Aleksandr Solzhenitsynin teoksen Vankileirien saaristo on suomentanut Esa Adrian ja se on ilmestynyt kolmessa osassa 1974-78.
Teossarjan saatavuustiedot Helmet-kirjastoista löydätte seuraavan linkin kautta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=vankileirien+saa&searchscop…
Kysymänne lause löytyy osasta V-VII : Pakkotyö,Karkotus ja Stalinia ei enää ole, sivulta 265. Esa Adrianin käännös on seuraava:
"Mutta kun muuan kansallisuus ei ollenkaan antautunut nöyryyden psykologiaan - enkä puhu nyt yksilöistä, kapinoitsijoista vaan kansallisuudesta kokonaisuudessaan. Tshetshenit."
Kyseessä ollut termi saattaisi olla intertekstuaalisuus eli tekstienvälisyys. Sillä tarkoitetaan tekstissä esiintyvää viittausta johonkin toiseen tekstiin. Laajan tekstikäsityksen kautta ajateltuna ”teksti” voi tarkoittaa todellista ihmistä, taulua tai vaikkapa ideologiaa eikä pelkästään kirjoitusta. Intertekstuaalinen viittaus saattaa olla varsin selkeä, kuten vaikkapa Sherlock Holmesin nimen mainitseminen jossakin rikoskirjassa, tai paljon hankalammin huomattava, kuten jonkin tietyn kirjoja yhdistävän tilanteen esiintyminen, esimerkiksi arsenikilla tehty murha.
Intertekstuaalisuutta on määritelty hyvin monilla eri tavoilla ja monista eri lähtökohdista sekä luokiteltu hyvinkin hienovaraisesti, mutta niitä ei voi oikein kattavasti selostaa...
Olisikohan kyseessä HelMet-kirjastoistakin löytyvä Rui João Baptista Soaresin kirja Provérbios Europeus = European proverbs = Eurooppalaisia sananlaskuja vuodelta 2006, jossa on esitelty samoja sananlaskuja suomeksi, englanniksi ja portugaliksi.
Paul Westlake ja Eeva-Liisa Pitkänen ovat tehneet parikin fraasisanakirjaa: Parempi pyy pivossa kuin two in the bush ja Se ei ole minun cup of tea. Molempia löytyy HelMet-kirjastoista.
Lisää englannin fraasisanakirjoja löydät hakusanoilla "fraasit englannin kieli".
Muistat aivan oikein, Pääkirjaston Uutistorilla on mahdollisuus liittää yhteen mikrofilmilukulaitteeseen kannettava tietokone, jonka avulla mikrofilmeiltä voi skannata. Tietokoneelta voi tulostaa ja siitä löytyy usb-paikat esim. muistitikkua varten.
Pääkirjaston mikrofilmit sijaitsevat varastossa, josta niitä saa tilattua käyttöön seuraavaksi arkipäiväksi. Lista mikrofilmatuista sanomalehdistä löytyy Turun kaupunginkirjaston kotisivuilta: http://www05.turku.fi/kirjasto/linkit/lehtiluettelo/mikrofilmatut_lehde…
Mikrofilmilukulaitteelle kannattaa varata etukäteen aika Uutistorilta, puh. 02-2620621. Samasta numerosta voit tehdä tilauksen mikrofilmeistä. Uutistorin virkailijat neuvovat laitteiden käytössä.
Kuusinen esiintyi Japanissa "Elisabeth Hanssonina". Ruotsiksi kirjoitetussa ja vuonna 1936 julkaistussa kirjassa Det leende Nippon ("Hymyilevä Japani") nimi on muodossa Lisbeth Hansson.
Riitta Korhosen keväällä 2008 ilmestyväksi ilmoitetun Minä, Brita : Brita Kekkosen elämä -kirjan julkaisu on siirtynyt. Mahdollisesta uudesta ilmestymispäivästä ei ole annettu minkäänlaista arviota, mutta ainakaan vielä kirjan julkaisua ei ole ilmoitettu kokonaan perutuksi.
Runo "Paavon mietteet" löytyy sävellettynä nuoteista Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja (toimittaneet J. N. Lahtinen ja Siiri Lampén, Valistus, 1927, s. 88-89) ja Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset (Valistus, 1932, s. 93). Runon tekijäksi on merkitty K. Hämäläinen. Runo alkaa: "Tuhansia tähtösiä vilkkui talviyössä." Toinen säkeistö alkaa: "Paavo pieni vaarinensa metsätietä kulki." Ja runo päättyy aivan kuten äitinne muistaa: "Paavo vielä miehenäkin lempii tähtiöitä." Runon on säveltänyt J. N. Lahtinen.
