Jori Sivosen säveltämä ja Juha Vainion sanoittama "Kuin joutsenlaulu", joka alkaa: "Jäi eilinen jo taa", sisältyy seuraaviin nuotteihin:
Vainio, Juha: Lauluntekijä ja laulaja (Fazer Musiikki, 1990)
Randelin, Kake: Kop kop kop (Fazer, [1983])
Molemmissa nuoteissa on kosketinsoitinsovitus, sointumerkit ja sanat.
Kuuluisa suomalainen lavahypnotisoija oli Olavi Hakasalo alias Olliver Hawk (1930 -1988). Hän tuli suurelle yleisölle tutuksi 1960-luvulla aloittamillaan esityskiertueilla.
Olavi Hakasalosta ei ole kovinkaan paljon tietoa saatavissa. Henkilötiedot löytyivät Wikipediasta, vapaasta nettitietosanakirjastam, os. http://fi.wikipedia.org/wiki/Olavi_Hakasalo . Tarinaa hänestä löytyi lisäksi muutamalta verkkosivulta, os.
http://www.tamperelainen.fi/arkisto/hawk_olliver.html
http://www.netikka.net/hypnoosikeskus/kari.htm
http://www.olliverhawk.net .
Jokeri-lehden (Suomessa julkaistavan taikureille suunnatun lehden) numerossa 2/2006 on todennäköisesti juttu Olliver Hawkista. Aivan täyttä varmuutta en asiaan saanut. Valitettavasti lehti ei ole...
Tarkoittanet ruotsalaista kirjailija Håkan Nesseriä? Hänen omat kotisivunsa eivät tällä hetkellä auenneet, joten teosten nimet ja ilmestymisvuodet ovat Tornion dekkarinetistä, Helmetistä ja kustantajien (Tammi, Albert Bonniers Förlag) sivuilta. Suomennokset on tarkistettu kansallisbibliografiasta.
Van Veeteren -sarja
Det grovmaskiga nätet, 1993. (suom. Toden ja ilveen verkko, 1999)
Borkmanns punkt, 1994. (suom. Kaalbringenin kurkunleikkaaja, 2000)
Återkomsten, 1995. (suom. Kotiinpaluu, 2001).
Kvinna med födelsemärkt, 1996. (suom. Syntymämerkki, 2002)
Kommissarien och tystnaden, 1997. (Komisario ja hiljaisuus, ilm. syksy 2003)
Münsters fall, 1998. (suom. Münsterin juttu, 2004)
Carambole , 1999. (suom. Carambole, 2006)
Ewa Morenos fall,...
Fruits Basket -animea on tehty kaikkiaan 26 jaksoa, joista kaikki on tosiaankin julkaistu myös Suomessa. Jaksot on jaettu kuudelle DVD-levylle:
Vol. 1, jaksot 1-4
Vol. 2, 5-8
Vol. 3, 9-12
Vol. 4, 13-17
Vol. 5, 18-21
Vol. 6, 22-26
Fruits Basketin suomalaisissa julkaisuissa jaksot on nimetty. Alkuperäisessä japanilaisessa versiossahan mitään nimiä ei ole.
Katsasta vaikkapa seuraava esittely:
http://www.suomi-anime.net/series.php?name=fruits-basket
Toivo Rautavaaran teoksen Miten luonto parantaa mukaan nokkosta on käytetty mm. kuolioissa ja haavoissa. Tuoreista nokkosen lehdistä on tehty kääre ts. tuoreet nokkosen lehdet silputaan ja lisätään hiukan suolaa. Rautavaaran kirjassa ja muissakin lähteissä mainitaan "nokkossauna" .
http://www.yrttitarha.fi/kanta/nokkonen/
Rautavaaran mukaan kamomilla lieventää tulehduksia ja sitä käytetään paljon myös ulkoisesti. Kaalinlehtien Rautavaara kirjoittaa olevan tehokkaita haavojen ja syvemmälläkin olevien sairauksien hoidossa.
Uudempaa tietoa nokkosesta on Sinikka Piipon Luonnon lääkeyrtit osa 1 -teoksessa. Piipon mukaan nokkonen saattaa estää tulehduksellisten yhdisteiden vapautumista. Piippo mainitsee myös nokkosista tehdyt kääreet ja...
