Tällä hetkellä kirjailija ei saa lainkaan korvausta lainatusta teoksestaan. Asia muuttuu vasta ensi vuoden alusta, jolloin tulee voimaan uusi EU-direktiivi, ja valtio on varannut tietyn summan lainauskorvauksia varten. Tällöinkään ei voida tarkalleen sanoa, mitä kirjailijat tulevat saamaan, koska myös ulkomailla olevat kirjailijat voivat hakea tätä rahaa - siis käännöskirjoista. Myös tietyn lainausmäärän alittavat kirjat eivät tulle saamaan korvauksia.
Ns. kirjastokorvausapurahajärjestelmä on aikoinaan luotu tätä tarkoitusta varten, mutta Suomen Kirjailijaliitto on voimakkaasti korostanut, että se on normaali apurahajärjestelmä. Siitä saavat kuitenkin kirjailijat hakemuksesta yleensä - edellytyksenä edellisenä vuonna ilmestynyt teos - noin...
Muistat aivan oikein, Pääkirjaston Uutistorilla on mahdollisuus liittää yhteen mikrofilmilukulaitteeseen kannettava tietokone, jonka avulla mikrofilmeiltä voi skannata. Tietokoneelta voi tulostaa ja siitä löytyy usb-paikat esim. muistitikkua varten.
Pääkirjaston mikrofilmit sijaitsevat varastossa, josta niitä saa tilattua käyttöön seuraavaksi arkipäiväksi. Lista mikrofilmatuista sanomalehdistä löytyy Turun kaupunginkirjaston kotisivuilta: http://www05.turku.fi/kirjasto/linkit/lehtiluettelo/mikrofilmatut_lehde…
Mikrofilmilukulaitteelle kannattaa varata etukäteen aika Uutistorilta, puh. 02-2620621. Samasta numerosta voit tehdä tilauksen mikrofilmeistä. Uutistorin virkailijat neuvovat laitteiden käytössä.
Kaikenvillaiset Internet-lähteet ovat jokseenkin yksimielisiä siitä, että suurin määrä yhden lampaan kerralla synnyttämiä karitsoja on yhdeksän ja että ennätyksenhaltija on kansainvälisestikin poikkeuksellisen suurista vuonueistaan tunnettu suomenlammas.
http://talk.newagtalk.com/forums/thread-view.asp?tid=290455
http://www.abc.net.au/rural/vic/content/2006/s1739054.htm
http://www.finnsheep.org/spinoff.htm
http://www.summitviewfarme.com/sheep/finn.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Finnsheep
Tietoa suomenlampaasta:
http://www.finnsheep.fi/ominaisuudet.html
Kaarlo Sarkian runoja ei ole paljon käännetty. Muutama runo löytyy kokoelmista Skapa den sol som inte finns : hundra år av finsk lyrik / i tolkning av Torsten Pettersson (2012), Ung finsk lyrik / i tolkningar av Joel Rundt (1938) ja Fågeln flyger långt (1952). Hänen runojaan on myös sävelletty, ja joitakin käännetty tässä yhteydessä myös ruotsiksi.
Kysymäsi runo ei kuitenkaan ole näiden joukossa, joten todennäköisimmin siitä ei ole tehty ruotsinnosta.
Suositusten antaminen riippuu tietysti lapsen taitotasosta, joten tässä joitain ehdotuksia - vanhempana osaatte varmasti itse paremmin arvioida, soveltuvatko nämä lapsellenne.
Kotimaisia etsiväsarjoja ovat mm. Taru Mäkisen Tatun sankariteot, joka on helppolukuinen. Toinen suosittu sarja on Johanna Hulkon Geoetsivät. Martin Widmarkin Lasse-Maijan etsivätoimisto on todella suosittu ja varsin nopealukuinen, samoin Anna Janssonin Emil Wern tutkii -sarja.
Hieman vanhemmille ovat suunnatut Pasi Lönnin kolme kirjaa, Hyppy syvyyteen, Harhaisku ja Rosvonkultaa. Ilkka Remes on kirjoittanut myös nuorten trillereitä, joissa sankarina seikkailee Aaro Korpi.
Lisää lukuvinkkejä voi hakea vaikka koulujen käyttämistä lukudiplomeista
http://www03.oph.fi/...
Pääset Opettaja-lehden verkkosivuille seuraavasta osoitteesta:
http://www.oaj.fi. Valitse linkki Opettaja-lehti ja sieltä sitten
ilmoituksetkin jo löytyvät.
