Kysymäsi aihe esiintyy kaunokirjallisuudessa useimmin vain pienenä sivujuonteena, päätelleen mm. siitä, että ensimmäiseksi mieleen juolahtavilla asiasanoilla (virret, laulaminen) vetää melkein vesiperän kirjastojen tietokannoista ja muistakin hakemistoista.
Joitain kuvauksia sain kuitenkin kollegojen avustuksella kaivettua esille;
Skiftesvik, Joni: Petsamon kultatynnyri, WSOY, 1991. Novellikokoelma sisältää kuusi tarinaa, joista "Matkalla Maluriin" kertoo kahdesta pojasta eksyneenä sumuiselle merelle. Peloissaan pojat alkavat veisata virsiä. Tätä kuvataan kirjan sivuilla 142-145.
Joenpelto, Eeva: Ralli, WSOY, 1959. Ss. 155-157 kuvataan kirkonmenoja, mm. kolehtivirren ja loppuvirren veisuuta.
Pelo, Riikka: Taivaankantaja, Teos, 2006....
Lopen kirjasto ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajakirjastoihin, joten tämä vastaus tulee Helsingistä.
Kirjoja on mahdollista tilata omaan kirjastoon muualta Suomesta niin kunnankirjastoista kuin tieteellisistä kirjastoista ja tarvittaessa jopa ulkomailta asti. Osoitteesta http://www.loppi.fi/Loppi/Palvelut/Kuntapalvelut/Kirjasto/Maksut/ löytyvän Lopen kirjaston maksulistan mukaan Ratamo- ja Kirkes-kirjastoista tehdyt varaukset maksavat 2 euroa ja muualta Suomesta 5 euroa kappale. Ulkomailta tilatuista kaukolainoista peritään todellisten kulujen mukainen varausmaksu.
Jos haluta tilata kaukolainana jonkin kirjan, kannattaa käydä omassa kirjastossa tekemässä siitä kaukotilaus. Joillakin kirjastoilla kaukotilauksen tekeminen...
Hei!
Kuopion kaupunginkirjastosta löytyy cd-rom-muodossa vain yksi lainattava järvikartta: Savonlinna-Kuopio, 2006.
Paperimuodossa löytyy sisävesikarttoja pääkirjaston lehtisalissa, mutta ne eivät ole lainattavissa. Löydät ne Verkkokirjasto Sallin kautta kun Tarkennettulla haulla valitset Aineistolaji-kenttään "kirjat ja kartat" ja Hakusanat-kenttään esim. merikartta.
Muiden suomalaisten maakuntakirjastojen cd-rom-muodossa olevia sisävesikarttoja voit selata Frank-monihaun kautta: http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py/index
Valitse Maakuntakirjastot, sieltä Kaikki (kirjastot), Materiaalityypiksi cd-rom ja Asiasanakenttään kirjoita vaikkapa veneily tai merikartta.
Kaukolainatilauksesi voit lähettää kirjastomme kotisivun kautta:...
Kiinan väkiluvun kasvusta on laadittu useita erilaisia arvioita. Ne ovat riippuvaisia siitä, kuinka väestönkasvukehitys jatkuu. Osoitteesta http://esa.un.org/unpp/ saa esiin YK:n esittämiä arvioita Kiinan väkiluvusta vuonna 2050. Matalimman ennusteen mukaan Kiinan väestönkasvu kääntyisi laskuun, ja sen väkiluku olisi noin 1 237 miljoonaa vuonna 2050. Jos tahti pysyy samana kuin nyt, väkiluku tulisi olemaan noin 1 383 miljoonaa. Korkeimmassa ennusteessa puolestaan Kiinan väkiluku kohoaisi suunnilleen 1 617 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Vuoden 2010 väestöarvio on 1 354 miljoonaa, joten tulevaisuuden ennusteita voi suhteuttaa siihen.
Osoitteesta http://esa.un.org/unpd/wup/unup/index.asp?panel=1 voi katsoa YK:n arviota eri maiden...
Projektihallinan käsikirjaa löytyy vuosien 1999,2002,2004,2008 ja 2009 painoksina. Viimeisiimmästä vuoden 2009 painoksesta on varauksia, joten se ei nyt ole saatavana mistään pääkaupunkiseudun kirjastoista. Vanhempien painoksien saatavuustiedot löytyvät osoitteeesa:http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Martin Stenbergin kirjan Tieto: tietojohtamisen arkkitehtuuri )Otava 2006) saatavuustiedot löytyvät samasta osoitteesta. Sitä löytyy lainattavana tällä hetkellä esim. Rikhardinkadun ja Pasilan kirjastoissa. Varaukset kirjoista voi tehdä www.helmet.fi sivuston kautta tai soittamalla kirjastoon.
