Pääkaupunkiseudun kirjastot tarjoavat pääsyn kolmeen e-kirjoja tarjoavaan palveluun Ebib, Ellibs ja OverDrive. Kokoelmissa on suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä e-kirjoja aikuisille ja lapsille. Kokoelma on vielä rajallinen, sillä palvelu on vielä kokeiluvaiheessa ja tulee myöhemmin laajenemaan myös muihin kirjastoihin. Helmet-kirjastoilla on kokeilussa myäs elokuvapalvelu Indieflix, mutta tässä palvelussa ei ole lasten elokuvia. Palveluun pääsemiseen tarvitaan Helmet-kirjastojen kirjastokortti ja tunnusluku. Kortin saa mistä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastosta henkilöllisyystodistusta vastaan. Lisätietoja palvelusta saa Helmet-kirjastojen sivuilta osoitteesta www.helmet.fi.
Ratamo-kirjastoilla on käytössään Ellibs-e-kirjasto, jossa...
Suositusten antaminen riippuu tietysti lapsen taitotasosta, joten tässä joitain ehdotuksia - vanhempana osaatte varmasti itse paremmin arvioida, soveltuvatko nämä lapsellenne.
Kotimaisia etsiväsarjoja ovat mm. Taru Mäkisen Tatun sankariteot, joka on helppolukuinen. Toinen suosittu sarja on Johanna Hulkon Geoetsivät. Martin Widmarkin Lasse-Maijan etsivätoimisto on todella suosittu ja varsin nopealukuinen, samoin Anna Janssonin Emil Wern tutkii -sarja.
Hieman vanhemmille ovat suunnatut Pasi Lönnin kolme kirjaa, Hyppy syvyyteen, Harhaisku ja Rosvonkultaa. Ilkka Remes on kirjoittanut myös nuorten trillereitä, joissa sankarina seikkailee Aaro Korpi.
Lisää lukuvinkkejä voi hakea vaikka koulujen käyttämistä lukudiplomeista
http://www03.oph.fi/...
Helmet-kirjastojen käyttösäännöissä sanotaan yhteisön kortilla lainaamisesta näin:
”Päiväkoti, koulu, muu laitos tai yhteisö saa kirjastokortin vuodeksi kerrallaan täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa aineistosta, joka on lainattu laitoksen tai yhteisön kirjastokortilla.”:
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetki…
Yhteisön kortilla saa lainata samoin säännöin kuin yksityishenkilön kortillakin kaikkea aineistoa, myös elokuvia. Elokuvien esittämistä taas säätelee tekijänoikeuslaki. Elokuvien julkiseen esittämiseen esim. koulussa tarvitaan lupa. Tietoa elokuvan esittämisestä koulussa löytyy esimerkiksi Koulukinon sivuilta:
http://www.koulukino.fi/index.php?id=931
Suomen kansallisfilmografian mukaan Pekka Lehdon elokuvasta Kaivo (1992) ei ole julkaistu DVD-tallennetta. Elokuvasta on tehty VHS-tallenne, mutta sitä ei näytä olevan kirjastoissa lainattavissa.
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/142127
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kyseessä on Klaus U. Suomelan runo Olympiamuistelma, joka kertoo Tukholman olympiakisoista vuodelta 1912. Runo on teoksessa Suomalaista urheilurunoa, kustantaja Osakeyhtiö Valistus, 1958. Kirjaa voit tiedustella lähimmästä kirjastosta.
Ensimmäinen säkeistö:
Taas kaikki nään kuin oisin jälleen siellä:
On liputettu juhlastadion,
on kansain valioita maineen tiellä,
käy kiihkon myrsky yli katsomon.
Runo kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:
Sinun silmistäsi on pitkä matka minun silmiini.
Kävellä ohuella narulla,
korkealla,
ilman suojaverkkoa.
Se sisältyy Tabermannin kokoelmaan "Aivan kuin joku itkisi" (ilm. v. 1973) ja myös teokseen "Kukkiva kivi. Valitut runot 1970-1977." (1978).
Lyhyt vastaus kuuluu: töitä!
Tämä on varmastikin selvää, eli pitempi vastaus lienee tarpeen. Koetan siis avata hieman kirjastotöiden sisältöä. Ensinnäkin sanottakoon, että tietokone on nykyaikaisen kirjastotyön tärkein työkalu. Toisekseen sanottakoon, että jokaisen kirjastoammattilaisen työnkuva on omanlaisensa, eivätkä kaikki tee kaikkea kaikenaikaa. Kirjastossa työskentelevillä on myös erilaisia tehtävänimekkeitä: kirjastovirkailija, kirjastonhoitaja, informaatikko, johtaja - nimekkeet saattavat antaa osviittaa henkilön työtehtävistä.
Kirjastötyöntekijän päivittäisistä työtehtävistä on kysytty aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-kirjastotyontekijan-paivittaisiin-ty…
Kun tietokone on tärkein työkalumme, teemme sen parissa...
