Jotta asiasanoitus olisi mahdollisimman taloudellista, monessa mielessä hyödyllistä ja järkevää, tulisi ennen muuta sisäistää tiedon tallennuksen ja haun evaluoinnin keskeisiä mittareita. Suurimpia sudenkuoppia lienee se, että ei ole mietitty asiasanoituksen (tai laajemmin indeksoinnin) tyhjentävyyden (exhaustivity) / spesifisyyden (specificity) ongelmaa. Periaatehan on: miten sisältöä tietokantaan kuvaillaan niin sitä myös löydetään. Jos kuvaillaan tyhjentävästi, tarkkaan jokainen osa-alue, on saanti myös hyvä mutta tarkkuus on huono. Paljon tavaraa siis, mutta mikään ei ole oikein se haettu. Jos taas pidättäydytään muutamassa tarkasti harkitussa keskeisessä asiasanassa on saanti vähäisempää mutta tarkkuus kasvaa eli hakutulos on...
Tässä Internet-osoitteita:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/main.php?s=k&k=24
http://www.otava.fi/kirjailijat/tuija_lehtinen/
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175922725910
Myös näistä kirjoista löytyy lisätietoa:
-Kotimaisia nykykertojia
-Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän
Malmilla on seuraavat Louise Rennisonin kirjoittamat Georgia Nicolsonin Salatut
elämät sarjaan kuuluvat kirjat: Kissanpäiviä ja jumalaisia jätkiä, Minihameita ja miesmagneetteja sekä Poptähtiä ja puskuripulmia. Keväällä 2003 tulee sarjan 4. osa nimeltä Rimakauhua ja ranskalaisia.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on nuorille tarkoitettuja selkokirjoja, joista osa on kuvitettuja. Helmet-aineistotietokannasta (www.helmet.fi) saat luettelon selkokirjoista kirjoittamalla aihehakuun sanan selkokirjat. Kaikki kirjat eivät kuitenkaan ole kuvitettuja.
Kuvitettuja, nuorille käyviä selkokirjoja ovat esim. seuraavat kirjat:
-Carpelan, Rannekello
-Kallioniemi, Simpsakka ihminen ja muut
-Tikkanen, Toiveiden puu
-Boucht, Maa keinuu
-Spyri, Pikku Heidi (selkokielinen painos)
-Parkko, Ovessa lukee Parkko - Salminen
-Puranen, Sakke ja Anitta
-Rajala, Hyvä Suomi: Suomen itsenäisyyden ajan historia selkokielellä
-Laulajainen, Virtaset viettävät juhlaa (kirja juhlapäivistä)
-Ahola, Seksistä selkeästi nuorille ja aikuisille
-...
Yleensä syynä on se, ettei pelin valmistaja tai maahantuoja ole myöntänyt pelille lainausoikeutta. Näin on esimerkiksi juuri mainitsemasi pelin kohdalla.
Joskus kirjastot myös haluavat pitää tietyt pelit ainoastaan kirjastokäytössä, näin kalliit pelit saadaan kestämään kauemmin.
Kirjastojen koon vertailua voidaan tehdä monin eri perustein. Alla muutama esimerkki yleisten kirjastojen vuoden 2003 tilastojen pohjalta.
Kokoelmien koon mukaan, ts. paljonko aineistoa:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 2 091 677
2. Tampereen kaupunginkirjasto 1 255 486
3. Turun kaupunginkirjasto 1 016 339
Kokonaislainauksen mukaan:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 9 970 755
2. Tampereen kaupunginkirjasto 5 307 971
3. Espoon kaupunginkirjasto 4 128 499
Fyysisten käyntien mukaan:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 7 064 279
2. Tampereen kaupunginkirjasto 3 066 045
3. Vantaan kaupunginkirjasto 2 681 744
Kirjastojen lukumäärän mukaan:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 50
2. Tampereen kaupunginkirjasto 21
3. Turun kaupunginkirjasto 20
Kaikissa...
Runo on nimeltään Vuosileikki ja sen on kirjoittanut Alpo Noponen. Runo on ilmestynyt Valistuksen lukukirjassa 1906. Runo sisältyy kokoelmaan Runo on vapaa (Otava, 1996). Kirja on lainattavissa Keravan kaupunginkirjastosta.
