Hakupalveluiden eri hakutulokset ovat Johanna Korhosen mukaan (Iloa internetistä, 2003, s.57) seurausta siitä, että alati muuttuvan, nopeasti kasvavan sivumäärän hakemisessa todella voidaan saada eri hetkinä eri tuloksia.
Virallista tietoa Googlen eri hakutuloksista ei ole, koska Googlen hakualgoritmi on salaisuus. Hakualgoritmia parannetaan jatkuvasti, mikä vaikuttaa hakutuloksiin.
Atk-kirjailija Sami Köykän mukaan Googlen hakutulokseen vaikuttavia tekijöitä saattavat olla mm. aiempi hakuhistoria, Googlen käyttämä hakutietokanta, käyttäjän sijainti ja Googlen käyttöliittymän kieli
http://www.pinseri.com/2008/11/22/googlen-erilaiset-hakutulokset/
Googlen omilta sivuilta löytyy lisätietoa hakutulosten määräytymisestä
http://www.google.com/...
Tässä tietoja eräästä O. Kerosta:
- O. = Olavi
- asuu Lapissa, mahdollisesti Ivalossa (alunperin kotoisin kai Savonlinnasta)
- on n. 60-vuotias
- tehnyt mm. puureliefin Kiilopään tunturikeskuksen päärakennukseen
"Kerta" ilmaisee toistuvuutta tai toistumattomuutta asiayhteydestä riippuen. Jokin asia voi tapahtua kerran tai monta kertaa, siis toistua, kertautua, kertaantua.
Adjektiivi "ainutkertainen" ilmaisee toistumatonta, yhden ainoan kerran tapahtuvaa. Yhdyssanan alkuosana "kerta-" ilmaisee toistumattomuutta: kertakäyttöinen, kertakuulemalta.
Yhdyssanan loppuosana se myös ilmaisee toistuvuutta paitsi sanassa "toistokerta" myös esimerkiksi "kuuntelukerta" tai "esityskerta".
Lähde: MOT Kielitoimiston sanakirja. http://mot.kielikone.fi/fi
Kyseinen kohta on William Shakespearen Kesäyön unelman ensimmäisen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta Lysanderin repliikistä.
Paavo Cajander suomensi kohdan vuonna 1891 seuraavasti: (--) ei koskaan tyyn' ole uskollisen lemmen virta (--). Yrjö Jylhän suomennoksessa vuodelta 1955 virke, jossa kyseinen lausahdus on, kuuluu näin: (--) missään kohtaloissa, joista luin tai kuulin kertomuksia, ei vierryt tasaisna virta uskollisen lemmen… (--). Matti Rossi suomensi kohdan vuonna 2005 näin: En muista satua, en tarinaa, en kuultua, en luettua, jossa kerrottaisiin, että aidon rakkauden tie on tasainen…
Lauri Siparin suomennosta vuodelta 1981 minulla ei ollut käytettävissä.
Lähteet:
http://www.gutenberg.org/ebooks/44831
http://www.gutenberg.org/...
Kristinuskon vaikutus on ollut valtaisa. Olisi melkein helpompaa kysyä toisin päin: Mihin kristinusko ei ole vaikuttanut? Seuraavissa kirjoissa on perustietoa kristinuskosta: 1. Maailman uskonnot, elävän uskon perusteet (1994), 2. Kristinuskon historiaa 2000, osat 1 ja 2 (1999) ja 3. Luoma, Matti: Länsimaiden kaksi uskontoa: kristinusko ja rationalismi (1991). Myös internetistä esim. osoitteista http://www.htk.fi/kirjasto/uskonto2.htm ja http://video.helsinki.fi/studia/studia_generalia_2000.htm löytyy aiheeseen liittyvää tietoa.
Haluatko lähettää ilmoituksen sähköpostiviestinä vai paperimuodossa?
Mieluiten kirjastot ottavat asiakkaille tarkoitettuja ilmoituksia paperimuodossa. Mutta jos haluat lähettää tiedotteen sähköpostin kautta, laita alkuun selvä toivomus, että tiedote tulostettaisiin asiakkaiden nähtäväksi. Tämä ei tietenkään takaa sitä että niin tehtäisiin, mutta ilman sellaista mainintaa sitä ei välttämättä edes huomata.
Kaikissa kirjastoissa ei ole tilaa ilmoituksille, mutta toisaalta useat kirjastot ylläpitävät pistettä, jossa tiedotetaan kansalaisille tarjottavasta koulutuksesta. Kriittisen korkeakoulun tarjoama koulutus on juuri sen tyyppistä itseopiskelumuotoista toimintaa, mistä kirjastot kernaasti tiedottavat.
