Työsopimuslain 3 luvussa säädellään työntekijän velvollisuuksista. 3 luvun 1 §:n mukaan "Työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa." Tämä ns. lojaliteettivelvollisuus käsittää kiellon loukata työnantajan liikesalaisuuksia. Työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksille annetaankin erikseen suojaa työsopimuslain 3 luvun 4 §:ssä: "Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia."
Ajantasainen työsopimuslaki löytyy Finlex-tietopankista: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055?search%5Btype%5D=pi…
Ammatti- ja liikesalaisuuksista säädellään myös...
Kuusinen esiintyi Japanissa "Elisabeth Hanssonina". Ruotsiksi kirjoitetussa ja vuonna 1936 julkaistussa kirjassa Det leende Nippon ("Hymyilevä Japani") nimi on muodossa Lisbeth Hansson.
Tarkkaa tietoa Suomessa asuvista ja hengissä olevista Jenna-nimisistä ei ole tarkkaa tietoa saatavilla, mutta osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvä nimipalvelu kertoo, että Jenna-nimisiä on väestötietojärjestelmässä noin 11 647. Luultavasti heistä suurin osa asuu Suomessa ja on myös vielä hengissä, sillä suurin osa on annettu 1980-luvulta alkaen, ja sitä varhaisempia Jennoja on vain muutamia kymmeniä.
Christian Gröönroos on kirjoittanut ainakin seuraavat teokset:
Hyvään palveluun. 1987, Miten palveluja markkinoidaan. 4.p. 1987, Nyt kilpaillaan palveluilla. 4.uud.p. WS 1998, Palvelujen markkinointi. 1981, Strategic management and marketing. 1982, Tehosta yrityskuvaasi. Kiinteistöalan koulutussäätiö 1996 ja yhdessä Pirjo Ståhlen kanssa teoksen Knowledge management. WS 1999.
Elisa Juholin on puolestaan kirjoittanut teoksen Sisäinen viestintä. Infoviestintä 1999
Internetistä löytyy aiheesta ainakin seuraavaa:
osoitteessa http://staff.oamk.fi/~pesillan/tiedottaminen.html on Pertti Sillanpään lyhyt alustus, sen lopussa on lähdeluettelo.
Hakupalveluista http://www.evreka.fi ja http://www.google.com/ ja http://query.kolumbus.fi/ kannattaa myös...
Valitettavasti kirjaston Säädyllinen murhenäytelmä -videot ovat kaikki lainassa. Sen verran kuitenkin sain selville, että musiikki on Kuulan ja Merikannon, sovittaja Trbojevik.
Myös esim. Moviezine FreaX -elokuvalehden sivuilla (http://www.freax.com/fin/saadyllinen_murhenaytelma.html) kerrotaan musiikista vain säveltäjien ja sovittajan nimet (Musiikki: Jovanka Trobojevic, Toivo Kuula ja Oskar Merikanto). Elokuvasta ei ole julkaistu soundtrackia.
Maitokiisselin ohjeita ja sen muunnelmia on netissä paljonkin. Jos sen maustaa vaniljasokerilla, se on vaniljakiisseliä. Maito kuohuu helposti, joten kannattaa valita vähän isompi astia kuin annos on. Sen voi suurustaa joko perunajauhoilla tai maissijauhoilla. Ainekset yhteen annokseen:
2 dl maitoa
n. 1 rkl maissitärkkelystä / tai perunajauhoja
n. 2 tl sokeria
(1/2 til vaniljasokeria)
Laita kaikki aineet kulhoon ja kuumenna maito kiehuvaksi (noin 2 min) sekoittaen sitä. Katso, ettei se kiehu yli. Sekoita hyvin, ettei jää paakkuja. Perunajauhoilla suurustettaessa voit myös vasta lopussa lisätä tilkkaan maitoa liuotetun perunajauhon hyvin sekoittaen kuumennettuun maitoon.
Sukunimi Talus tunnetaan Pohjanmaalla sekä talon- että sukunimenä. Ensimmäiset Talus-nimet on kirjattu 1500-luvun puolivälissä Alavieskassa ja 1600-luvulla Vöyrissä ja Kalajoella.
Talus-nimi saattaa olla samaa perua kuin talas merkityksesmässä talvirakennuksen rehusuojaa. Nimen lähtökohtana saattaa olla myös talas-sana merkityksessä ’venetalas, nuottatalas’.