Opetus- ja kulttuuriministeriön laatimassa sivustossa Opintoluotsi on tietoa kirjastoalan koulutuksista: http://www.opintoluotsi.fi/fi-FI/koulutusalat_ja_ammatit/yhteiskuntatie… , jossa Tieto- ja kirjastopalvelu on Liiketalouden perustutkinnon alla. Opiskelemaan haetaan yhteishaulla, tänä keväänä hakuaika on 27.2.–16.3.2012. Merkonomin tutkinnolla valmistutaan tällä koulutusohjelmalla kirjastovirkailijaksi.
Koulutusnetistä, jonka linkki on myös Opintoluotsin sivulla, löytyvät liiketalouden perustutkinnon alta ne oppilaitokset, joissa tänä vuonna alkaa tieto- ja kirjastopalvelualan opetus: http://www.koulutusnetti.fi/ , mm. Haapaveden Opistossa ja Koulutuskeskus Salpauksesa Lahdessa.
"Kerta" ilmaisee toistuvuutta tai toistumattomuutta asiayhteydestä riippuen. Jokin asia voi tapahtua kerran tai monta kertaa, siis toistua, kertautua, kertaantua.
Adjektiivi "ainutkertainen" ilmaisee toistumatonta, yhden ainoan kerran tapahtuvaa. Yhdyssanan alkuosana "kerta-" ilmaisee toistumattomuutta: kertakäyttöinen, kertakuulemalta.
Yhdyssanan loppuosana se myös ilmaisee toistuvuutta paitsi sanassa "toistokerta" myös esimerkiksi "kuuntelukerta" tai "esityskerta".
Lähde: MOT Kielitoimiston sanakirja. http://mot.kielikone.fi/fi
Runo kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:
Sinun silmistäsi on pitkä matka minun silmiini.
Kävellä ohuella narulla,
korkealla,
ilman suojaverkkoa.
Se sisältyy Tabermannin kokoelmaan "Aivan kuin joku itkisi" (ilm. v. 1973) ja myös teokseen "Kukkiva kivi. Valitut runot 1970-1977." (1978).
Kirjastojen tietokannoista löytyi yksi julkaisu, jossa käsitellään ajo-opetusta venäjän kielellä. Julkaisun tiedot:
NIMEKE: Jezdite pravilno na dorogah Finljandii
Julkaisija: Liikenneministeriö
JULKAISTU: Helsinki : Ministerstvo transporta i svjazi Finljandii,
Sluzba informatsii, 1994
ULKOASU: 40, <3> s. : kuv. ; 22 cm
ALKUTEOS: Maantiellä maan tavalla
LISÄPAINOS: 1996
Kirjaa on hankittu Oulun, Tampereen, Helsingin ja Turun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastoihin. Kirjan saatavuuden voi tarkistaa Maakuntakirjastojen kokoelmatietokannoista http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1247
Kouvolan kirjastoissa lehtien säilytysajat vaihtelevat eri tyyppisillä lehdillä. Kouvolan pääkirjastossa lehtien säilytysajat on jaettu neljään eri kategoriaan: kuluva+ 1 vuosi, kuluva + 5 vuotta, kuluva vuosi + 10 vuotta sekä ikuisesti säilytettävät lehdet. Noita pidempään säilytettäviä ovat erilaiset harrastelehdet, joiden sisältö ei vanhene niin nopeasti kuin yleisaikakauslehtien sisältö. Eli jos tuo 1999 lehti on joku harrastelehti sen lainaaminen on hyvinkin mahdollista mutta naistenlehtiä ja yleisaikakauslehtiä Suomen Kuvalehteä lukuunottamatta ei vuodelta 1999 ole enää säilytyksessä. Sanomalehtiähän kirjastosta ei lainata mutta paikallislehdet ovat luettavissa mikrofilmeiltä.
