Syyskuusta 1939 kevääseen 1945 valuuttakurssit pidettiin lähes muuttumattomina. Ennen toukokuun lopussa 1945 tehtyä ulkomaanvaluuttojen myyntikurssien 75% korotusta dollari maksoi 49,35 mk ja punta 196 mk (9.9.1939 48,35 mk ja 202,50 mk). 31.5. kello 12 voimaan astuneiden uusien myyntikurssien mukaiset hinnat olivat 86,30 mk (dollari) ja 343 mk (punta). Vuoden 1945 aikana Suomen Pankki korotti virallisia myyntikursseja vielä kahdesti: 26.6. 40% (dollari 120,80 mk, punta 485 mk) ja 15.10. 12,5% (dollari 136 mk, punta 547 mk).
Lähteet:
Antti Kuusterä, Suomen Pankki 200 vuotta. II, Parlamentin pankki
HS 10.9.1939, 1.6.1945, 27.7.1945, 16.10.1945
Tarkoittanet laulua, jonka avulla on opeteltu Suomen rannikkokaupungit ja jota lauletaan ”Suomen salossa” -laulun melodialla. Sen on säveltänyt Juhana Ennola. Laulu alkaa: ”Tornio, Kemi, Oulu ja Raahe”. Rannikkokaupunkien nimet luetellaan järjestyksessä pohjoisesta alkaen. Nykyversiossa, joka sisältyy nuottiin ”Laulutunti : lauluja luokille 3-6” laulu on nimellä ”Rannikkokaupunkeja” ja päättyy: ”nämä ovat rannikkokaupunkeja". 1930-luvulla lopussa laulettiin: ”Viipuri, Käkisalmi, Sortavala”.
Löytämissäni ”sanoituksissa” on pieniä eroja. ”Laulutunti”-nuotissa teksti on tällainen:
"Tornio, Kemi, Oulu ja Raahe,
Kokkola, Pietarsaari, Uusikaarlepyy,
Vaasa, Kaskinen, Kristiina, Pori,
Rauma, Uusikaupunki, Naantali,
ja Turku kuuluisa ja...
Tämän kysymyksen tiimoilta olen yrittänyt virkistää omaa muistiani, kysellä työtovereilta ja selaillut vanhoja Kirjastolehden numeroita. En onnistunut löytämään suoraan mitään valmista artikkelia tai tutkimusta, jossa olisi luotu tarkka katsaus sarjakuvien tulosta kirjastoihin. Kirjastolehden artikkelien perusteella sain kuitenkin seuraavanlaisen käsityksen.
Ainakin sarjakuvalehtiä on tullut kirjastoihin vaihtelevasti jo 1960-luvulla (ainakin Aku Ankka ja Nakke). Löysin Kirjastolehden numeron 10 vuodelta 1968, jossa esitellään sarjakuvalehtiä ja kerrotaan muutaman kirjaston kanta sarjakuviin.
Uskoisin, että sarjakuvia on noista ajoista lähtien hankittu kirjastoihin. Hankinta on varmaankin vaihdellut suuresti kirjastoittain riippuen,...
Ahvenanmaan taiteen historiasta ja kulttuurista löytyy niukahkosti tietoa, mutta kenties näistä kirjoista on apua:
- Mattsson-Eklund, Benita: Alla tiders Åland
- The book of Åland
- Remmer, Christina: Krönika kring ett badhus
- Jaatinen, Stig: Ålands kulturlandskap - 1700-talet
- Ekström, Kjell: Blått avlägset nära
- Skogsjö, Håkan: Sevärt på Åland
- Lönnqvist, Bo: Suomenruotsalaiset--kansatieteellinen tutkielma kieliryhmästä
Kirjojen saatavuustiedot voit etsiä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi .
Näistä linkeistä löydät myös hiukkasen lisätietoa:
http://home.aland.net/historia/
http://www.aland.fi/virtual/
http://www.kultur.aland.fi/
http://www.goaland.net/index.asp?lang=fi
http://www.mhbibl.aland....
Kyseessä on katkelma Claes Anderssonin runosta Vuoden viimeinen kesä, kokoelmasta Vuoden viimeinen kesä: runoja vuosilta 1962-84, suom. Pentti Saaritsa. WSOY, 1985.
Vuoden 1996 painos on samansisältöinen vuosien 2000 ja 2002 kanssa eli painokset 5-7 ovat samanlaiset. Tätä teosta on hankittu moniin pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Voit varata sen soittamalla kirjastoon tai tekemällä varauksen Helmetin kautta (www.helmet.fi).