Kirja Kahden kauppa - Juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia suomalaisista häistä (toimittanut Terttu Kaivola) on hyvä ja perusteellinen lähdeteos, josta käy ilmi, että monet nykyhäiden perinteet ovat kotoisin Englannista, eivätkä ole kovin vanhoja. Matti Sarmelan toimittama Pohjolan häät -kirjasta saa tietoa entisaikojen pohjoisten kansojen (saamelaisten, suomalaisten, inkeriläisten, virolaisten, venäläisten ja norjalaisten) häistä.Kirja Häät = Bröllop / [toimittaja = redaktör: Irma Savolainen] perustuu Helsingin kaupunginmuseon Häät-näyttelyyn vuodelta 2011, ja sisältää myös runsaasti tietoa hääperinteistä. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
Myös naimisiin.fi-sivustolta saa tietoa hääperinteistä. Sivuston...
E-kirjoista ei ikävä kyllä ole mitään kattavaa listausta olemassa. Monilla kirjastoilla on käytössä Ellibs-palvelu, josta asiakkaat voivat lainata e-kirjoja. Ellibs ei kuitenkaan tarjoa sovellusta Windows-puhelimille, joten suurin osa kirjastojen e-kirjapalveluista ei ole tällä hetkellä Windows-puhelimen omistajien käytettävissä. HelMet-kirjastojen (pääkaupunkiseudun kirjastojen) OverDrive-palvelulle on sovellus uudemmille Windows-puhelimille (versiot 7+). HelMet-palvelun osoite: http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat
Windows-puhelimille on tarjolla Windows Phone -sovelluskaupassa joitain e-kirjojen lukuohjelmia, joilla voi lukea DRM-suojaamattomia e-kirjoja. Suojaamattomia e-kirjoja voi ladata mm. Gutenberg-projektin sivuilta (http...
Islantilaisista kirjailijoista löytyy suomennettuina ainakin seuraavia Hämeenlinnan seudun kirjastoista: Arnaldur Indriðason, Einar Kárason,Einar Már Guðmundsson,Hallgrímur Helgason,Hugleikur Dagsson,Halldór Laxness, Sjón, Snorri Sturluson,Vigdís Grimsdóttir, Yrsa Sigurðardóttir ja Steinunn Sigurårdóttir. Autetaan mielellämme asiakaspalvelussa niiden löytämisessä.
Polle on suora sanalaina ruotsin kielestä, jossa pålle on yksi hevosen kutsumanimistä. Sitä on arveltu alkuperältään onomatopoeettiseksi. Poni sen sijaan pohjautuu englannin sanaan pony.
Mitä Pollen mahdolliseen yleisyyteen hevosen nimenä tulee, voisi ehkä ajatella, että se eräänlaisena yleis- ja erisnimen välimuotona on sangen helppo ja käytännöllinen ratkaisu, samaan tapaan kuin vaikkapa kissan nimeäminen Kisuksi tai Mirriksi: se nimeää kohteensa, mutta kuitenkin muistuttaa, että kyseessä on eläin ja siten säilyttää siihen tietynlaisen etäisyyden.
Lähteet:
Suomen kielen etymologinen sanakirja
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja
Svenska akademiens ordbok
Sinut voidaan haudata joko nykyisen asuinpaikkakuntasi hautapaikalle tai jonkun toisen kunnan hautausmaalle. Suomessa on oikeus tulla haudatuksi oman kotipaikkakunnan hautausmaalle uskonnosta tai uskonnottomuudesta riippumatta. Helsingistä uuden arkkupaikan saavat vain kuollessaan Helsingissä kirjoilla olleet.
Aiheesta lisää: Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Materiaalia näyttäisi olevan niukasti. Tutkin erinäisiä Helsingin historiasta kirjoitettuja teoksia, mutta Sofianlehdon vastaanottokoti mainittiin niissä vain ohimennen. Sofianlehdosta on kirjoitettu yliopistollisia tutkielmia 1950- ja 1960-luvuilla:
T. Annala, Lasten toiminnantarpeen tyydyttämisestä Sofianlehdon vastaanottokodissa ajalla 25.11. - 10.12.1954 (Helsinki 1954)
https://www.finna.fi/Record/tuni.994104884205973
K. Jokinen, Sofianlehdon vastaanottokodin koululaisosastot (Tampere 1969)
https://www.finna.fi/Record/tuni.992883404205973
M.-L. Wasenius, Sofianlehdon vastaanottokotiin vuonna 1965 sijoitettujen au-lasten ja heidän äitiensä olosuhteet (Tampere 1968)
https://www.finna.fi/Record/tuni....