Voisikohan kyseessä olla Hullunkuriset eläinperheet -korttipakka, joka oli valmistuksessa vuosien 1945–55 tienoilla? Pelin perheet olivat Naukula, Otsonen, Kukkola, Apinasalo, Pupunen, Possunen, Koiranen, Strutsi, Hiironen, Norsula, Ankkanen, Pitkäkaula ja Matkija. 52 perhekortin lisäksi pakkaan sisältyi aasikortti. Mukana oli myös ohjekortti kahdelle pelille ("Hullunkuriset eläinperheet", "Aasipeli").
peli; Hullunkuriset eläinperheet; korttipeli ja kotelo | Helsingin kaupunginmuseo | Finna - Helsingin kaupunginmuseo
leikkikalu; lelu; peli; pelikortit; Hullunkuriset Eläinperheet - De löjliga Djurfamiljerna -korttipeli | Museo Leikki | Finna.fi
Kultasormuksen valmistamisesta ja kultasepän työstä ylipäätään
löytyy ilmeisesti hyvin vähän materiaalia. Ainut löytämäni
perusteellisesti aiheeseen paneutuva teos on "Kultasepän käsikirja"
vuodelta 1945. Ammatissa on otettu käyttöön työtä nopeuttavia ja
helpottavia koneita, mutta käden taito ja käsityö on kuitenkin yhä
ammatin perusosa, joten vanhastakin kirjasta voisi olla sinulle hyötyä.
Kirjan saatavuuden näet internetistä osoitteesta http://www.lib.hel.fi/plussa.
Voit selata rekisteristämme myös asiasanalla kultasepäntyöt esiin
tulevat teokset, mutta ne ovat enimmäkseen historiikkeja tai
näyttelyluetteloita.
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa on neljä lainattavaa Jimmy Nailin cd-levyä, joiden saatavuuden voit katsoa aineistotietokannastamme, osoite: http://kirjasto.tampere.fi:8000/
Tadpoles in a jar (1999); Crocodile shoes II : featuring original songs from the BBC television serial (1996); Big river (1995); Crocodile shoes (1994).
Yksittäisten ohjelmien asennusohjeet ovat oikeastaan kirjastotoimen asiantuntemuksen ulkopuolella. Windows Media Playerin päivitys ja asennus on kuitenkin hyvin yksinkertaista. Ohjelman voi asentaa aivan oletusasetuksin eli painamalla vain OK tai Seuraava (Next) -painikkeita.
Real Player sen sijaan kyselee paljon enemmän. Oletusasetusten hyväksyminen ainakin versiossa 7 mm. tekee Internet Exploreriin oman työkalupalkin, lähettää erikoistarjouksia sähköpostitse ja ottaa automaattisesti nettiyhteyden hakeakseen päivitetyn version. Lähes kaikki Real Playerin oletusvalinnat voi poistaa, mutta ohjelma toimii silti. Valinnat melkein kannattaakin poistaa ettei ohjelma tungettele liikaa.
Se kumpi ohjelma toimii jatkossa Windowsin...
Miska on rinnakkaismuoto Mikael-nimen venäläisestä kutsumamuodosta Mischa.
Mikael-nimen taustaan on aiemmin jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Kirjoita arkistostohaun (http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx)
Etsi arkistosta -kohtaan sanat Mikael etunimet ja paina hae-nappia.
Sakari on 1800-luvun lopulla yleistynyt lyhennelmä nimestä Sakarias, jonka lähtökohtana on heprealainen nimi, joka merkitsee "Jahve on muistanut". Raamatussa esiintyy useampikin Sakarias.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja
Vilkuna: Etunimet
Helsingin kaupunginkirjaston kortin voi hankkia jossakin pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastossa. Näitä ovat Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa. Yhdessä HelMet-kirjastossa hankittu kortti käy muissakin kirjastoissa. Kirjastokorttia hankittaessa henkilöllisyys on todistettava. Tarkemmat ohjeet löytyvät osoitteesta www.lib.hel.fi Etusivu > Asiointi kirjastossa > Kirjastokortti.
HelMet-kirjastot www.helmet.fi
Helsingin pääkirjastossa Pasilassa löytyy kaikki Helsingissä ilmestyneet päivälehdet. Kolme kuukautta vanhat paperimuodossa ja sitä vanhemmat mikrofilmattuina. Valitettavasti uutisia ei ole luetteloitu millään tavalla. Sen sijaan kirjaston koneilta voi tehdä sanahakuja Helsingin Sanomien verkkoarkistosta. Seuraavassa tarkemmat tiedot miltä ajalta verkkoarkistosta löytyy aieneistoa:
Helsingin Sanomat
Yli 1,4 miljoonaa uutista ja kirjoitusta 1.1.1990 lähtien.
Ilta-Sanomat
Yli 500 000 artikkelia 1.1.1993 lähtien.
Taloussanomat
Kaikki lehdessä julkaistut artikkelit vuodesta 1998 alkaen, yhteensä yli 80 000 kappaletta.