Ensin sotaa ja sota-aikaa naisnäkökulmasta kuvaavia romaaneja:
Nousiainen, Inka: Kirkkaat päivä ja ilta, Siltala, 2013 - talvisota
Sirpa Kähkösen Kuopio -sarja sijoittuu jatkosodan aikaan:
Kähkönen, Sirpa: Hietakehto, Otava, 2012
Kähkönen, Sirpa: Neidonkenkä, Otava, 2009
Kähkönen, Sirpa: Lakanasiivet, Otava, 2007
Kähkönen, Sirpa: Jään ja tulen kevät, Otava, 2004
Kähkönen, Sirpa: Rautayöt, Otava, 2002
Kettu, Katja: Kätilö, WSOY, 2011 - kuvaa Lapin sotaa
Sandbacka, Carola: Sodan jaloissa, Tammi, 2010 - talvisota suomenruotsalaisesta naisnäkökulmasta
Saisio, Pirkko: Sisarukset, Kirjayhtymä, 1976 - sota-aika 1930- ja 1940-luvuilla
Pihlajamäki, Tiina: Siitä ei voi kertoa, Atena, 2003 - Balkanin sota 1992
Kilpi, Eeva: Elämä edestakaisin, WSOY,...
Teoksessa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita osa 2 vuodelta 1999 on arvoitu Timo Parvelan tuotantoa, itse kirjailijasta on vain perustiedot. Kirja löytyy varmasti jokaisesta Helsingin kirjastosta ainakin käsikirjastokappaleena. Saatavuuden voit vielä varmistaa Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/ .
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista http://www.nuorisokirjailijat.fi/ löytyy kirjailijasta enemmän tietoa hänen itsensä luonnehtimana.
Myös Infoplaneetalta http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/infoplaneetta.html kohdasta "kirjoista" löytyy tietoa Timo Parvelasta. Lisäksi Oulun kaupunginkirjaston sivuilta http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjaili.htm löytyy Timo Parvelan alta linkki nimeltä "Länsituulella saa hyvin...
Ferlinin runoja on suomennettu ja monista runoista on sävelletty lauluja. Erityisesti kaipasit muistorunoa "Inte ens en grå liten fågel", jonka Ferlin kirjoitti menetettyään vaimonsa. Runon suomenkielinen nimi on "Ei edes". Suomennos löytyy teoksesta Nils Ferlin: "Surkimuksen lauluja; Outolainen; Lasit". Ferlinin teoksia voi hakea HelMet-kirjastojen kokoelmista osoitteesta www.helmet.fi.
Lisää Ferlin-suomennoksia löytyy Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, osoitteesta http://finna.fi.
Pauli Virta näyttää levyttäneen useita Ferlinin runoja. Äänitteiden nimiä voi hakea Violasta, musiikkiaineistojen yhteistietokannasta, osoitteesta
http://finna.fi
Seuraava artikkeli kattaa aiheen jo ennen 1950-lukua ja myös sen jälkeen:
Piltz, Martti, Tienvarren palvelut. Teoksessa Mobilia 2000 : matkalla jossain Suomessa / kirjoittajat: Seppo K. J. Eronen ... [et al.]. - Kangasala : Mobilia , 2000. s. 32 – 54.
Seuraavista lisätietoa:
Ei ainoastaan bensiinistä : huoltamokaupan uudet haasteet / Paavo Saarinen. Helsinki : Kuluttajatutkimuskeskus, 1998.
Huoltoasema päivittäistavarakauppana : selviytymisstrategia huoltamona vai aktiivinen pyrkimys uusille markkinoille? / Katja Lähde. - Helsinki : Kuluttajatutkimuskeskus, 1999.
Lehtiartikkeleita:
Huoltoasemat kuluttamisena ja kulttuuris-esteettisenä ilmiönä / Antti Teittinen. Yhteiskuntasuunnittelu, 1994 (32); 1; 14-26.
Maanteiden superhuoltamot : auto...
Ikävä kyllä laulua ei ole tunnistettu. Sitä on kysytty myös kirjastojen valtakunnallisen tietopalvelulistan kautta. Toivottavasti sitä kautta saadaan vastaus, tai ehkä joku lukija tuntee laulun.
Olisikohan kyseessä HelMet-kirjastoistakin löytyvä Rui João Baptista Soaresin kirja Provérbios Europeus = European proverbs = Eurooppalaisia sananlaskuja vuodelta 2006, jossa on esitelty samoja sananlaskuja suomeksi, englanniksi ja portugaliksi.
Paul Westlake ja Eeva-Liisa Pitkänen ovat tehneet parikin fraasisanakirjaa: Parempi pyy pivossa kuin two in the bush ja Se ei ole minun cup of tea. Molempia löytyy HelMet-kirjastoista.
Lisää englannin fraasisanakirjoja löydät hakusanoilla "fraasit englannin kieli".
Kirjoittamalla Helmet hakukenttään 1700 muoti saat tuloksena 16 viitettä mm.
