Lainansa voi uusia neljä kertaa puhelimitse tai verkkokirjastossa, jos kyseistä aineistoa ei ole kukaan varannut. Neljän uusintakerran jälkeen uusinta ei onnistu, vaan laina on palautettava lähimpään kirjastoon (Hämeenlinnan kaupunginkirjasto sekä Janakkalan ja Hattulan kunnankirjastot lähikirjastoineen). Jos aineistosta ei ole varauksia, sen voi lainata heti uutena lainana, johon tulee taas neljän uusintakerran mahdollisuus.
Kyseessä on todennäköisesti Teuvo Pakkalan omaelämäkerrallinen romaani nimeltään Lapsuuteni muistoja. Kirja kertoo Pakkalan lapsuudesta ja mm. siitä kuinka perheen lapset joutuivat kerjäämään. Kirjan loppupuolella siirrytään lyseoelämäänkin.
Varsinkin kirjan uusinta painosta vuodelta 2007 löytynee hyvin kirjastoista ympäri maankin.
Wikipedian mukaan hiusten kiharuus on yleisintä Afrikassa, ja vähenee asteittain muualle mentäessä. Kiharien hiusten arvellaan kehittyneen, jotta ne suojaisivat auringonpaisteelta ja antaisivat päänahan hengittää. Suorien hiusten arvellaan kehittyneen suojaamaan kylmältä, sillä pitkinä ne peittävät pään pintaa tiiviimmin.
Kaari Utrio kirjoittaa Bella donna, kaunis nainen kautta aikojen kirjassaan kiharoiden olleen ihaituja ja toivottuja. Jos luonnonkiharoita ei ollut asia korjattiin kuumennetuilla käherrys eli piippaussaksilla jo antiikin aikana.
Kiharoiden avulla saatiin kampaukset suuremmiksi,jotta kasvot näyttäisivät mahdollisimman pieniltä.
Näin ollen voisi päätellä, että kiharoiden hiusten ihannointi ei johdu tummaihoisten kiharoista...
Näyttää siltä, että erityisesti harmonikalle sovitettua nuottia tästä ei ole julkaistu, vaikka Ahvenainen onkin levyttänyt sävelmän.
Eli täytyy turvautua pianonuottiin. Sävelmähän on virsi nro 338, joten Koraalikirjasssa on yksi mahdollinen sovitus siitä. Hieman erilainen on teoksessa Hartaita toivelauluja (ISBN: 951-757-133-X) ja myös Suuressa toivelaulkirjassa 3. Sormitusmerkkejä näissä ei kuitenkaan ole.
Hei
Willam Goldingin kirjassa "Kärpästen herra" on kuvatunlainen juoni. Katso mm. http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4rp%C3%A4sten_herra
Kuopion kaupunginkirjaston kotisivun kautta voit aina tarkistaa kirjan saatavuuden:
https://kirjasto.kuopio.fi//
Kalastajan laulusta on tehnyt rautalankaversion yhtye nimeltä The New Strangers, johon kuuluivat Eero Lupari (kitara), Mårten Enqvist (kitara), Christer Bergholm (basso) ja Antero Päiväläinen (rummut). Kappale löytyy nimellä Fisherman's hook yhtyeen levyltä In the night, joka julkaistiin LP-levynä vuonna 1978 ja CD-levynä vuonna 2002 (Warner Music Finland).
Levyn tiedoissa kappaleen säveltäjäksi on merkitty Valgre, mutta oikea säveltäjä on nimeltään Valter Ojakäär. Kappaleen alkuperäinen nimi on Rannakolhoosis.
Jos kirjastokorttisi on kadonnut ja epäilet, että se on varastettu, sinun kannattaa pian ilmoittaa siitä kirjastoon. Näin kortin väärinkäyttö voidaan estää. Siihen asti olet itse vastuussa kortillasi lainatusta aineistosta.
Ilmoituksen voi tehdä myös puhelimitse. Kirjastojen puhelinnumerot löydät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/virkku/ , missä on myös muuta tietoa kirjastokorttiasioista (katso otsikon "Näin käytät kirjastoa" alla olevia linkkejä.)
Uusi kortti maksaa 30 mk aikuisilta. Jos olet tehnyt rikosilmoituksen ja esität sen hakiessasi uutta korttia, maksua ei peritä.
