Vanhoja pääsykoekysymyksiä saat matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opintotoimistosta Jyrängontie 2, 00014 Helsingin yliopisto, opintoasiainpäällikkö puh. nro 09-191 50061 sekä matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan valintakoe-sivulta http://www.helsinki.fi/ml/tdk/valintakokeet/
Maantieteen opiskelijat ry:n sivuilta löydät lisää tietoa valintakokeista ja maantieteen opiskelusta: http://www.helsinki.fi/jarj/mao/opiskelu/abi-info.shtml
Suomessa on ilmestynyt ainakin yksi sarja, EuroTalk interactive, jossa on englannin, saksan, ranskan, italian ja espanjan kielikurssit edistyneemmille DVD-muodossa. Nimeltään kielikurssit ovat Advanced English, Advanced German jne. Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa näitä kielikursseja ei kuitenkaan toistaiseksi ole.
Useimmista pääkaupunkiseudun kirjastoista kirjastoluokasta 43.1 löytyy kirja RUOTSI, kulttuurimatkailijan opas, jossa on aakkosjärjestyksessä esitelty n. 1000 paikkakuntaa nähtävyyksineen. Tukholmasta on v:n 1990 jälkeen ilmestynyt seuraavat neljä kirjaa, joita löytyy (elleivät ole lainassa) varmaan myös Sinun lähikirjastostasi tai voit ne ainakin sinne tilata: TUKHOLMA/pääavustaja Kaj Sandell, Sällsamheter längs farleden=Tarinoita laivareittimme varrelta, TUKHOLMA/Markus Lehtipuu ja TUKHOLMA - VEDEN KAUPUNKI/Ulla-Kristiina Pasanen. Voit tukia kirjojen saatavuutta Internetistä osoitteessa http://www.helmet.fi .
Norrköpingistä ei löytynyt kirjoja, mutta kylläkin lehtiartikkeleita Aleksi-lehtitietokannasta. Voit pyytää tekemään tämän...
Venetsian Biennaleen osallistuneita kuvataiteilijoita ei ole yksiselitteisesti lueteltu missään löytämässämme lähteessä. Löysin eräitä kuvataiteilijoita hakemalla osoitteesta http://www.google.fi hakusanoilla "biennale" + "venetsia" suomenkielisiltä sivuilta.
Venetsian Biennalen viralliset kotisivut löytyvät osoitteesta: http://www.labiennale.org/en/
Sivut ovat englanninkieliset. Sivuilla on myös esitelty Biennalen historiaa.
Venetsian Biennalesta on myös tehty useita näyttelyjulkaisuja jos sinua kiinnostavat esimerkiksi tiettyjen vuosien aikana esillä olleet suomalaiset kuvataiteilijat voit tulla kysymään näiden teosten saatavuustietoja kirjastosta.
Kari Tuomisaaren suomeksi sanoittamasta laulusta on tehty nuotti vuonna 1972. Sitä ei kuitenkaan näytä enää olevan minkään kirjaston kokoelmissa.
Kappale on useilla äänilevyillä, mm. 70-luku: pop 2: Läähätän ja läkähdyn ja Frederik: Äijäenergiaa sekä näillä videokaseteilla Finnhits karaoke 49 ja Hulvattomat karaokehitit 1. Ne löytyvät Pirkkalan kirjastosta.
Suomen standardisoimisliiton sivulla voi tutustua standardeihin, https://sfs.fi/standardeista/tutustu-standardeihin/suositut-standardit/
Tietoa ISO-standardeista, https://www.standardi.fi/
HelMet-kirjastojen kokoelmista löytyvät esimerkiksi seuraavat teokset haulla ISO-standardit, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SIso%20standardit__Orightre…
Suomen Standardisoimisliitosta saa myös tietoa ja neuvontaa stardardeista, https://sfs.fi/palvelut/tietoa-ja-neuvontaa/.
Kaija Junkkarin Saarikoski-sitaatti on kirjasta Euroopan reuna (Otava, 1982). Se on peräisin sanoilla "Lämmitän saunaa" alkavasta luvusta sivulla 167. (Tarkasti ottaen lukujen aloitussivuilta puuttuvat sivunumerot, mutta jos nämä sivut olisi numeroitu, sitaatti löytyisi sivulta 167.)
Erkki ainamo on työskennellyt Yleisradiossa, mutta "Soi iltakellot" - laulun sanoituksen tarkkaa vuotta ei osattu kertoa edes Yleisradion arkistosta. Heidän mukaansa tarkkoja tietoja sanoittajista ei välttämättä löydy, säveltäjistä kyllä löytyy.Ylen arkiston antaman tiedon mukaan voi sanoa varmasti vain, että sanoitus on tehty ennen vuotta 1974, joka on hänen kuolinvuotensa.
Ainamo on toiminut suomentajana 1940-1960 luvuilla ja tässä on tietoja joistakin hänen sanoituksistaan ja suomennoksistaan:
Olavi Virta: Laila, tango, säv. Reino Terho [= Einari Marvia], san. Era. 1948 Fazer/Decca
Taru Pyhälä: Kuin päivänpaiste (Så skön som solen), laulelmafoksi, säv. Jerry Högstedt, san. Per-Anders [= Göran Hedén], suom. Erkki Ainamo [sama sävelmä...
Kirjoja työelämän muutoksesta on kirjoitettu valtavasti ja erilaisista näkökulmista. Ohessa kirjoja, joista löytyy tarvitsemaasi tietoa. Ensin on muutama suomenkielinen ja lopuksi englanninkielisiä kirjoja.
ISBN 978-951-810-406-6
Nimeke: Työn muutoksen mukana : Työturvallisuuskeskus 1970-2010
Tekijät: Eino Ketola
Julkaisutiedot: Helsinki : Työturvallisuuskeskus, 2010
Ulkoasu: 100 s.