Helpoin tapa lähettää sähköpostiviesti...
Tietoammatit määritellään hieman eri tavoin eikä yksiselitteistä listausta ole olemassa. Acatiimi-lehdessä 3/01 http://www.acatiimi.fi/3_01/3_01l.htm Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen professori Maija-Leena Huotari jakaa informaatio- ja tietoammatit kahteen ryhmään : 1) ammatit, joissa keskitytään tiedon tarjontaan hyödyntämällä tiedonhaun, arvioinnin, yhdistelyn ja tuottamisen erityisosaamista, ja 2) ammatit, joissa keskitytään tiedon käytön ja hyödyntämisen maksimointiin kehittämällä johtamistaitoja sekä suuntautumalla sisällöllisesti uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. - Oulun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen koulutusohjelmassa vuodelta -97 http://oyt.oulu.fi/tietoammatit/ luetellaan tietoammatteina seuraavat:...
Suomen ympäristökeskus on seurannut pintavesien tilaa valtakunnallisilla ja alueellisilla seurannoilla 1960-luvulta lähtien. Uusin luokitus vuosilta 2000-2003 löytyy Ympäristökeskuksen pintavesien laatua käsittelevältä sivustolta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=179102&lan=FI
Sivustolta löytyy mm. värikoodattu Suomen kartta järvien, jokien ja merialueen vedenlaadusta 2000–2003( http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=15739&lan=fi ), mutta myös tarkempia alueittaisia karttoja. Ks. esim. kartta: Vesien laatu Jokioisilla 2000-2003:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=38774&lan=fi
Lisää tietoa aiheesta voi kysyä Hämeen ympäristökeskuksesta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=209475&lan=fi...
Tauno-Olavi Huotarin ja Pertti Seppälän teoksesta "Kiinan kulttuuri" (Otava, 1990) löytyy lista, jossa on lueteltu kaikki Kiinan dynastiat vuosilukuineen. Listan nimet on kirjoitettu pinyin-transskriptiosysteemillä. Teos on muutenkin erinomainen johdatus Kiinan kulttuurin ja historiaan. Keisarilistaa teoksessa ei kuitenkaan ole.
Mielestäni selkein suomenkielinen lista keisareista on wikipedian internet-artikkelissa osoitteessa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinan_dynastiat
Täydellisempi lista keisareista löytyy wikipedian englanninkieliseltä sivulta osoitteessa: http://en.wikipedia.org/wiki/Table_of_Chinese_monarchs
On olemassa Jan Brueghel vanhempi (Jan Brueghel The Elder) ja Jan Brueghel nuorempi (Jan Brueghel The Younger), joka on "vanhemman" poika. Ehkä kuuluisampi näistä kahdesta taiteilijasta on isä. Isä Brueghelistä löytyy hyvät tiedot suomeksi seuraavasta (sivun alareunassa on myös osoite, josta saa klikkaamalla lisää kuvia maalauksista): http://fi.wikipedia.org/wiki/Brueghel -Jan Brueghelistä nuoremmasta löytyy tietoa englanniksi esim: http://www.getty.edu/art/gettyguide/artMakerDetails?maker=765 -hyviä kuvia maalauksista, jotka saa klikkaamalla suuremmiksi: http://www.abcgallery.com/B/bruegel/jan.html
Akseli Gallen-Kallela on kirjoittanut kaksiosaiset muistelmat, joiden ensimmäinen osa ilmestyi Kallela-kirjan nimellä Wsoy:n kustantamana vuonna 1924. Muistelmien toinen osa Afrikka-kirja, Kallela-kirja II, syntyi taiteilijan laajan Afrikan matkan kokemusten pohjalta ja ilmestyi vuonna 1931.
Ensimmäisen Kallela-kirjan alaotsikko on Iltapuhdejutelmia. Kirjassa Gallen-Kallela kirjoittaa pakinoivaan tyyliin esimerkiksi suomalaisesta kansanluonteesta, suomalaisten ruokailutottumuksista, menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Joissakin kirjan luvuissa taiteilija kertoo myös Lapin luonnosta, jota hän omien sanojensa mukaan oli lapsesta saakka ihannoinut. Varsinkin Itärajan tuntumassa sijaitseva Paanajärvi lumosi lähdetietojen mukaan aikoinaan...
Kuvakirjoista ainakin Huikko, Eeva: Vauva tulee valtakuntaan (ks. kustantajan esittely: http://www.psykologienkustannus.fi/vauva/ ) Stern, Uta Charlotte: Äiti kuuluu minulle! (esittely löytyy mm. Kustannus Mäkelän sivuilta http://www.kustannusmakela.fi . Myös Moers, Hermann: Isoveli Huugo sekä Weninger, Birgitte: Iso Pasi, pieni Pasi käsittelevät ytimekkäästi tätä asiaa eläinhahmoin.
