tilastokeskuksen teito- ja viestintätekiniikan käyttö tilastoa ei...
Laulun sanat löytyvät Lauri Parviaisen toimittamasta Koulun laulukirjasta (WSOY 17. p. 1961)
Aukee uusi latu,
alkaa vieras tie
- mihin kauas satu outo meidät vie?
Emme vielä tiedä
mikä odottaa.
Latu saattaa viedä
kauas vuorten taa.
Ehkä tiemme
johtaa synkkiin korpihin.
Ehkä latu hohtaa
kirkkain tähtösin.
Emme eksy, pelkää,
kerran kotihin
aavintakin selkää
vie Isä armahin.
Tuon nimistä kirjaa tai kirjailijaa ei löydy Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta (finna.fi), joten Remes on varmastikin keksinyt tämän saman nimisen teoksen.
U. Kalanti on yksi Usko Kempin (1907-1994, ennen vuotta 1943 Hurmerinta) salanimistä. Hän on säveltänyt ja sanoittanut kaksi hyvin samantapaista Viulutyttö-nimistä valssia. Toinen alkaa: "Kaupunki jo tummeneepi, ilta varjot luo". Sen kertosäe alkaa: "Oli Pohjasta äitini armas isän Etelän tuulet kai toi". Toinen alkaa: "Kuljin kerran illan tullen metsikköä päin". Sen kertosäe alkaa: "Tuli Pohjasta äitini armain, isän etelän tuulet kai toi".
"Kaupunki jo tummeneepi" -sanoilla alkavan version nuotti (melodia ja sanat) löytyy nuotista Tanssiuutuuksia 11 (Levytukku, 1934). "Kuljin kerran illan tullen" -sanoilla alkava versio sisältyy nuotteihin Kemppi, Usko: Tulipunaruusut : 80 Usko Kempin laulua, Kemppi, Usko: Laulelmia 2 (molemmissa melodia,...
Aiheesi on kovin laaja ja siitä löytyy paljon kirjallisuutta ja myös tietoa internetistä.
Olen koonnut tähän uusimpia aiheeseen liittyviä teoksia:
Milner, Annalisa : S@hköposti : Internet (2000)
Järvinen, Petteri : Sinulle on sähköpostia : sähköpostin tehokäyttö (2000)
Kopomaa, Timo : Kännykkäyhteiskunnan synty : tihentyvä arki, tiivistyvä kaupunki (2000)
Temonen, Ritva: Inhimillisyyden renessanssi (1999)
Lantto, Eeva : Sähköinen asiointi hallinnossa erityisesti sähköisen allekirjoituksen ja yksityisyyden suojan kannalta (1999)
Alasilta, Anja: Verkkoajan viestintä (2000)
Yksityisyyttä suojaavat palvelut verkkoviestinnässä (1999)
Virikkeitä viestintävalmiuksien arviointiin (2000)
Leer, Anne : Welcome to the wired world (2000)
Pöri,...
”Uinu, poijut/poiut kaunokainen, tuuti, tuuti tuu!” alkaa ”Kasakan kehtolaulu”. Se perustuu venäläiseen kansanlauluun ”Spi mladenets moi prekrasnyi”. Nuotissa Sonninen, Ahti: ”Laulan ja soitan : koulun musiikkikirja oppikouluja varten” (Otava, 1962, 4. painos, s. 261) tämän suomenkielisen sanoituksen tekijäksi on merkitty R. R. Ryynänen. Kaikissa lähteissä sanoittajaa ei ole mainittu. Laulun sanat löytyvät myös seuraavista nuoteista: ”Perinnemaisemia lauluin” (Kalevi Heikkinen, 2006) ja ”Laulajan kirja” (toimittanut Aapeli Vuoristo, Otava).
”Karjalan kunnailla” -laulun karjalankielinen nimi on ”Karjalan kumbuzil” (tai joskus myös ”Karjalan kumbusil”). Laulu alkaa: ”Jo Karjalan kumbuzil puut kukitah”. Alkuperäinen sanoitus on Valter Juvan...
Ihmisen elinpäiville ei ole mitään tarkkaa rajaa. Yleisesti maailman vanhempana ihmisenä on mainittu ranskalainen Jeanne Calment (1875–1997), joka eli 122 vuotta ja 164 vuorokautta. Mekaanisesti laskettuna siitä tulisi 44 694 päivää, mutta karkauspäivät lisäävät jonkin verran määrää. Luku on enemmänkin antamaan suuntaa, kuinka monta päivää vanhimmiksi eläneet ihmiset ovat olleet elossa.
On myös mahdollista, että vieläkin vanhempia ihmisiä on elänyt, mutta heistä ei ole luotettavia tietoja. Saattaa olla, että lääketieteen kehittyessä tulevaisuudessa ihmiset elävät vieläkin vanhemmiksi kuin Calment, joten hänen elinikänsä ei ole mikään ihmisen korkein mahdollinen elinikä.
Maailman vanhimmista ihmisistä löytyy tietoa Wikipedian...
Sinun kannattaa tutustua politiikan yleisteoksiin, esim. Jaakko Nousiaisen kirjaan Suomen poliittinen järjestelmä, 10. uud. laitos, Porvoo, Helsinki, Juva, WSOY, 1998, jonka II luku on nimeltään Poliittiset puolueet, s. 30-, tai johonkin lukion yhteiskuntaopin kirjaan, esim. Markku Liuskarin Lukion yhteiskuntatieto, uud. lait, 2. p., Helsinki, Otava, 2000, jonka III luku on Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja siinä s. 61- Puolueet. Niistä saat tietoa puoluelaitoksen historiasta, nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä.