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa olisi saatavana esimerkiksi tällainen kielenkääntämisen apuväline, kyseessä on cd-rom:
Syntax Wizard. III : monikieli : kielenkääntöpaketti : [suomi -englanti-saksa-ruotsi-tanska-norja-espanja-ranska-italia-hollanti-eesti-venäjä / [D. Cumberworth]
Ohjelma kääntää kahdentoista kielen välillä. Cd-rom sisältää myös kääntävän Internetselaimen.
Järjestelmävaatimukset: Windows XP.
Taloustaito-lehti tulee Espoossa Leppävaaran ja Tapiolan kirjastoihin, Helsingin puolella Itäkeskukseen, Kannelmäkeen ja Pasilaan. Taloustaito: yritys löytyy Espoon Leppävaaran pääkirjastosta. HelMet-palvelusta (osoite www.helmet.fi) voi katsoa tarkemmat saatavuustiedot kohdasta Lehdet => Taloustaito => Hae. Viitteiden nimeä klikkaamalla pääsee saatavuustietoihin.
Taitava tamperelainen kollegani tiesi kertoa seuraavat tiedot: Tipu ja mato kohtaavat kirjassa Tipu Topakka / Richard Scarry ; suomentanut Marsa Luukkonen. - [Helsinki] : Lasten parhaat kirjat, 1988. - 31 s. : kuv. ; 27 cm. Alkuteos: The early bird. - ISBN 951-567-008-X. Sivulla 19 on repliikki: "Tarkoitat varmaankin, että haloo, hiirenhäntä!"
Olivia nimestä löytyy vastaus palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e6914af6-99a…
Aurora = aamurusko (kreik.), muinaisilla roomalaisilla kreikkalaisen aamuruskon jumalatar Eoksen vastine. Nimi esiintyi Suomen almanakassa 1794-1907, uudelleen almanakkaan 1995.
Suomenkielinen Markku Henrikssonin ”Amerikan tiellä – Route 66” Alfamer 1998 on loppuunmyyty. Englanninkielisiä kirjoja on olemassa, mutta niitä pitää kysyä ja tilata kirjakaupan kautta. Julkaistuista kirjoista saat tietoja Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastausarkistosta hakusanalla: Route 66 osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx Vastaus on siellä kysymykseen "Onko olemassa opas kirjallisuutta, reittioppaita, filmejä ym. Amerikan halki ajamisesta?" .Myös Wikipedian artikkeliin kannattaa tutustua osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Route_66
Pentti Lempiäisen teos "Nimipäiväsanat" tietää kertoa, että ennen 1900-luvun alkua juhlittiin 12.9. Suomessa ja Ruotissa Syrusta, pohjoisitalialaisen Pavian kaupungin marttyyripiispaa. Syra voisi siis olla naispuolinen johdannainen tuosta nimestä. Ruotsin kielellä syra tarkoittaa happoa tai happamuutta sekä hierakka-nimistä kasvia.
Syra nimen alkuperä voi toisaalta olla myös Cyra (tai Kyra tai Kira), joka oli 400-luvulla elänyt syyrialainen erakkotyttö. Cyra pääsi katolisen kirkon pyhimysluetteloon elettyään kokonaisen vuoden täysin vaiti Helluntai-päivää lukuunottamatta. Näin kertoo Pentti Lempiäisen "Suuri etunimikirja".
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan sekä miehet että naiset ovat kantaneet Syra-nimeä http://192.49.222.187/...
Itse en löytänyt ko. asiasta tarkempaa tietoa, joten ohjaan sinut luontoasiantuntijoiden internet-sivuille. Mm. YLEn Radio-Suomen 'Luontoillassa' asiantuntijat vastaavat kuuntelijoita kiinnostaviin luontoaiheisiin kysymyksiin.