Omista kokoelmistamme ei löydy kattavaa katsausta 1970-luvun neuvostolittolaisista taiteilijoista, eikä myöskää nimilistaa heistä. Meiltä löytyy kuitenkin kirja nimeltä "Contemporary Russian Art", jonka on kirjoittanut Matthew Cullerne Bown. Kirjassa on suppea lista taiteilijoista, joskin lähinnä 1980-luvun taiteilijoista.
Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista löytyy samalta tekijältä teos nimeltä "A dictionary of twentieth century Russian and Soviet painters". Internetin osoitteesta http://artrussia.com/site/izomarintro.html löytyy tarkempi kuvaus kyseisestä kirjasta.
Tietoja Carl Johan Collinista löytyi seuraavista teoksista:
Päijät-Hämeen tutkimusseuran vuosikirja 1982
- Kanerva, Taito: Huovilan ratsutila ja Carl Constanin Collin. ss. 174-180.
- artikkelissa käsitellään pääasiallisesti Carl Johan Collinin poikaa, mutta se sisältää myös lyhen kuvauksen isän elämän vaiheista.
Hollolan Lahti 1961
- Kadonnutta kartanoromantiikkaa Kärkölässä (Hollolan Lahti 1961, nro 1, ss. 21-23)
- artikkelissa mainitaan hovineuvos Karl Johan Collinin hoitaneen Huovilan isännyyttä 1847-90
Suomen metsänhoitajat 1851-1931
-sisältää ruotsinkielisen lyhyehkön kuvauksen elämänvaiheista
Heikkinen, Antero: Hollolan historia 3
-hakemistossa useita viittauksia Carl Colliniin
Lisäksi Suomen Kuvalehti vuodelta 1934 käsittelee...
Kirjailija Spyri, Johanna (o.s.Heusser)1827-1901.
Kyseessä on kirjasarja:Pikku Heidi on ensimmäinen osa,josta on otettu useita painoksia, suom.Sirkka Rapola. Toinen osa Heidi osaa käyttää oppiaan.
Kirjat olivat suosituimpia tyttökirjoja 50-luvulla.
Niistä on tehty elokuvia ja sarjoja. Siihen aikaan Heidi tuli yhdeksi suosituimmaksi nimeksi..ja suosio jatkuu.
Kirjoissa keskeisenä teemana elämä Alpeilla sekä hyvän ja pahan taistelu. Lisää tietoa mm. Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkirjaklassikoita julk.BTJ Kirjastopalvelu 2000. Kirjoja lainataan yhä.
Kyseessä on Pirkko Karpin satu "Kun eukko säilöi kesäpäivän".
Tarina löytyy teoksista:
Somerkivi, Urho: "Neljäs lukukirja" (Otava, 1975)
Karppi, Pirkko: "Jättiläinen ja paimenpilli" (WSOY, 1959)
HelMet-kirjastokorttiin liitetyn PIN-koodin eli tunnusluvun saa vain henkilökohtaisesti kirjastosta. Tunnusluvun saadakseen kortin haltijan on todistettava henkilöllisyytensä.
Kirjastosta saamansa tunnusluvun asiakas voi myös itse vaihtaa HelMet-verkkopalvelujen Omat tietoni -osiossa. Voimassa oleva tunnusluku ei näy asiakasrekisterissä, joten unohtuneen tunnusluvun tilalle on aina luotava uusi kirjastossa.
Freddie Mercury kuoli 1991. John Deacon jättäytyi myös pois toiminnasta. Vuonna 2004 Queen aktivoitui uudistuneella kokoonpanollaan, yhdessä Paul Rodgersin kanssa. Paul Rodgersin ja Queenin yhteistyö päättyi toukokuussa 2009, kahden maailmankiertueen ja yhden studioalbumin jälkeen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Queen
Näyttäisi siltä, ettei Goethen teosta ”West-östlicher Divan” ole suomennettu kokonaisuudessaan. Sen sijaan osia ja yksittäisiä runoja siitä lienee ilmestynyt monissa julkaisuissa. Niitä sisältyy runsaammin ainakin Goethen ”Valitut teokset” -sarjan osaan 7, jonka on suomentanut Otto Manninen, ja Teivas Oksalan suomentamaan Goethe-valikoimaan ”Runotarten lemmikki”, jossa on runoja kokoelmaan kuuluvista ”Suleikan kirjasta” (”Buch Suleika”) ja ”Kapakkakirjasta” (”Das Schenkenbuch”).
Yksittäisiä runoja on aika mahdotonta poimia kattavasti lukuisista Goethen runoja sisältävistä julkaisuista. Lehden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ Giethen yksittäisiä suomennettuja runoja voi...