Ne voi hakea esiin osoitteella http://www.kirjastot.fi/ | Miten kirjastojen kirjojen ym. aineistoa etsitään. Koska asut Jyväskylässä, pääset kohdasta Monihaku katsomaan mm. oman alueesi kirjastojen kokoelmatietokantoja. Tai...
Olisikohan kyseessä Anna-Kaarina Kiviniemen tekstittämä ja säveltämä Kesytetty? Kappale tehtiin alunperin Pikku prinssi -kuunnelmaan radioon 1973. Kappale löytyy esim. Suuresta toivelaulukirjasto, osa 11. Laulun sanat alkavat seuraavasti: "Sinä olet minulle vain yksi, yksi tuhansien joukossa. En tarvitse sinua. En, en tarvitse sinua. Mutta jos kesytät minut, niin silloin me toisiamme tarvitsemme..."
Matti Klingen teoksessa Muinaisuutemme merivallat (Otava 1983)on lyhyt kuvaus sumeista, joka oli vanha rügeniläinen suku. Satakuntalaista luonnetta ovat ehkä parhaiten kuvanneet Hj. Nortamo sekä F.E. Sillanpää.
Sähkölaitteiden turvallisuudesta voit etsiä lisätietoa esim. seuraavilta Turvatekniikan sivuilta
http://www.edilex.fi/tukes/
Sieltä löytyy säädöksiä ja hallituksen esityksiä sähköturvallisuudesta.
TUKESin sivuilla on myös mahdollisuus kysyä ja antaa palautetta http://www.tukes.fi/
Sivulla on kysymyksiä ja vastauksia -osio jossa he ilmoittavat:
"Olemme koonneet tähän TUKESilta usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia niihin. Kysymyksiä voit lähettää sähköisellä palautelomakkeellamme. Vastaukset ovat TUKESin käsityksiä lainsäädännön asianmukaisesta tulkinnasta. Vastaukset eivät ole juridisesti sitovia."
Palautelomake löytyy TUKESin etusivulta.
Lisäksi voit kysyä sähköstä osoitteesta
http://www.sahkoturva.info/index.php?id=278...
Nuotissa Ryssland sjunger on laulu Sports-marsch (= Sportsmarsch), jonka on säveltänyt I. Dunajevski. Nuotissa on kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit, venäjänkieliset sanat (kyrillisin kirjaimin) ovat erillisessä liitteessä. Nuotissa mainitaan, että laulu on elokuvasta "Bratar". Nuotti on lainattavissa Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolla. Sen voi tilata kaukolainaksi. Kaukolainatilauksen voit tehdä lähimmästä kirjastostasi.
Yleisradion tietokannan mukaan laulun venäjänkielinen nimi on Sportivnyi marsh.
Valitettavasti en onnistunut löytämään tietoja näistä kirjailijoista netistä. Olen käynyt läpi erilaisia kirjallisuustietokantoja tuloksetta. Maria Autiosta löytyi lyhyt esittely Kariston sivuilta.
Hei!
Voisikohan kyseessä olla Anna-Maija Raittilan runo Sokea?
Se alkaa seuraavasti:
-Ei ole siipiä, ei ole enkeleitä.
-Miksi uskoisin - siksikö vain, kun en näe!
-Mitä silmistä sumentuneista näistä,
-mitä siivettömistä olkapäistä!
-Siksikö vain en uskoisi, kun en näe?
Runo löytyy ainakin teoksesta Rakkaudellasi hellytät: uskonnollisia ja muita elämänkatsomuksellisia runoja.
Kirjaneliö 1980
Seuraavissa kirjoissa on käsitelty 1960-luvun nuorisokulttuuria:
Täältä tulee nuoriso: 1950-1979, toimittanut Kai Häggman ( WSOY, 2006)
Ilkka Heiskanen: Lättähatuista punkkareihin ( Otava, 1985)
James päällä joka säällä ( Heinolan kaupunginmuseo, 2011)
Mikko Vienonen: Koit nyt rauhoittu: tositarinoita pop-villitysten tulosta pikkukaupunkiin ( Teos, 2009)
Katja-Maria Miettunen: Menneisyys ja historiakuva : suomalainen kuusikymmentäluku muistelijoi-den rakentamana ajanjaksona ( Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2009)
Pop- rauha- rakkaus: 1960- ja 70-lukujen elämää ja ilmiöitä / [toimittajat: Maija-Riitta Kallio, Ville-Matti Rautjoki (Lahden taidemuseo, 2008)
Lastenosastoilla työskentelevät kollegat suosittelevat mm. seuraavia:
- Liz Pichon: Tom Gatesin mahtava maailma - aloittaa uuden sarjan
- Stephan Pastis: Timi Möhläri-sarja
- Lincoln Peirce: Iso Nipa on ykkönen ja Iso Nipa iskee jälleen
- H. I. Larry: Zac Power-sarja
- Dan Gutman: Kahjo kouluni -sarja
- Sempé: Pikku Nikke -sarja
- Francesca Simon: Häijy Henri -sarja
- Tuula Kallioniemi: Reuhurinne -sarja
- Nopolat: Risto Räppääjä -sarja
- Timo Parvela: Paten aikakirjat ja Paten jalkapallokirja
Arabianrannan vene ei vielä ole lainattavissa eikä varattavissakaan.
Kyselin veneestä Arabianrannan kirjastosta ja sieltä pyydettiin ottamaan yhteyttä huhtikuun ensimmäisellä viikolla. Kaupunginosayhdistyksestä kerrottiin, että vene tullee lainattavaksi vasta toukokuussa.
Joka tapauksessa veneen varaukset todennäköisesti tehdään samaan tapaan kuin viime kesänäkin eli puhelimitse tai sähköpostitse Arabianrannan kirjastoon tai käymällä paikan päällä kirjastossa.
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kapylan_kirjas…
http://artova.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Arabianrannan_kirjasto…