Christian Gröönroos on kirjoittanut ainakin seuraavat teokset:
Hyvään palveluun. 1987, Miten palveluja markkinoidaan. 4.p. 1987, Nyt kilpaillaan palveluilla. 4.uud.p. WS 1998, Palvelujen markkinointi. 1981, Strategic management and marketing. 1982, Tehosta yrityskuvaasi. Kiinteistöalan koulutussäätiö 1996 ja yhdessä Pirjo Ståhlen kanssa teoksen Knowledge management. WS 1999.
Elisa Juholin on puolestaan kirjoittanut teoksen Sisäinen viestintä. Infoviestintä 1999
Internetistä löytyy aiheesta ainakin seuraavaa:
osoitteessa http://staff.oamk.fi/~pesillan/tiedottaminen.html on Pertti Sillanpään lyhyt alustus, sen lopussa on lähdeluettelo.
Hakupalveluista http://www.evreka.fi ja http://www.google.com/ ja http://query.kolumbus.fi/ kannattaa myös...
Lainattavien esineiden listaa ei ole yksiselitteisesti yhdessä paikassa, ja valikoima vaihtelee hieman mm. koronatilanteesta riippuen. Tässä on koottuna listaa Turun kirjastojen lainattavista esineistä - vastauksen lopussa on ohjeet esineiden löytämiseen muista kirjastoista.
Videopelit (K-18-pelit pääkirjaston musiikkiosastolla, nuoremmille sopivat nuortenosasto Stoorissa)
Lautapelit (musiikkiosastolla) https://www.turku.fi/lainattavat-lautapelit
Soittimet, viritysmittarit (musiikkiosastolla) (+soittohuone) https://www.turku.fi/lainattavat-soittimet-ja-soittohuone
Kausikortit (pääkirjaston vastaanotto, lähikirjastot) https://www.turku.fi/lainattavat-kausikortit
Energiamittarit (pääkirjaston tieto-osasto, Ilpoinen, Nummi...
Runo on nimeltään Vuosileikki ja sen on kirjoittanut Alpo Noponen. Runo on ilmestynyt Valistuksen lukukirjassa 1906. Runo sisältyy kokoelmaan Runo on vapaa (Otava, 1996). Kirja on lainattavissa Keravan kaupunginkirjastosta.
Eeva Riihonen on esitellyt nimen Ida kirjassaan Mikä lapselle nimeksi seuraavasti: "Germaanien ahkera, uuttera, nuorekas, onnellinen tai muinaisenglannin Eada (iloinen, menestyvä). Saksassa oli muinoin Pyhä Iduberga, raskaana olevien naisten suojelija. Muinaisskandinaavien ikuisen nuoruuden jumalatar oli Idun."
Alexandrasta löytyy taas hyvin tietoa teoksesta Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Alexandra on Alexanderin naispuolinen vastike eli se pohjautuu kreikan verbiin alexo (puolustaa, auttaa). Nimi tarkoittaa siis puolustajatarta.Nimi on ollut suomalaisessa almanakassa vuodesta 1827 lähtien ja se otettiin mukaan Nikolai I:n puolison Aleksandra Fedorovnan kunniaksi.
U. Kalanti on yksi Usko Kempin (1907-1994, ennen vuotta 1943 Hurmerinta) salanimistä. Hän on säveltänyt ja sanoittanut kaksi hyvin samantapaista Viulutyttö-nimistä valssia. Toinen alkaa: "Kaupunki jo tummeneepi, ilta varjot luo". Sen kertosäe alkaa: "Oli Pohjasta äitini armas isän Etelän tuulet kai toi". Toinen alkaa: "Kuljin kerran illan tullen metsikköä päin". Sen kertosäe alkaa: "Tuli Pohjasta äitini armain, isän etelän tuulet kai toi".
"Kaupunki jo tummeneepi" -sanoilla alkavan version nuotti (melodia ja sanat) löytyy nuotista Tanssiuutuuksia 11 (Levytukku, 1934). "Kuljin kerran illan tullen" -sanoilla alkava versio sisältyy nuotteihin Kemppi, Usko: Tulipunaruusut : 80 Usko Kempin laulua, Kemppi, Usko: Laulelmia 2 (molemmissa melodia,...
Maitokiisselin ohjeita ja sen muunnelmia on netissä paljonkin. Jos sen maustaa vaniljasokerilla, se on vaniljakiisseliä. Maito kuohuu helposti, joten kannattaa valita vähän isompi astia kuin annos on. Sen voi suurustaa joko perunajauhoilla tai maissijauhoilla. Ainekset yhteen annokseen:
2 dl maitoa
n. 1 rkl maissitärkkelystä / tai perunajauhoja
n. 2 tl sokeria
(1/2 til vaniljasokeria)
Laita kaikki aineet kulhoon ja kuumenna maito kiehuvaksi (noin 2 min) sekoittaen sitä. Katso, ettei se kiehu yli. Sekoita hyvin, ettei jää paakkuja. Perunajauhoilla suurustettaessa voit myös vasta lopussa lisätä tilkkaan maitoa liuotetun perunajauhon hyvin sekoittaen kuumennettuun maitoon.
