Teekuppi-nimistä runoa H.C. Andersenilta ei löytynyt, mutta olisikohan kyseessä tarina nimeltä Teepannu?
Kyseinen kertomus löytyy mm. teoksesta Andersen, Hans Cristian: Kootut sadut ja tarinat 3.
Kirjaa löytyy monista pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Toivottavasti vastauskesta on apua.
Erityistä suomenkielistä dekkarin kirjoitusopasta ei näyttäisi löytyvän pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta (www.helmet.fi). Englanninkielisiä oppaita sen sijaan on muutama. Niitä voi hakea tietokannasta valitsemalla hakutavan Sanahaku esim. hakulausekkeella ’kirjoittaminen oppaat (jännityskirjallisuus or salapoliisikirjallisuus or rikoskirjallisuus)’. Näin löytyy mm. teos Beinhart, Harry: How to write a mystery (1996). Suomeksi on olemassa useita erilaisia luovan kirjoittamisen oppaita. Ne löytyvät HelMet-tietokannasta käyttämällä taas hakutapaa Sanahaku, ja kirjoittamalla hakulausekkeeksi ’luova kirjoittaminen oppaat’. Kieli-valikosta voi rajata kieleksi suomen. Kunkin teoksen saatavuustiedot saa esille...
Suomen ympäristökeskus on seurannut pintavesien tilaa valtakunnallisilla ja alueellisilla seurannoilla 1960-luvulta lähtien. Uusin luokitus vuosilta 2000-2003 löytyy Ympäristökeskuksen pintavesien laatua käsittelevältä sivustolta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=179102&lan=FI
Sivustolta löytyy mm. värikoodattu Suomen kartta järvien, jokien ja merialueen vedenlaadusta 2000–2003( http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=15739&lan=fi ), mutta myös tarkempia alueittaisia karttoja. Ks. esim. kartta: Vesien laatu Jokioisilla 2000-2003:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=38774&lan=fi
Lisää tietoa aiheesta voi kysyä Hämeen ympäristökeskuksesta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=209475&lan=fi...
Luettelo vanhainkodeista ja muista vanhusten hoitopaikoista löytyy stakesin sivustolta http://www.stakes.fi/FI/Etusivu.htm > tilastot ja rekisterit > toimipaikkarekisteri > HILMO:n toimipaikkarekisteri. HILMO on hoitoilmoitusjärjestelmä, josta löytyy koodilla 310 ja 320 kaikki vanhainkodit ja hoitopaikat osoitteineen.
Vanhustyön keskusliiton nettisivuilta löytyy lista heidän jäsenyhteisöistään: http://www.vanhustyonkeskusliitto.fi/index.ph?page=aakkoslista&menu=kes… .
Suomi.fi -sivustolla on osio kunnista http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/a-o-hakemisto/index.html?filters=suom… , jossa on linkit kuntien nettisivuille. Kuntien nettisivuilta löytyvät myös vanhainkotien yhteystiedot, mutta etsiminen on tietysti aika hankalaa.
Vastaus löytynee aluksen / avaruusaseman painottomuudesta - kaikki irtonainen poukkoilee paikasta toiseen. Euroopan avaruusjärjestön sivuilta löytyy opetuspaketti kansainvälisestä avaruusasemasta, jonka sivuilta löydät tietoa painovoimasta ja käytännön arjesta avaruusasemalla.
Sivut löytyvät osoitteesta http://esamultimedia.esa.int/docs/issedukit/fi/html/t0302r1.html
Vastauksia löytyy myös Leena Valtaojan kirjasta Lähdetään avaruuteen. Kirjastossa käytössä olevasta Aleksi -lehtiartikkelitietokannasta löytyi myös pari aiheeseen liittyvää lehtijuttua. Astronauttien ruokavaliosta ja ruokailusta löytyy Leena Tähtisen kirjoittama lehtiartikkeli Tiede 2000 -lehdestä (nro 7/1997). Lisäksi astronauttien elinoloista avaruusasema ISS:llä löytyy...
Kotipaikkakuntasi kirjastosta löytyi kaksi nokkahuiluopasta:
Paulin-Hämäläinen, Päivi : Pieni puhaltaja. WSOY, 2003
Cederlöf, Egil : Me soitamme nokkahuilua [Alttohuilukoulu]. Fazer, 1981
Muista Pirkanmaan kirjastoista - varsinkin Tampereen kaupunginkirjastosta - löytyy lukuisia muita oppaita. Löydät ne Piki-verkkokirjastosta käyttämällä asiasanoja nokkahuilu ja soitonoppaat.
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
PIKI-verkkokirjastossa voi seutuvaraus-toiminnon kautta varata missä tahansa PIKI-kirjastossa hyllyssä olevaa aineistoa kuljetettavaksi toiseen PIKI-kirjastoon. Seutuvarauksen maksu on 2 €/varaus.
http://www.vesilahti.fi/sivistys_ja_vapaa-aika/kirjasto-ja_kulttuuritoi…
Valitettavasti kirjastoilla ei ole palvelua, josta saisi kirjastojen osoitteet valmiina tarroina.