Lisää vinkkejä löydät aiemmasta vastauksesta samantapaiseen kysymykseen:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=fb9421b8-15d…
Kysymäsi runon suomennos ”Nyt emme käyskennellä” löytyy Aale Tynnin kääntämänä kokoelmasta ”Tuhat laulujen vuotta” (WSOY, 1974; useita muitakin painoksia). Sen tekijänoikeudet ovat tosin vielä voimassa ja raukeavat vasta vuoden 2067 jälkeen, kun Tynnin kuolemasta tulee kuluneeksi 70 vuotta. Teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoista voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä teoksen nimellä.
Muita suomennoksia en löytänyt enkä oikein usko, että tuosta runosta olisi tekijänoikeuksista vapautunutta suomennosta, koska Byronia suomennettiin vanhoina aikoina melko niukasti. Byronin runojen suomennoksista ovat toistaiseksi tekijänoikeuksista vapaita lähinnä muutamat Valter Juvan suomennokset, joiden joukossa ei kuitenkaan ole...
Jäljitetty runoilija on Saila Susiluoto. Säkeellä "Naiset menevät vangeiksi kaikkiin maailman espoolaisiin rivitaloihin" alkava runo löytyy Susiluodon 2001 ilmestyneestä proosarunokokoelmasta Siivekkäät ja hännäkkäät, minkä lisäksi se on julkaistu Eino Santasen ja Susiluodon toimittamassa Uusi ääni -antologiassa vuonna 2006.
Musorgskin laulua "Pesnja Mefistofelja v pogrebke Auerbaha" eli "Laulua kirpusta" tai "Kirppulaulu" ovat levyllä esittäneet suomeksi mm. Matti Salminen ja Jaakko Ryhänen. Ilmeisesti myös suomennoksia on tehty useampia kuin yksi, ainakin V. Arti (Ruhtinas kerran oli ja kirppu vaatteissaan) ja Väinö Sola (Maan kuninkaalla pieni on kirppu linnassaa) ovat olleet asialla.
Valitettavasti näitä sanoituksia ei kuitenkaan ole julkaistu nuottina, vaan pelkästään äänitteinä. Siten ainoa keino on lainata nuotit ilman sanoja (seuraavat löytyvät HelMet-kirjastosta)
http://luettelo.helmet.fi/record=b1421335~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1421159~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1646353~S9*fin
ja kuunnella näitä levytyksiä ja yrittää...
Internetistä Makupalojen kautta löytyy kirjailijaesittelyjä osoitteesta: http://www.htk.fi/kirjasto/kirjat1d.htm
Kirsti Mannisesta (kirjoittanut myös nimimerkillä Enni Mustonen)löytyvät tiedot:
Kirsti Manninen on syntynyt 22.10.1952 Seinäjoella. Hän kirjoitti
ylioppilaaksi Mäntsälän yhteiskoulusta v. -71, jonka jälkeen aloitti
opinnot Helsingin yliopistossa. Mannisen lisensiaattityö (FL 1979)
Matti Kuusi - kansakunnan unilukkari julkaistiin kirjana vuonna -84.
Filosofian tohtoriksi Manninen väitteli v. -87 aiheenaan Ollista
Bisquitiin, Ylioppilaslehden pakinat 1913 - 1968.
Kirsti Manninen on tuottelias kirjailija ja tutkija. Vuodesta 1988 hän on
toiminut kotimaisen kirjallisuuden dosenttina Helsingin yliopistossa....
Esimerkiksi seuraavat kirjat sopinevat tarkoitukseen:
Turpeinen, Kaija, Lycka till! : ruotsin alkeiskirja aikuisille, 2001.
Fiilin, Ullamaija, Fullträff igen! : ruotsin kielioppi aikuisille, 2019.
Göransson, Ulla, På svenska! : svenska som främmande språk. 1, Lärobok : A1 & A2, 2010.
Keränen, Marit, Vi ses! : svenska för nybörjare, 2018.
Kirjat löytyvät Vaski-kirjastojen kokoelmista. Voit tarkista saatavuuden Vaski-verkkokirjastosta: https://vaski.finna.fi/
Tämä Turun Sanomien artikkeli ajoittaa mainoksen 90-luvun alkupuolelle. Kyseessä on ilmeisesti mainos "Jaffa Saapuminen", joka olisi Elonetin mukaan valmistunut vuonna 1996.
