Islantia käsittelevää kirjallisuutta löytyy kirjastosta runsaasti. Pelkästään suomenkielisiä kirjoja on 30 kpl, ja jos mukaan otetaan ruotsin ja englanninkieliset kirjat, on valikoimaa jo 71 kirjan verran. Maantieteen luokasta 43.4 löytyy mm. Anne Ragnhild Nässin Islantikirja, keittokirjojen luokasta 68.25 mm. pohjoismaista ruokakultuuria käsittelevä Matkultur i Norden. Pohjoismaiden historian luokassa 93.4 on esimerkiksi Njördur P. Njardvikin kirja Muinainen Islanti. Lisäksi kirjastoon on hankittu islantilaista kaunokirjallisuutta (esim. Einar Karasonin, Vigdis Grimsdottirin ja Hallgrimur Helgasonin romaaneja) ja kansanrunoutta. Musiikkiosastolle on vieläpä hankittu islantilaista musiikkia.
Kysytty laulu on Otto Kotilaisen säveltämä Kyyhkynen kylpee. Tekstin tekijä on Hilja Haahti. Sanat ja melodianuotti löytyvät Vilho Ryyminin toimittamasta julkaisusta Nuoret laulajat : kansanopiston laulukirja (2. painos, Fazer, 1972). Yksinlaulunuotti, jossa on kunnollinen pianosäestys löytyy Kotilaisen nuottikokoelmasta Kolme laulua (Fazer, 192?).
Hilja Haahden (k. 1966) tuotannon tekijänoikeudet ovat yhä voimassa, joten tähän ei voi liittää koko tekstiä.
Nuottien saatavuuslinkit Outi-kirjastoissa:
https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=nuoret+laulajat+kansanopistojen+laulukirja+ryymin&
https://outi.finna.fi/Record/outi.210406#details
Siskon tyttären pojalle ei ole muuta nimitystä kuin sisarentyttären poika.
Sukulaisuusnimityksistä löytyy tietoa esim. Otavan Suuressa Ensyklopediassa, osa 16, 1980, s. 6503.
Tuomas Salsteen verkkosivulla on kaavio sukulaisnimityksistä sukulaiset.pdf - Tuomas Salste
Asiasta saa tietoa myös Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta https//www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Sanonnan alkuperä on jäljitettävissä muinaisiin aikoihin, joina oli tapana käyttää viestinviejiä erilaisten virallisten viestien saattamiseksi vastaanottajilleen. Huonojen uutisten toimittaminen oli varsin epäkiitollinen tehtävä: viestintuoja saattoi joutua viestin vastaanottajan vihan kohteeksi ikään kuin hän olisi syypää välittämässään viestissä kuvailtuun asiaintilaan. Englanninkielisissä idiomisanakirjoissa mainitaankin sanonnan "Don't shoot the messenger" yhteydessä usein Sofokleen Antigone-näytelmästä irrotettu miete: " -- eihän kukaan pidä huonojen uutisten tuojasta."
Kohtaus, josta oheinen repliikki on peräisin, havainnollistaa erinomaisen hyvin epämieluisten viestien tuojan asemaa:
Vartija: -- tämä teko täytyy saattaa...
Etsin Google-hakukoneella http://www.google.com internetistä tietoa aiheesta ja löysin seuraavanlaisen linkin, jossa kerrotaan (tosin lyhyesti) mm. kipsipatinoinnista: http://www.yle.fi/teema/teemagalleria/vallgren/ateljee_artikkeli.php?id… .
Kirja- ja artikkeliviitteitä en suoraan aiheesta löytänyt.
Cd-levynä ja kasettina on olemassa äänite, jonka nimi on Kuuntele mua ja jonka kappaleiden säveltäjä ja sanoittaja on Eeva Kiviharju. Hänet oli mainittu siinä Selvät sävelet -oppikirjassakin. Kuuntele mua on laulusarja lapsille, johon liittyy lyhyt käsikirjoitus. Äänitettä on mahdollista kaukolainata omaan kirjastoosi, mutta ainakaan cd-levyn mukana ei ollut tätä käsikirjoitusta.
Osoitteessa http://www.turunsanomat.fi/ajassa/?ts=1,3:1007:0:0,4:7:0:1:2000-05-22,1…: on Turun sanomien artikkeli yhdestä kuorosta, joka on musikaalia esittänyt vuonna 2000.
Tänäkin kesänä musikaalia on esitetty venetmäellä http://www.venetmaki.fi/html/ajankohtaista.html
Käsikirjoitusta voisi ehkä tiedustella Eeva Kiviharjulta tai Simo Ervastilta.
Tässä luettelo pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen espanjankielisistä lasten sarjakuvista
- Astérix y Latraviata / guion y dibujos de Albert Uderzo (2001)
- Cruz del sur / Luis Durán, Raquel Alzate (2004)
- Las hazanas de Quique y Flupi. (1, 2, 3 ja 6) / Herge (1987 ja 1989)
- Piratas a bordo! / Björn Pertoft ; diseño de cubierta: Pablo Núñez (2000)
- Mafalda inedita / Quino (1990)
- El mal trago de Obelix / Uderzo (1996)
- Mortadelo de la Mancha / guión e ilustraciones F. Ibáñez (2005)
Kovin paljon kirjoja ei ole ja
ainakaan vanhimmat eivät luultavasti enää ole myynnissä. Ehkä kannattaisi mennä johonkin suureen kirjakauppaan tutustumaan tarjontaan.
Ko. teosta ei näytä suomennetun. Alla olevan linkin kautta (napsauttakaa hiiren osoittimella linkkiä) voi selata hänen tiedossamme olevia julkaisujaan:
https://finna.fi
Fennica -tietokanta: https://finna.fi
Etsimänne teos on Manninen, Antti: Puretut talot: 100 tarinaa Helsingistä.