Osoitetarroja voi joko tilata niitä valmistavasta yrityksestä tai tulostaa itse esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmasta tarra-arkille. Osoitetarrojen tekoon tarvittavan listan kirjastoista ja niiden osoitteista voi koota Kirjastot.fi -palvelun osoitetiedoista, jotka löytyvät osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/.
Kirjan saatavuuden Suomen kirjastoista voi tarkistaa kätevästi Frank-monihaulla osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/Kaikki%20kirjastot. Laita nimikkeeksi ”Menneisyyden varjot” ja tekijäksi ”Kokkola-Beck”. Klikkaa kirjastoista ”Valitse kaikki” ja paina sitten vain ”Hae”-nappia, niin Frank alkaa hakea teosta Suomen kirjastoista. Hakuun saattaa tosin mennä tovi, koska kirjastoja on sen verran paljon. Mukana ovat melkein kaikki Suomen kirjastot. Saattaa tosin olla, että kirjaa tulee myöhemmin useampiin kirjastoihin, sillä osassa se näyttää olevan vasta tilauksessa.
Kirja tilataan kirjastoon. Kirjan, jota ei ole omassa kirjastossa, voi tilata myös kaukolainaksi, kaukolainapyynnön voi tehdä verkkosivun kautta http://www.jkl.fi/kirjasto/maakunta/kaukopalvelu
tai kirjastokäynnin yhteydessä. Aineiston saatavuuden voi tarkistaa Frank-monihausta http://monihaku.kirjastot.fi
Kiitos kiitoksista!
Alla on aiheistasi muutamia kirjoja. Kaikki kirjat löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
- Mare nostrum : länsimaisen kulttuurin juurilla / Jaakko Hämeen-Anttila (2012)
- Israelin ja Palestiinan konflikti / Pasi Päivinen (2004)
- Marhaba. 2001 / [julkaisija: Suomalais-arabialainen yhdistys ry] ; [toimituskunta: Faruk Abu-Chacra, Marjatta Hattab, Aarne Toivanen] : vuosikirja (2001)
- Tuhat ja yksi askelta : arabimaat muuttuvassa maailmassa / toimittaneet Ilona Nykyri ja Jouko Jokisalo (2006)
- Uskonto ja politiikka Lähi-Idässä / toimittaneet Hannu Juusola & Heidi Huuhtanen (2002)
Kysymys kuuluu lainkäytön ammattilaisten alueelle. Mikäli haluatte kuitenkin hoitaa asian ilman ko. ammattilaisia, Toenperän ja Juvan kirjastosta löytyy asiaan liittyviä teoksia mm:
1) Lindholm, Tuomo : Perintöverokirja. - 12. uud. p.. - Helsinki : Verotieto, 2012. - 151, [12] s. ; 21 cm. - (Avaintieto)
Selkänimeke: Perintöverokirja 2012
ISBN 978-952-5653-47-2 (nid.)
2) Koponen, Juha : Kuolinpesän osakkaan opas. - 9. uud. p.. - Helsinki : Verotieto, 2010 (Vantaa : Hansaprint Direct). - 245 s. : kuv. ; 21 cm. - (Avaintieto)
ISBN 978-952-5653-32-8 (nid.)
3) Asiakirjamalleja perinnönjakoon löytyy kirjasta
Asiakirjamallit / Petri Järvensivu, Jussi Kalliala, Pekka Kolppanen, Kalle Kyläkallio, Mari Lampenius, Heikki Uotila. - 9. uud. p.. -...
Pysäköintimittarit tulivat Suomeen 1950-luvun puolivälissä, lähes tasan 20 vuotta sen jälkeen, kun tämä amerikkalaisen Carlton Mageen keksintö oli otettu käyttöön Oklahoma Cityssä heinäkuussa 1935.
Tie ja liikenne -lehden numerossa 1/1955 ilmestyi artikkeli Pysäköintimittarit, niiden toiminta, oikeudelliset perusteet ja käyttöönottomahdollisuudet. Huhtikuussa samana vuonna Helsingin kaupunginhallitus päätti ensimmäisten pysäköintimittarien asentamisesta keskustan pääväylien varrelle. Helsingin kaupunginmuseon verkkosivun mukaan 39 mittaria otettiin käyttöön jo toukokuussa Esplanadilla ja Aleksanterinkadulla.
Lähteet:
Keksinnöt kautta aikojen
Laura Kolbe & Heikki Helin, Helsingin historia vuodesta 1945
Helsingin sanomissa 19.1.2000 oli uutinen, jonka mukaan Suomessa toimii kaikkiaan noin 200 yksityiskoulua. Perusopetusta antavia kouluja oli viime vuonna 84, lukioita 24. Yksityiskoulujen liitto ry:n nettisivuilla osoitteessa http://www.ykl.pp.fi/ on lueteltu jäsenkoulut. Mukana on myös steiner-kouluja ja eri kristillisten yhteisöjen ylläpitämiä kouluja. Helsingin yksityisoppikoulut ry:n yhteystietoja en löytänyt, mutta heillä on netissä julkaisu julkaisu Hyllin uutiset osoitteessa http://www.hyl.edu.hel.fi/sivut/hylliuu.htm . Erityisopetusta antavia kouluja on mainittu Opetusviraston sivuilla osoitteessa http://www.edu.hel.fi/koulut/index.htm (alasvetolaatikossa). Yksityiset esikoulut toimivat kaiketi yksityisten päiväkotien yhteydessä...