Asiasanat: TYÖTURVALLISUUSKESKUS; HISTORIA; TYÖELÄMÄ; TYÖSUOJELU
-----------------------------------------------------------------
ISBN 978-951-1-21265-2
Nimeke: Työelämän huonontumisen lyhyt historia : muutokset hyvinvointivaltioiden ajasta globaaliin hyperkilpailuun
Tekijät: Juha Siltala
Painos: Uud. p.
Julkaisutiedot: Helsinki : Otava, 2007
Ulkoasu: 848 s....
Éclair-leivoksen ranskankielinen nimitys selitetään tavallisimmin sillä, että leivos nautitaan salamannopeasti. Tämä tulkinta löytyy mm. arvovaltaisesta Ranskan akatemian sanakirjasta. Alun perin leivosta kutsuttiin nimillä pain à la duchesse ja petite duchesse; éclair-nimi on myöhempää perua, mikä on omiaan vahvistamaan akatemian tulkintaa nimityksen alkuperästä - voidaan ajatella sen muokkautuneen leivoksia nauttineiden kokemusten perusteella ja vakiintuneen käyttöön sitä kautta.
Storm Sisters -sarjan kolmas osa Ocean of secrets ilmestyi 2016. Valitettavasti suomenkielisten aikaisempien osien kustantajan, Tammen, nettisivulla ei ole tietoa milloin kolmas osa ilmestyy suomeksi.
Aapinen on Aale Tynnin toimittama Satuaapinen,(8-15p. 1988-1996) ja säe sisältyy myös sivun 30 aakkoselliseen äännemarssiin: Aina, anna Annin nanna! jne. Räppiä!
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy Suomen rahojen arvoon liittyviä oppaita, mutta ne alkavat 1800-luvun alkupuolelta. Näin ollen ko. rahan arvoa niistä ei löydy.
Vanhojen rahojen arvoa kannattaa selvittää Suomen Numismaattisen yhdistyksen tai Suomen Numismaatikkoliiton kautta:
http://www.snynumis.fi
http://www.numismaatikko.fi
Suoria hintatiedusteluja voi tehdä myös näyttämällä kolikkoa alan asiantuntijoille. Netissä asiasta voi keskustella Suomen numismaatikko ry:n keskustelupalstalla http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Välskärin kertomuksia löytyy suomeksi useampaakin painosta, yksiosaisena tai moniosaisena. Ruotsinkielisenä Fältskärns berättelser löytyy myös erilaisina painoksina ja lapsille tehtyjä , jotka ovat ehkä helpommin luettavissa ja osin kuvitettuja.
Esimerkiksi
Topelius, Zacharias, Välskärin kertomukset. 1-2. Hämeenlinna : Karisto, 1981 Lyhennetty laitos (1975-1981). Suom. Juhani Aho.
(1.osa Kuninkaan sormus ; Miekka ja aura ; Tulija vesi ; Kapina omaa onneaan vastaan ; Noita-akka ; Mainiemen linna ; Siniset ; Pakolainen ; Eräännimen varjo)
(2. osa Erämaiden kevät ; Porvariskuningas ; Vaasan prinsessa ; Vapaa-ajattelija ; Iltamyrskyjä ; Aamun valkeneminen)
sekä
Topelius, Zacharias, Fältskärns berättelser: Frihetstiden (med 40 illustrationer...
Aale Tynnin runokokoelmista ei löytynyt mainintaa angeluskelloista. Voisiko runo olla Helvi Juvosen? Hänellä on runo nimeltä Angelus domini, joka alkaa näin:
”Koko päivän poimineet pelloiltaan
he olivat tähkäpäitä.
Vasta angeluskelloja kuullessaan
he näyttivät lyhteitä näitä.
Runo on Helvi Juvosen runokokoelmasta Pohjajäätä vuodelta 1952. Runo löytyy myös Tampereen evankelis-luterilaisen seurakunnan Mummon Kammarin sivuilta:
http://www.aamulehti.fi/mummonkammari/lehdet/20030131/aj1.shtml
Etsimänne teos on Manninen, Antti: Puretut talot: 100 tarinaa Helsingistä.
Muita aiheeseen liittyviä teoksia voi yrittää hakea Helmetissä (www.helmet.fi)sanahaussa yhdistelemällä esim. asiasanat Helsinki rakennukset tai Helsinki arkkitehtuuri. Kuvia Helsingistä voi hakea yhdistämällä asiasanat Helsinki kuvateokset.
Suomen kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi mukaan Linda Lay Shulerilta on ainakin toistaiseksi suomennettu vain kaksi kirjaa, Vain aurinko muistaa (She who remembers, Otava 1989) ja Kun kotka kutsuu (The voice of the eagle, Otava 1993).
Wikipedian mukaan hiusten kiharuus on yleisintä Afrikassa, ja vähenee asteittain muualle mentäessä. Kiharien hiusten arvellaan kehittyneen, jotta ne suojaisivat auringonpaisteelta ja antaisivat päänahan hengittää. Suorien hiusten arvellaan kehittyneen suojaamaan kylmältä, sillä pitkinä ne peittävät pään pintaa tiiviimmin.
Kaari Utrio kirjoittaa Bella donna, kaunis nainen kautta aikojen kirjassaan kiharoiden olleen ihaituja ja toivottuja. Jos luonnonkiharoita ei ollut asia korjattiin kuumennetuilla käherrys eli piippaussaksilla jo antiikin aikana.
Kiharoiden avulla saatiin kampaukset suuremmiksi,jotta kasvot näyttäisivät mahdollisimman pieniltä.
Näin ollen voisi päätellä, että kiharoiden hiusten ihannointi ei johdu tummaihoisten kiharoista...