Ns. länsimaisen kulttuurin piirissä esiintyvät termit lienevät kaikki historiallisesti syntyneitä eli niihin ovat vaikuttaneet eri aikoina vallinneet käsitykset homoseksuaalisuuden syistä ja tuomittavuudesta. Osa nimityksistä on selkeästi tarkoitettu pilkallisiksi ("miehimys", "sodomiitti", "telaketjulesbo"), osa taas on homoseksuaalisten alakulttuurien itsensä kehittämiä termejä, joiden avulla omaa identiteettiä on pyritty ilmaisemaan ja ehkä rajaamaankin ("queer", "gay", "butch"). Suhtautuminen miesten ja naisten homoseksuaalisuuteen on historian eri vaiheissa ollut erilaista ja esimerkiksi Suomessa sanalla "homo" on tarkoittanut pääsääntöisesti aina miespuolista homoseksuaalia ihmistä. Naisten homoseksuaalisuutta on siedetty paljon...
Tietoa näyttää olevan paljonkin päiväkotien, mutta vain vähän päivä- ja iltapäiväkerhojen uskontokasvatuksesta ja siihen liittyvistä näkemyksistä. Tässä kuitenkin joitakin tietokannoista löytyneitä julkaisuja. Mukana on hieman vanhempaakin, koska uutta oli niin vähän.
Korkeakoulukirjastojen LINDA -tietokannasta ja FENNICA -tietokannasta http://fennicaw.lib.helsinki.fi/ löytyy hakusanoilla uskontokasvatus päiväkerho* iltapäiväkerho* mm.
Päiväkerhon perhetyö / toim. Anja Porio ; julk. Suomen pyhäkouluyhdistys. Lasten keskus, 1987.
Vuorinen, Maija: Virren asema lasten ja varhaisnuorten uskontokasvatuksessa : tutkimus virren asemasta Tuusulan seurakunnan päiväkerhoissa ja pyhäkouluissa sekä kunnan päiväkodeissa ja ala-asteen kouluissa 1987-...
Dekkarien historiasta on kirjoitettu paljon:
Tornion kaupunginkirjaston sivuilla on Terttu Uusimaan erinomainen Dekkari-Netti. Sieltä löydät myös listan suomeksi julkaistuista dekkariteoksista: http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjall.htm#suomeksi
Sivuilta pääset myös selailemaan Ruumiinkulttuuri -lehden sisällysluetteloita : http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/rk.htm ja http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/rk.htm
Tässä muutamia kirjavinkkejä sota- ja rakkauskirjallisuudesta:
Juhani Niemi: Populaarikirjallisuus Suomessa. 1984.
Soikkeli, Markku|: Lemmen leikkikehässä--rakkausdiskurssin sovellukset 1900-luvun suomalaisissa rakkausromaaneissa . 1998. (väitöskirja)
Sotakirjallisuus, sen traditio ja muutos. Suomen...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on nuorille tarkoitettuja selkokirjoja, joista osa on kuvitettuja. Helmet-aineistotietokannasta (www.helmet.fi) saat luettelon selkokirjoista kirjoittamalla aihehakuun sanan selkokirjat. Kaikki kirjat eivät kuitenkaan ole kuvitettuja.
Kuvitettuja, nuorille käyviä selkokirjoja ovat esim. seuraavat kirjat:
-Carpelan, Rannekello
-Kallioniemi, Simpsakka ihminen ja muut
-Tikkanen, Toiveiden puu
-Boucht, Maa keinuu
-Spyri, Pikku Heidi (selkokielinen painos)
-Parkko, Ovessa lukee Parkko - Salminen
-Puranen, Sakke ja Anitta
-Rajala, Hyvä Suomi: Suomen itsenäisyyden ajan historia selkokielellä
-Laulajainen, Virtaset viettävät juhlaa (kirja juhlapäivistä)
-Ahola, Seksistä selkeästi nuorille ja aikuisille
-...
Kustannussosakeyhtiö Tammesta vastattiin, että kysytyt teokset julkaistaneen äänikirjoina kevään 2006 kuluessa. Teokset ovat lainattavissa kirjastoissa melko pian tämän jälkeen.
Hei!
Osoitteesta http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=13095&lan=fi löytyy tietoa veden tutkimuksesta ja erilaisista arvoista. Toivottavasti tästä on apua.