Takeda, Sharon Sadako
Fashioning fashion : European dress in detail 1700-1915
Lechevallier-Chevignard, Edmond
European costume of the sixteenth through eighteenth centuries : in full color : 150 illustrations
SICHEL, MARION
COSTUME REFERENCE 4 : THE EIGHTEENTH CENTURY
Waugh, Norah
The cut of women's clothes : 1600-1930
Hiusmuodista (hakusanoilla 1700 hiukset)löytyy teos
KEYES, JEAN
A HISTORY OF WOMEN'S HAIRSTYLES 1500-1965
Kirjoja löytyy Helsingin ja Vantaan kirjastoista, tilaamalla saat ne omaan kotikirjastoosi.
Suomen kielen sanakirjoissa on käytetty pääsääntöisesti sanaa bagel tai bagelrinkeli. Kotimaisten kielten keskuksen julkaiseman Kielitoimiston sanakirjan uusimpaan versioon on tullut bagel-sanan rinnalle nimitys bageli. http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4116.
Kielitoimiston sanakirja on suomen yleiskieltä kuvaava ohjeistava sanakirja. Molemmat muodot ovat siis yhtä oikein. Bageli on uudempi muoto ja puuttuu siksi vanhemmista sanakirjoista.
En löytänyt varmistettua tietolähdettä Riiska-nimen etymologiasta. (Yksi mahdollinen on: Gregorios, kr. ’valpas’ = Itä-Suomessa Riiko, Riiska, Rissa). Kannattaa tutustua myös seuraavaan kirjaan, josta asia saattaisi selvitä:
Sakkolan Riiska: muistojen kotikylä Suvannon etelärannalla / [toimitus: Antti Tenkanen ; toimikunta: Irma Havumäki ... et al.]
[Lempäälä]: Sakkola-Säätiö, 2011. Tämä teos löytyy Kansalliskirjastosta
https://finna.fi
Lähteet:
http://www.luovutetunetelakarjalanpitajat.fi/Kirjallisuusluettelo.iw3
apumatti.helsinki.fi/admin/filecontrol/file_popup.php?download...
Riitta Korhosen keväällä 2008 ilmestyväksi ilmoitetun Minä, Brita : Brita Kekkosen elämä -kirjan julkaisu on siirtynyt. Mahdollisesta uudesta ilmestymispäivästä ei ole annettu minkäänlaista arviota, mutta ainakaan vielä kirjan julkaisua ei ole ilmoitettu kokonaan perutuksi.
Toini Havun Helsingin sanomien arvostelu 19.12.1954 Väinö Linnan "Tuntemattomasta sotilaasta" löytyy Jyväskylän yliopiston kirjastosta. Neuvonnasta voi tiedustella mikrofilmiä tai mahdollistuutta lukea artikkeli digitoidusta aineistosta.
https://kirjasto.jyu.fi/aukioloajat
Arvostelusta löytyy mainintoja esim. Wikipediassa ja kirjallisuuskritiikin verkkolehdessa Kiiltomato.net
http://fi.wikipedia.org/wiki/Toini_Havu
http://www.kiiltomato.net/kirves-kivessa-%E2%80%93-kirjallisuuskritiikk…
Ille, illa, illud on demonstratiivipronomini ja tarkoittaa tuo eli juuri tuo henkilö, myöskin ille saattaa saada merkityksen kuulu, tuo kuuluisa, tunnettu. Ille muoto on yksikön nominatiivi maskuliinimuoto, ja se on tässä lauseen subjekti. Latinassa objekti on akkusativiissa. Tällöin tuo (mieshenkilö) tulee tekemään on sanojen merkitys. Persoonapronomi hän, se on latinassa is, ea, id. Käännös on siis Juuri hän tulee sen tekemään / on sen tekevä tai myös vähemmän demostratiivisesti Hän tulee sen tekemään / on sen tekevä. (Myöhäisemmässä latinassa demonstratiivipronominit menettivät painokkuuttaan, josta kertoo muun muassa se, että ranskan kielen artikkeli le on alunperin pronominista...
MOT Kielitoimiston sanakirja kertoo krokantista näin: substantiivi tav. karamellisoidusta mantelirouheesta tehty vars. jälkiruokien koristeluun ja maustamiseen käytettävä murske.Kaupoissa myytävät valmiskrokantit saattavat sisältää mantelin ja sokerin lisäksi muitakin aineita, esimerkiksi kasvirasvoja, glukoosisiirappia, voita.Jos krokanttia haluaa valmistaa itse niin netissä on ohjeita, joita voi etsiä vaikka kirjoittamalla hakuun sanat krokantti ja resepti. Helpoimmillaan valmistus vaatii vain sokerin sulatuksen (varovasti ettei sokeri pala) paistinpannulla, siihen lisätään pilkotut mantelit ja seos levitetään jäähtymään leivinpaperin päälle. Jäähtynyt massa murskataan pieniksi paloiksi leivinpaperien välissä.