Löydät kaikki Netta Muskettilta suomeksi ilmestyneet teokset Suomen kansallisbibliografiasta, Fennicasta: https://finna.fi
Kirjoita hakusanaksi kirjailijan nimi muodossa: Muskett, Netta ja valitse hakutyypiksi tekijä. Näin saat listauksen Muskettin Suomessa ilmestyneistä teoksista.
Voit hakea kirjailijan teoksia myös paikallisten kirjastojen tietokannoista. Haku Raision kaupunginkirjastosta: http://rinfo.raisio.fi/Intro?formid=find2&sesid=1185015382&ulang=fin ja Turun kaupunginkirjastosta: http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139910783&ulang=…
Kun haet tietokannoista tekijän nimellä, kirjoitetaan nimi muodossa: Muskett, Netta. Muista pilkku sukunimen jälkeen!
Nimi viittaa - muodossa Sebitti - todennäköisesti akkadilaiseen ja mesopotamialaiseen jumaltarustoon. L C Geerts mainitsee Sebittin tarkoittaneen Nergalin johtamaa seitsemää soturijumalaa. He ovat Anu-jumalan lapsia, joiden vaikutus voi vaihdella hyvästä pahaan eri traditioissa. Raamatussa jumalat esiintyvät muun muassa Eenokin kirjassa. Lisätietoa löytyy osoitteesta http://www.bibliotecapleyades.net/sumer_anunnaki/esp_sumer_annunaki12e… tai täältä http://en.wikipedia.org/wiki/Sebitti
Kirjastossa voi olla vain sellaisia elokuvia, joita niiden oikeudenomistajat (tuottaja, maahantuoja) kirjastoille tarjoavat. Lähellekään kaikkia elokuvia kirjastoille ei tarjota. Kirjastot joutuvat lisäksi maksamaan jokaisesta ostamastaan elokuvasta aika kovan hinnan. Jos kopio tuhoutuu tai katoaa, kirjasto ei saa uutta kappaletta halvemmalla.
Me kolme ja jengi -elokuvasta on kirjastossa DVD:nä muutama kopio. Ongelmana löytämisessä on, että siitä on käytössä vain sen englanninkielinen nimi, the Outsiders. Voit tehdä varauksen Helmet-palvelumme kautta. http://www.helmet.fi/
Otan yhteyttä kirjastomme luettelointiosastoon, jotta elokuvan tietoihin lisättäisiin myös sen suomalainen nimi.
Tekijänoikeuslain 12 § antaa jokaiselle oikeuden valmistaa julkistetusta teoksesta ”muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten”. Lisäksi ”kappaleen valmistamisen valmistuttajan yksityistä käyttöä varten saa myös antaa ulkopuolisen suoritettavaksi”.
Laki ei kuitenkaan velvoita ulkopuolista tahoa valmistamaan kopiota, ja valmistaja voi toki halutessaan tarkistaa, millaisesta aineistosta on kysymys, ja arvioida, voidaanko työn katsoa kuuluvan 12 §:n piiriin. Jos asiakas haluaa kymmeniä kopioita jonkun vieraan henkilön kirjoittamasta kirjasta, saattavat yrityksessä epäilykset herätä. Kopioiden valmistaminen voi silloin rikkoa tekijänoikeuslakia ja tuoda paljastuessaan lain rangaistusten lisäksi huonoa mainetta yritykselle. Siksi en yhtään...
Alkuun pääsee Wikipedian avulla:
http://sv.wikipedia.org/wiki/Riksdagen_%C3%A5r_1650
Perusteellisesti aihetta käsittelevät mm. seuraavat kirjat. Ne ovat yliopistokirjastojen kokoelmissa, ja luettavissa vain kirjastonsa lukusalissa:
Bidrag till svenska riksdagens historia 1650-1680 / Karl Beckman. (1888)
Sveriges riksdag historisk och statsvetenskaplig framställning Förra avdelningen, Bd. 3 Ståndsriksdagens utdaning, 1592-1672 redaktionskommitté: Karl Hildebrand ... [et al.] (1933)
Alla olevat kirjat ovat lainattavissa ainakin Kansalliskirjastosta:
The Riksdag in focus: Swedish history in a parliamentary perspective / Stig Hadenius. (1997)
The Riksdag: a history of the Swedish Parliament / Herman Schück ... [et al.] (1987)
Tällainen...
Joutsan kirjastosta tuli tänään tällaista tietoa lorusta:
"Muistan äitini lukeneen lorua minun lapsilleni näin:
Kipin kapin pienet kanat meni saunan lautoon. Siellä ne paljon pahaa teki ja muniansa hautoo. Kiis, kaas koukkuun, kaikki kanat loukkuun.
Tätä leikittiin varpailla: peukalolla ja etusormella "nipistettiin varpaita,samalla kun luettiin lorua ja lopuksi nappastiin kaikki varpaat kiinni, kun kanat jäivät loukkuun.
Tietoa ei ole mistä moinen loru on peräisin ja voi olla pitempikin".