Muita aiheeseen liittyviä teoksia voi yrittää hakea Helmetissä (www.helmet.fi)sanahaussa yhdistelemällä esim. asiasanat Helsinki rakennukset tai Helsinki arkkitehtuuri. Kuvia Helsingistä voi hakea yhdistämällä asiasanat Helsinki kuvateokset.
Kannattaa vaikka kävellä lähimpään kirjastoon ja lukea tai silmäillä paria näytelmää, niin näet miten ne rakentuvat. Huomaat että näytelmät ovat aika vapaamuotoista kirjoittelua ja ihmisten välistä vuoropuhelua. Tietysti voit samalla käynnillä myös kysäistä, josko kirjastossa olisi paikalla jokin kirjoittamisen tai luovan kirjoittamisen opas, josta voi saada vinkkejä kirjoittamiseen, mutta liikaa niihinkään ei kannata paneutua. Kilpailun tehtävänanto vaikuttaa siltä, ettei sinulta vaadita mitään ammattimaista käsikirjoittamista. Aihe, idea ja mielikuvitus ovat tärkeimpiä.
Ristiinan historiaa,osia I ja II myy Ristiinan kirjasto, jonka yhteystiedot ovat:
Ristiinan kirjasto
Brahentie 34, 52300 RISTIINA
puh. 040 129 4373
ristiinan.kirjasto@mikkeli.fi
Ristiinan kirjaston aukioloajat ovat:
maanantai, tiistai, torstai klo 13 - 19
keskiviikko, perjantai klo 10 -16
lauantai suljettu
Kirjan hinta on 10 euroa per kirja.
Voisikohan kyseessä olla Jukka Parkkisen runo "Lukutoukka"?
Tässä lukunäyte runosta: "Lukutoukan lehtisalin hyllyt tyhjää näyttää:/ Kun ahmittu on alin, hyllyt pitää täyttää./ Mistä uutta luettavaa toukka saisi suuhun?"
Kokonaisuudessaan runo löytyy Jukka Parkkisen runokirjasta 'Sananjalkoja metsäpolulla'(WSOY, 2004).
Myös Tuula Kallioniemen 'Lukutoukan loruissa' (Otava, 2006) on eräänlaisena johdantona tällainen: "Ah, onnea!/ Näin paljon loruja!/ Ahmaisen,/ kahmaisen/ joka kirjaimen."
Käytössämme olevista lähteistä ainoastaan Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja tuntee nimen Janni. Kirjan mukaan Janni on muunnos nimistä Johanna, Jane ja Jeannette sekä lyhentymä Jani- ja Janni-alkuisista nimistä, jotka palautuvat myös nimeen Johanna. Kantanimi Johanna (hepr. Jahve on osoittanut armonsa, Jumala on armollinen) on ns. Johanneksen sisarnimi.
tietoa nimistä voit hakea mm. myös seuraavista osoitteista: http://almanakka.helsinki.fi/teemmekal/kal.tiedot.html, http://www.vaestorekisterikeskus.fi/etunimsu.htm, http://www.nicehouse.fi/frame7.htm ja http://www.helsinki.fi/lehdet/tiedevinkki/tv698.html.
Jean M. Untinen-Auelin Luolakarhun klaani -sarjaan ei ole lähiaikoina tulossa uutta osaa. Kirjailija tunnetaan muualla maailmassa nimellä Jean M. Auel; jos haet hänestä tietoa verkosta, niin tuolla nimellä löytyy mm. amerikkalaiset fanisivut.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy aiheesta pari aikasempaakin vastausta; löydät ne kirjoittamalla hakusanakenttään untinen.
Jonkinlainen kartta rantaviivasta 1000 vuoden takaa löytyy tutkimuksesta, joka koskee Askaisten Louhisaarta, joka on Varsinais-Suomessa kuten Nousiainenkin.
Gunnar Glückert ja Hannu Pitkäranta: Itämeren vanhan rantaviivan sijainti Askaisten Louhisaaren kartanolinnan alueella viimeisen l000:n vuoden aikana (Turku, 1999)
Kuvissa 21 (s. 19) ja 22 (s. 20) näkyy alueen rantaviivaa noin v. 1000 jKr.
https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/raportti/read/asp/hae_liite.aspx?id=…
Tässä työssä on käytetty maankohoamisen keskimääräisenä nousunopeutena linnan alueella viimeisten 1000 vuoden ajalta arvoa 5,0 mm vuodessa.
Fennoskandian maannousu Maan keskipisteen suhteen (millimetriä vuodessa)
https://www.maanmittauslaitos.fi/tutkimus/...
Kysymäänne aineistoa ei valitettavasti löytynyt Helsingin kaupunginkirjaston, eikä pääkaupunkiseudun aineistokokoelmasta http://www.libplussa.fi/
Kysymys kannattaa kysymys Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran http://www.finlit.fi/ tietopalveluun tai ottaa yhteyttä Ilmari Kianto-seuraan: Ilmari Kianto Seura
Leo Karttimo, 711315
Kaaritie 13
89600 SUOMUSSALMI
Internetistä löytyy useitakin Aku Ankan sukua koskevia sivuja. Esimerkiksi Don Rosa's Duck Family Treen (http://duckman.pettho.com/tree/finnish.html) mukaan Mummo on poikien äidin isän äiti eli isomummi.
Aku Ankka on vanha tuote ja eri ihmiset ovat olleet sitä tekemässä, joten
sukulaisuussuhteistakin on eri tulkintoja. Aku Ankan sukupuita löytää esim.Google-haulla hakusanoilla aku ankka sukupuu.