Parmas on varsinkin runokielessä tavattava rintaa, povea ja syliä tarkoittava sana. Nykysuomen sanakirja tarjoaa useita esimerkkejä sanan esiintymistä kotimaisessa kirjallisuudessa:
-- somer silmille sirisi, / meri parskui parmahille (Kalevala)
-- olisi likistäytynyt lemmityisensä parmaille (Kallas)
-- uinui Luojansa suvessa, / luonnon laajan parmahilla (Leino)
Mikä pilven parmahilla? (Haarla)
Parmas on myös vanha halkomitta. Suomen kielen etymologinen sanakirja argumentoi vahvasti sen puolesta, että parmas ruumiinosan nimenä ja tilavuusmittana on samaa alkuperää (vrt. syli).
Lähteet:
Nykysuomen sanakirja. Neljäs osa, O-R
Suomen kielen etymologinen sanakirja. III
Kysymyksestäsi ei ilmene, mitä ja miten vanhoja lehtiä haluaisit selailla.
Pasilan kirjastossa on Helmet-kirjastojen suurin lehtikokoelma ja siellä säilytetään myös lehtien vanhoja vuosikertoja. Vanhempia lehtiä voi lukea mikrofilmattuina.
Digitaalisella mikrofilmien lukulaitteella voi skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle. Mikrofilmeistä saa myös paperikopiota. (0,50 € / kopio, koko A3). Mikrofilmien lukulaitteen voi varata osoitteesta https://varaamo.hel.fi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palvelut
Helmet-haulla voit tarkistaa kuuluuko etsimäsi lehti Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Mikäli sinulla on lisää...
Tämän kysymyksen tiimoilta olen yrittänyt virkistää omaa muistiani, kysellä työtovereilta ja selaillut vanhoja Kirjastolehden numeroita. En onnistunut löytämään suoraan mitään valmista artikkelia tai tutkimusta, jossa olisi luotu tarkka katsaus sarjakuvien tulosta kirjastoihin. Kirjastolehden artikkelien perusteella sain kuitenkin seuraavanlaisen käsityksen.
Ainakin sarjakuvalehtiä on tullut kirjastoihin vaihtelevasti jo 1960-luvulla (ainakin Aku Ankka ja Nakke). Löysin Kirjastolehden numeron 10 vuodelta 1968, jossa esitellään sarjakuvalehtiä ja kerrotaan muutaman kirjaston kanta sarjakuviin.
Uskoisin, että sarjakuvia on noista ajoista lähtien hankittu kirjastoihin. Hankinta on varmaankin vaihdellut suuresti kirjastoittain riippuen,...
Ahvenanmaan taiteen historiasta ja kulttuurista löytyy niukahkosti tietoa, mutta kenties näistä kirjoista on apua:
- Mattsson-Eklund, Benita: Alla tiders Åland
- The book of Åland
- Remmer, Christina: Krönika kring ett badhus
- Jaatinen, Stig: Ålands kulturlandskap - 1700-talet
- Ekström, Kjell: Blått avlägset nära
- Skogsjö, Håkan: Sevärt på Åland
- Lönnqvist, Bo: Suomenruotsalaiset--kansatieteellinen tutkielma kieliryhmästä
Kirjojen saatavuustiedot voit etsiä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi .
Näistä linkeistä löydät myös hiukkasen lisätietoa:
http://home.aland.net/historia/
http://www.aland.fi/virtual/
http://www.kultur.aland.fi/
http://www.goaland.net/index.asp?lang=fi
http://www.mhbibl.aland....
Kyseessä on katkelma Claes Anderssonin runosta Vuoden viimeinen kesä, kokoelmasta Vuoden viimeinen kesä: runoja vuosilta 1962-84, suom. Pentti Saaritsa. WSOY, 1985.
Vuoden 1996 painos on samansisältöinen vuosien 2000 ja 2002 kanssa eli painokset 5-7 ovat samanlaiset. Tätä teosta on hankittu moniin pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Voit varata sen soittamalla kirjastoon tai tekemällä varauksen Helmetin kautta (www.helmet.fi).
Sirkka yhdistetään etymologisesti sirkeä-sanaan. Sen vastineita ovat mm. eräät kasvamista merkitsevät verbit. Viron kielessä on verbi sirguda, jonka merkityksiä ovat kasvaa pituutta ja kohota. Eräs selitys yhdistää sirkkalehden hyönteistä tai pikkulintua merkitsevään sirkka-sanaan. Lähde: Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY 2004).