Prosessia, jossa hajotetusta ja lajitellusta keräyspaperista poistetaan täyteaineet, painovärit ja muut paperin valmistuksessa käytetyt lisäaineet, kutsutaan siistaukseksi. Painovärin poisto on yksi siistausprosessiin kuuluvasta yhdeksästä vaiheesta. Pääasiallisia siistauksessa käytettäviä kemikaaleja ovat natriumhydroksidi, kalsiumsilikaatti (vesilasi), vetyperoksidi, kalsiumkloridi, natriumhypokloriitti, natriumditioniitti ja FAS (formamidine sulfinic acid). Painovärin poiston kannalta tärkeimpiä kemikaaleja ovat natriumhydroksidi (luo saippuaiset olosuhteet ja hajottaa painomusteen sideaineita), natriumsilikaatti (estää vapautuneen musteen flokkautumisen uudelleen ja tasaa emäksisyyden sekä toimii valkaisuaineen stabilisaattorina),...
Tärpästikkeli on poikkeuksellisen hauskan kuuloinen sana! Nettikeskusteluissa vaikuttaa olevan suht laaja konsensus siitä, että tärpästikkeli - tai jossain mainittiin sana muodossa tärpäntikkeli - merkitsee vilkasta tai levotonta lasta. Mutta virallisemmista lähteistä, kuten murresanakirjoista, sanaa ei löytynyt. Asian selvittämistä vaikeuttaa erityisesti se, että 8-osainen Suomen murteiden sanakirja päättyy k-kirjaimeen kurvottaa-sanan kohdalle, ja verkkoversio Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotus) sivuilla on tällä hetkellä kohdassa nihteä. Että sikäli tässä ollaan kysymyksen kanssa aika lailla puhtaan kaulan kanssa, etteivät relevantit lähteet yllä tärpästikkeliin asti, mutta jos Kotuksen kielineuvonnan kyselylomake on...
Sisäasianministeriön sivulta http://www.intermin.fi/suom/laanit/kartat.html
löytyy Suomen kuntaluettelo lääneittäin ja maakunnittain. Luettelon
mukaan Kainuun maakuntaan kuuluvat seuraavat kunnat: Hyrynsalmi,
Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Vaala, Ristjärvi, Sotkamo,
Suomussalmi ja Vuolijoki
Imuroitavia sanakirjoja ei tunnu löytyvän. Netistä löytyy kyllä muuten ilmaiskäytössä olevia sanakirjoja, esim.yksi suomi-ruotsi -sanakirja sivulta http://www-lexikon.nada.kth.se/skolverket/sve-fin.shtml (on nimeltään Svensk-finskt lexikon, mutta hakea voi myös suomen kielen sanoilla). Linkkejä verkosta löytyviin sanakirjoihin ja kielenkääntäjiin löytyy enemmänkin Makupalat-hakemistosta http://www.makupalat.fi/kieli2.htm
Sanakirjoja on myös cd-romeina, esim. Lahden kirjastosta löytyvät WSOY:n Suomi-ruotsi-suomi -sanakirja sekä Suuri suomi-ruotsi -sanakirja A-Ö.
Dekkarien historiasta on kirjoitettu paljon:
Tornion kaupunginkirjaston sivuilla on Terttu Uusimaan erinomainen Dekkari-Netti. Sieltä löydät myös listan suomeksi julkaistuista dekkariteoksista: http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjall.htm#suomeksi
Sivuilta pääset myös selailemaan Ruumiinkulttuuri -lehden sisällysluetteloita : http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/rk.htm ja http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/rk.htm
Tässä muutamia kirjavinkkejä sota- ja rakkauskirjallisuudesta:
Juhani Niemi: Populaarikirjallisuus Suomessa. 1984.
Soikkeli, Markku|: Lemmen leikkikehässä--rakkausdiskurssin sovellukset 1900-luvun suomalaisissa rakkausromaaneissa . 1998. (väitöskirja)
Sotakirjallisuus, sen traditio ja muutos. Suomen...
Suomennettua sadunomaista kaunokirjallisuutta, mm. keijuista ja peikoista aikuislukijoille sekä islantilaisia taruja voit etsiä KYYTI-tietokannasta (www.kyytikirjastot.fi) internetistä asiasanoina, yksi asiasana kerrallaan, esim. keijut, peikot, saagat, kansankertomukset, Islanti.
Kouvolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmassa on mm. Tytti Träffin suomeksi toimittama KEIJUJA: ANTOLOGIA RUNOA JA PROOSAA. Kouvolan pääkirjaston aikuistenosaston fantasiakirjallisuuden kokoelmassa on niin ikään teoksia seuraavilta kirjailijoilta:
Didier CAUWELAERT
Eoin COLFER
Jean RABE
Terry PRATCHETT
R.A. SALVATORE
Erinomainen lähdeteos islantilaiseen kirjallisuuteen on vuonna 2001 ilmestynyt Seija Holopaisen ja Päivi Kumpulaisen toimittama...
Sahanpurumassatöiden ohje löytyy ainakin Maire Uotilan Askartelukirjasta (Otava, Helsinki 1965). Liisterijauhosta, vedestä ja sahanpuruista tehdään tiukka massa, josta voi muotoilla esimerkiksi henkilöitä ja eläimiä.
Vampyyrisiskokset-sarjaa on suomennettu vain nuo kaksi osaa. Seuraavan osan julkaisemisesta en tiedä. Voit kysellä asiaa tarkemmin sarjan kustantajalta WSOY:ltä. Tässä linkki kustantajan palautesivulle http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60
Seuraavia teoksia voi varata joko HelMet -verkkopalvelussa, puhelimitse soittamalla kirjastoon tai kirjastokäynnin yhteydessä:
Säräisniemi: 1. Peurakuopista kirkkokenttiin : saamelaisalueen 10 000 vuotta arkeologin näkökulmasta. 2. Löydä Oulujärvi : kaikki Kainuun merestä yksissä kansissa. 3. Suomen maatilat. 5. osa : Oulun ja Vaasan läänit: tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista ; toimitusneuvottelukunta: U. Brander, Osk. Groundstroem, S. Mattsson ; toimittajat: Felix Jonasson, Akseli Kivialho, K. Kivialho Porvoo : WSOY, 1933.
Kemi / Keminmaa: 1. Jatuli. [XXIX] / [päätoimittaja: Ossi Liiten]; [toimittaja: Elsi Liiten] : Kemin kotiseutu- ja museoyhdistyksen julkaisu. 2.Teerijoki, Niilo: Keminmaan kirja, 1957.
Teosta Mikämikämaan lapset monikulttuurisessa päiväkodissa ei ole käännetty kiinaksi tai japaniksi eikä muillekaan kielille. Siitä on olemassa ainoastaan suomenkielinen versio.
Tiedot tarkistettu Fennicasta (Suomen kansallisbibliografia, https://finna.fi ).
Yliopiston nimipäiväalmanakassa 2013 Nimma mainitaan yhtenä 2000-luvun tyttöjen uniikkinimistä, joka saattaa olla analoginen uudismuodoste eli muiden nimien mallin mukaan muodostettu uusi nimi. Almanakka tosin huomauttaa, että "joillekin nimille voi toki löytyä muitakin tulkintoja". Nimmankin tapauksessa saattaisi olla juuri ja juuri mahdollista ajatella sen pohjautuvan ortodoksisesta kalenteristamme löytyvään Nimfodoraan. Nimfodora kärsi perimätiedon mukaan marttyyrikuoleman yhdessä kahden sisarensa Minodoran ja Mitrodoran kanssa Bityniassa Vähässä-Aasiassa 300-luvun alussa. Suomen ortodoksisessa kalenterissa nimi on 10.9., muistopäivä on sama katolisessa kirkossa.
Suomessa Nimma-nimi on ollut hyvin harvinaisena käytössä jo ennen 2000-...
Voisiko kyseessä olla Helena Anhavan runo joka alkaa ”Mies lähtee aamulla maailmaa valloittamaan” teoksessa Anhava, Helena : Vuorosanoja, 1973. Runo on myös kirjassa Anhava, Helena : Runot 1971-1990 s. 141.
Hauskoista ja riittävän helpoista kirjoista on hyvä opiskella kieltä. Tällaisia voisivat olla sarjakuvat, dekkarit, lastenkirjat tai vaikkapa keittokirjat. Oppimista helpottaa myös se, että lukee vieraalla kielellä kirjan, jonka on lukenut jo aiemmin suomeksi. Englanninkielisiä elokuvia ja äänikirjoja (vaikkapa lastenaineistoa) kannattaa myös käyttää kielen harjoitteluun. Easy readers –kirjat ovat helppoa englantia. Moniin kuuluu kirjan lisäksi myös cd. Kaikkea tätä aineistoa saa lainaan Helmet-kirjastoista. Alla luettelo aikuisten englanninkielisistä Easy reader –kirjoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Seasy%20readers__Ff%3Afacetc…
Kielikursseista voisit kokeilla esimerkiksi Stepping Stones 1 (tekijät Liisa Huhtala-Halme,...