Etymologisen sanakirjan mukaan vihma-sana on käytössä jo Agricolalla sekä etenkin Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta, Länsi-Uusimaa), (Suomen) Pohjois-Karjalassa, Inkerinmaalla ja paikoin Etelä-Suomessa. Vihma-sanan johdannainen vihmoa on käytössä laajalti etenkin itämurteissa ja ympäristössä. Kielitoimiston sanakirjan mukaan vihmoa = sataa vihmaa; pirskottaa, sumuttaa nestettä pieninä pisaroina, vihmana.
Lähteet: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja. 3, R-Ö (2000)
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=vihmoa&SearchWord=vihmoa&page=results
"Yön halki kiitää ratsuparvi kasakoiden" -säkeellä alkavan sanoituksen on tehnyt Kauko Käyhkö salanimellä K. Kirsi. Sen on levyttänyt Kipparikvartetti nimellä "Kasakkapatrulli" ja Frederik nimellä "Kasakkapartio". Vaikka monissa julkaisuissa laulua sanotaan venäläiseksi kansanlauluksi, Yleisradion Fono-tietokannan mukaan laulun on säveltänyt Lev Knipper. Laulun alkuperäinen nimi on Kansalliskirjaston tietokannan mukaan "Poljuško, pole" ja Fono-tietokannan mukaan "Poljushko-pole", mutta laulun alkuperäinen nimi saatetaan translitteroida monella muullakin tavalla, esim. "Poljushko polje" tai "Poljushka polje".
Kauko Käyhkön sanoitus sisältyy seuraaviin julkaisuihin (sanoituksissa on pieniä eroja):...
Olemme etsineet käytössämme olevista tietokannoista kysymäänne Pietarin puhelinluetteloa, mutta tuloksetta. Kannattaa kuitenkin tiedustella Helsingin yliopiston kirjastosta ( http://www.lib.helsinki.fi/ ) sekä Suomen Sukututkimusseurasta ( http://www.genealogia.fi/ ).
Mikkelin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kirja: Mikkelin Puhelinyhdistys 1888-1988. Sen mukaan Mikkelin Telefooniyhdistys perustettiin 17.2.1888, ja perustajajäseniä oli 26. Kirjasta löytyy listaus: Puhelimenhaltijat vuodelta 1889 julkaistun puhelinluettelon mukaan. Siinä puhelinnumero 2 on ollut nimellä Oluttehdas, C. Petroff.
Numero 357:n käyttöönottoaika jää vuosien 1910 ja 1915 välille. Kirjassa on maininta, että vuonna 1910 puhelimia oli 322 kappaletta ja että vuonna 1915 oli ollut 365 vuosimaksun maksanutta jäsentä.
Kirjastossamme ei ole vanhoja puhelinluetteloita, joista voisi seurata, miten pitkään näitä pieniä puhelinnumeroita käytettiin. Tätä puolta voi tiedustella puhelinyhtiöltä. Mikkelin Puhelin oyj:n kotisivuilta http...
Kyseisen kappaleen esittää: The Real Tuesday Weld, kappale löytyy heidän
The Real Tuesday Weld I. Lucifer albumiltaan, joka julkaistiin 3.5.2004.
Kyseinen kappale on nimeltään: Bathtime in Clerkenwell.
Seuraavissa kirjoissa on kerrottu siiderin valmistuksesta ja historiasta:
Kuokkanen, Juha
Olutta ja vähän siideriä. 2001.
Kemppainen, Jouni K.
Puolikuiva siiderikirja. 1999.
Hannuksela, Mari
Kotimaisen omenan pienimuotoinen jatkojalostaminen mehuksi ja siideriksi. 1996.
Opinnäyte: Pro gradu -työ : Helsingin yliopisto, elintarviketeknologian laitos
Fermented beverage production / edited by A. G. H. Lea and J. R. Piggott
London : Blackie Academic & Professional, 1995
Seuraava kirja tuli myös esiin haussa, on vanha, eikä viitteessä ollut asiasanoja, mutta saattaa sisältää sopivaa tietoa:
Warcollier, Georges
The principles and practice of cider-making / by Vernon L. S. Charley, assisted by Pamela M. Mumford. A translation of the 3rd and...
Laulu on ainakin kahdella levyllä:
- Hip hoi, musisoi / sovitukset ja tuotanto: Matti Kontio (sekä cd-levynä että kasettina)
- Hei vaan : Margareta Voipion lastenlauluja (vain kasettina)
Ulvilan kirjastossa kumpaakaan ei ole, mutta oman kirjaston kautta ne voi saada kaukolainaksi.