Luontoillan internet-sivu: http://194.252.88.3/ijulkaisu.nsf/sivut/luontoilta
Kysymyksen voi esittää Luontoillan internetsivujen kohdassa 'Yhteystiedot' tai voit laittaa sähköpostia osoitteeseen: luonto.ilta@yle.fi
Timo Parvelalla on hyvät kotisivut, joista saat paljon tietoa hänestä ja hänen kirjoistaan. Kirjoista ei ole tehty elokuvia, mutta Timo Parvela on tehnyt muutamia TV-käsikirjoituksia. Näistä Ansa ja Oiva seikkailevat myös kirjoissa. Kotisivut löytyvät täältä:
http://www.kolumbus.fi/timo.parvela/
Myös Helsingin ja Hämeenlinnan kaupunginkirjastojen Sanojen aika -tietokantaan kannattaa tutustua. Sinne on koottu runsaasti tietoa kirjailijasta ja lähteitä eteenpäin:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Esimerkiksi nämä romaanit kertovat sivullisuudesta kukin omalla tavallaan:
Kristina Carlson: William N. päiväkirja
Muriel Barbery: Siilin eleganssi
Anne Brontë: Agnes kotiopettajatar
Lars Gustafsson: Mehiläishoitajan kuolema
Truman Capote: Aamiainen Tiffanylla
Michel Houellebecq: Maasto ja kartta
Reidar Palmgren: Sudenmarja
Helmet-hakua www.helmet.fi voit käyttää niin, että laitat hakusanaksi jonkin näistä kolmesta sivullisuus/ulkopuolisuus/vieraantuminen and kaunokirjallisuus, niin saat varsin runsaasti teemaa käsitteleviä kirjoja. Myös Kirjasammosta voi etsiä näillä samoilla hakusanoilla www.kirjasampo.fi.
Ulkopuolisuuden teemasta on myös kysytty täällä aikaisemmin. Tässä vastaus: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=...
Kalvon irrottaminen hedelmälihasta aloitetaan kuumentamalla mandariiniviipaleet vedessä, minkä jälkeen ne kastetaan mietoon lipeäliuokseen. Ennen purkittamista ne vielä huuhdellaan vedellä useaan kertaan.
Lähde:
http://en.wikipedia.org/wiki/Mandarin_orange
Christian Gröönroos on kirjoittanut ainakin seuraavat teokset:
Hyvään palveluun. 1987, Miten palveluja markkinoidaan. 4.p. 1987, Nyt kilpaillaan palveluilla. 4.uud.p. WS 1998, Palvelujen markkinointi. 1981, Strategic management and marketing. 1982, Tehosta yrityskuvaasi. Kiinteistöalan koulutussäätiö 1996 ja yhdessä Pirjo Ståhlen kanssa teoksen Knowledge management. WS 1999.
Elisa Juholin on puolestaan kirjoittanut teoksen Sisäinen viestintä. Infoviestintä 1999
Internetistä löytyy aiheesta ainakin seuraavaa:
osoitteessa http://staff.oamk.fi/~pesillan/tiedottaminen.html on Pertti Sillanpään lyhyt alustus, sen lopussa on lähdeluettelo.
Hakupalveluista http://www.evreka.fi ja http://www.google.com/ ja http://query.kolumbus.fi/ kannattaa myös...
Margit Sandemo syntyi 23.4.1924 Ostre Totenissa, Valdresissa, Norjassa. Hänen äitinsä oli ruotsalainen ja hänen isänsä norjalainen runoilija. Sandemon isoisä oli kuuluisa näytelmäkirjailija Bjornstjerne Bjornson. Aftenposten-lehden mukaan hän on Norjan tunnetuin kirjailija. Sandemo kirjoittaa kirjansa ruotsiksi ja hän on kasvanut Ruotsissa, mutta muutti aikuisena takaisin Norjaan. Hänen kirjailijanuransa alkoi myöhäisellä iällä vuonna 1964. Sandemon kirjoja on myyty enemmän kuin kenenkään muun pohjoismaisen kirjailijan. Vuoteen 1994 mennessä hänen kirjojaan oli painettu 15 miljoonaa kappaletta. Kirjailijan tunnetuimpia sarjoja ovat Sandemo-sarja, Jääkansan tarina (1982-1989, 47 osaa), Noitamestari (15 osaa), Valon valtakunnan legenda (...
Tomaattiin suhtauduttiin pitkään penseästi. Sen kuuluminen myrkyllisten koisokasvien heimoon arvelutti ja Euroopassa tomaattia kasvatettiinkin pitkään ainoastaan koristekasvina. Eurooppalaisten mukana ennakkoluulot tomaatin myrkyllisyydestä kulkeutuivat Amerikkaan. Sonja Lumme kertoo Tomaatti!-kirjassaan tarinan, joka oivallisesti valottaa näitä syvälle pinttyneitä käsityksiä: " -- vuonna 1820 maanviljelijä ja kasviharrastaja, eversti Robert Gibbon Johnson seisoi oikeustalon rappusilla Salemissa, New Jerseyssä, ja ilmoitti syövänsä kokonaisen korillisen tomaatteja todistaakseen niiden myrkyttömyyden. Kansa hurrasi ja odotti everstin heittävän henkensä ensimmäistä puraistuaan. Mutta rohkea tomaatinsyöjä jäi kuin jäikin eloon ja todisti...