Pohjoissa-Savossa ja Pohjois-Karjalassa esiintyy sukunimi Tallus, jolla saattaa olla yhteys Talus-nimeen. Nimitutkijat eivät kuitenkaan tarkenna mahdollista yhteyttä.
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava, 2000)
Vuonna 2019 tehdyn Kirjasto ammattilaisen silmin: kirjastoalan työntekijäselvityksen loppuraportin mukaan yleisimmät kirjastojen ammattinimikkeet olivat kirjastovirkailija, kirjastonhoitaja, informaatikko, tietoasiantuntija, kirjastonjohtaja, kirjastotoimenjohtaja, palvelupäällikkö, tietopalvelusihteeri, asiakasneuvoja ja ylikirjastonhoitaja. Vastaajista 22 prosenttia sijoittui kohtaan jokin muu, eli myös monia muita nimikkeitä on. Raportin mukaan nimikkeistä on myös paljon variaatioita. Raportti on luettavissa alla olevasta linkistä:
http://kirjastolehti.fi/files/KirjastoalanTy%C3%B6ntekij%C3%A4tutkimus.pdf
Kirjastot.fi-sivuston tällä hetkellä avoinna olevien työpaikkojen luettelosta löytyy vielä...
Leikkimielisesti mainos voi kehottaa, että adoptoi pingviini. Näin tekee WWF:n (World Wildlife Fund) internetsivu englannin kielellä. Sivuston tarkoitus on kerätä rahaa pingviinien suojeluun ja tutkimukseen. https://support.wwf.org.uk/adopt-a-penguin
Vastaavia suomenkielisiä sivustoja saat esille googlaamalla (kokeile esimerkiksi sanoilla pingviinit suojelu lahjoitus). Muun muassa Greenpeace-järjestö mainitsee kohteinaan pingviinit. https://lahjoita.greenpeace.org/d/tee-kertalahjoitus-antarktis
Kirjaimellisesti et voi adoptoida pingviinejä, ja pingviini kuuluu luonnonvaraisiin eläimiin, joiden tuonti lemmikiksi on kielletty.
Ympäristöekologian dosentti Mia Rönkä Turun yliopiston biodiversiteettiyksikös...
Hei!
Osoitteesta http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=13095&lan=fi löytyy tietoa veden tutkimuksesta ja erilaisista arvoista. Toivottavasti tästä on apua.
Valitettavasti emme ole löytäneet mitään näillä tiedoilla. Tietokannoista löytyy tietoa yleensä laulun nimellä, myös sanoilla laulun nimessä. On olemassa kirja, Nukkumatin ja unijukan seikkailuja (1924)joka on Aili Somersalon kirjoittama teos. Tässäkään kirjassa ei ole tuutilaulua. Voisiko tämä laulu olla oman perheen muunnelma kansanlausta?
Kirjojen saatavuuden Suomen kirjastoista voi tarkistaa Frank-monihausta, osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/ .
Monihausta tehdyn haun perusteella kirjastoista ei löydy Honda Accord-merkkisen auton korjausopasta mainitulle vuosimallijaksolle. Löytyy kyllä Honda Accord/Prelude vuosimallien 1984-95 englanninkielinen korjausopas.
Haun voi tehdä itse seuraavasti: klikkaa Frank-monihaun aloitussivulta kohtaa Maakuntakirjastot. Valitse seuraavasta näytöstä pudotusvalikon alapuolella olevasta ruudusta oletukseksi 'kaikki'. Käytä hakutapana asiasanahakua, ja kirjoita ruutuun hakusanaksi Honda Accord. Haun tulokseksi saat luettelon Honda Accord-merkkiä käsittelevästä kirjallisuudesta sekä sen saatavuustiedot.
Aineisto hankitaan muualta kuin...
Muistat aivan oikein, Pääkirjaston Uutistorilla on mahdollisuus liittää yhteen mikrofilmilukulaitteeseen kannettava tietokone, jonka avulla mikrofilmeiltä voi skannata. Tietokoneelta voi tulostaa ja siitä löytyy usb-paikat esim. muistitikkua varten.
Pääkirjaston mikrofilmit sijaitsevat varastossa, josta niitä saa tilattua käyttöön seuraavaksi arkipäiväksi. Lista mikrofilmatuista sanomalehdistä löytyy Turun kaupunginkirjaston kotisivuilta: http://www05.turku.fi/kirjasto/linkit/lehtiluettelo/mikrofilmatut_lehde…
Mikrofilmilukulaitteelle kannattaa varata etukäteen aika Uutistorilta, puh. 02-2620621. Samasta numerosta voit tehdä tilauksen mikrofilmeistä. Uutistorin virkailijat neuvovat laitteiden käytössä.
Nähtävästi laulua "Tukkipoika huoleton" ei ole julkaistu nuottina. Laulua ei löydy laajoista tietokannoista, joissa on nuotteja ja äänitteitä (Viola, Fono) eikä maakuntakirjastojen tietokannoista.
ELONET-tietokannassa on seuraavat tiedot, jotka sinulla jo olivatkin: Taikayö (1954)
2. "Tukkipoika huoleton" ("Tukkipoika huoleton, lautan herra ja ylhäisyys on - -")
Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa, sov. Toivo Kärki
Es. "Tukkilaiset", laulu, huilu (playback / -), kahteen kertaan, yht. 2' 39".
Suomalaista elokuvamusiikkia julkaistaan hyvin harvoin nuotteina.
Valssin nimi on Muistoja hiilloksella. Sen on säveltänyt Yrjö Saarnio ja sanoittanut Solja Tuuli (eli Sauvo Puhtila). Sen ovat levyttäneet Erkki Junkkarinen ja Torsti Untamo (eli Torsti Untamo Hellström).
Runo "Paavon mietteet" löytyy sävellettynä nuoteista Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja (toimittaneet J. N. Lahtinen ja Siiri Lampén, Valistus, 1927, s. 88-89) ja Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset (Valistus, 1932, s. 93). Runon tekijäksi on merkitty K. Hämäläinen. Runo alkaa: "Tuhansia tähtösiä vilkkui talviyössä." Toinen säkeistö alkaa: "Paavo pieni vaarinensa metsätietä kulki." Ja runo päättyy aivan kuten äitinne muistaa: "Paavo vielä miehenäkin lempii tähtiöitä." Runon on säveltänyt J. N. Lahtinen.
Kyseessä on varmaan Bertin päiväkirja-sarja (Jacobsson, Olsson, joka sopisi ehkä paremmin vähän vanhemmalle pojalle. Sarja on myös aika vanha, eikä sitä välttämättä ole enää saatavilla kaikissa kirjastoissa.
Tässä olisi muita sarjoja, jotka sopisivat 10-vuotiaalle:
Parvela, Timo: Kepler62 (scifi)
Mäkipää, Jari: Etsiväkerho Hurrikaani (jännitys)
Hulkko, Johanna: Geoetsivät (jännitys)
Larry, H.I.: Zac Power (jännitys)
Kinney, Jeff: Neropatin päiväkirja (koululaishuumori)
Bastis, Stephan: Timi Möhläri (koululaishuumori)
Puhtaasti kvantitatiivista tutkimusotetta hyödyntäviä väitöskirjatutkimuksia tästä aiheesta näkyy tosiaan löytyvän hyvin vähän. Valtaosa tutkimuksista näyttäisi hyödyntävän fenomenografiaa ja muita kvalitatiivisia metodeja. Seuraavat hakutulokset löytyivät Turun yliopiston Volter-tietokantaa ja Kansalliskirjaston Melinda-tietokantaa käyttämällä ja ne saattaisivat olla etsimäsi kaltaista aineistoa:
Luojus, K. 2011. Ammattitaitoa edistävän harjoittelun ohjauksen toimintamalli - ohjaajien näkökulma. Tampereen yliopisto.
Mikkonen, K. 2017. Clinical learning environment and mentoring of culturally and linguistically diverse nursing students. Oulun yliopisto.
Peltokoski, J. 2016. The comprehensive...
Tekijänoikeuslaki ei aseta suojan menettäneen sisällön hyödyntämiselle mitään ehtoja. Kansalliskirjaston digitoimat vanhat lehdet ovat vapaasti kenen tahansa kopioitavissa ja uudelleenjulkaistavissa. Ainoan ongelman muodostavat em. palvelun kautta tarjolla olevat uudemmat lehdet, joiden sisällössä saattaa olla edelleen suojattuja sisältöjä, vaikka itse lehdet on sopimusteitse saatu julkiseen käyttöön. Kun vapaa selailu ulottuu nykyään jo vuoteen 1929, suinkaan kaikki tuohon mennessä julkaistu ei ole tekijänoikeudellisesti vapaata.
Kirjastoilla, arkistoilla ja museoilla on omistusoikeus niihin teoskappaleisiin, joita niillä on kokoelmissaan. Se on eri asia kuin tekijänoikeus ja sallii omistajan määritellä, millä ehdoilla teoskappale...