K. V. Kaukovallan mukaan "purra" on vanha veneen nimitys. Purra on myös talonnimi Suur-Pirkkalassa nykyisen Nokian alueella. Talonnimestä tuli suvun nimi 1500-luvun lopulla. Vuonna 1602 Purra oli kahtena talona, joita isännöivät Esko ja Yrjö Purra.
"Niin järvirikkaalla seudulla kuin Suur-Pirkkalassa liikuttiin tietenkin kesäisin veneellä paikasta toiseen. Purra, vanha veneen nimitys, on säilynyt Kankaantaan kylän talon nimenä nykyaikoihin." (K. V. Kaukovalta, Pirkkalan heimo- ja keskiaika)
"Purra on [Kankaantaan] kylän vanhimpia taloja, ehkä vanhin. Nähtävästi pirkkalaisliikkeen ajoilla on Purran nimi kulkeutunut täältä pohjoiseen. Vilppulassakin on Purra. Purra-nimisiä tiloja ja sukuja on Oulun tienoilla. Lähellä Tornion kaupunkia on...
Hannu Jaakonhuhtan Suuri tietotekniikan tietosanakirja (Suomen Atk-kustannus Oy, 1999) määrittelee termin freeware seuraavasti; tietokoneohjelmia, joita voi vapaasti jakaa ja joiden oikeuden omistaja ei vaadi ohjelman käyttämisestä korvausta. Freeware-ohjelmat ovat kuitenkin tekijänoikeudellisesti suojattuja ja käyttöoikeuksia koskevat ehdot esitetään yleensä ohjelman käynnistyksen yhteydessä.
Shareware taas määritellään rajoitetun käyttöoikeuden ohjelmaksi eli sen vapaa kopioiminen on sallittua määräajaksi. Määräajan mentyä umpeen (yleensä n. 1-2 kuukautta) tuotteen käyttöä voi jatkaa hankkimalle tuotteen valmistajalta lisenssin tuotteen jatkuvaan käyttöön.
Esimerkiksi Seinäjoen kaupunginkirjastossa on koottu teemaluettelo eri aiheisista lastenkirjoista, niin tieto- kuin kuvakirjoistakin. Luettelon löydät osoitteesta http://www.seinajoki.fi/kirjasto/yleiset/teemal.html Siellä on kuolema yhtenä aihepiirinä.
Tampereen kaupunginkirjasto tarjoaa mahdollisuuden tehdä hakuja aiheen mukaan satu- ja kuvakirjoihin sekä aapisiin. Tämä palvelu löytyy osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/luettelo.htm
Hakuja muotoiltaessa pitää vaihdella hakutermejä sen mukaan, miten saadaan tuloksia. Kirjastojärjestelmissä käytössä oleva Yleinen suomalainen asiasanasto YSA hyväksyy esim. asiasanatermit muoti, pukeutuminen, pukineet, pukuhistoria, tyylit, vaatetussuunnittelu, vaatteet, hiukset, kampaukset, peruukit, hiusala, kampaajat, parturi-kampaamot, parturit, 1930-luku, 1940-luku, 1950-luku ...
Verkossa YSA on VESA
http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html
Internet-hauissa voi käyttää muitakin hakutermejä ja hakuja usealla hakusanalla, kaikkea mikä voi liittyä etsittäviin kysymyksiin.
Internet-lähteiden käytössä kannattaa pitää mielessä lähdekritiikki. So. käytä asiallisia, mieluiten organisaatioiden ja oppilaitosten sivustoja. Vältä...
Jollei pysty palauttamaan erääntyviä kirjastolainoja sen kirjastoalueen kirjastoihin, josta lainat ovat peräisin, lainat voi palauttaa postitse tai myös yrittää saada niille lisää laina-aikaa (esim. puhelimitse).
Kirjoja kauempaa palautettaessa suositeltavaa olisi lähettää lainassa olevat kirjat itse postitse kirjastoon, josta kirjat ovat (tai pääkaupunkiseudulla, mihin tahansa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoverkon yleiseen kirjastoon). Tällöin kirjat myös saapuvat perille aiemmin, jolloin myöhästymismaksu on pienempi. Esim. pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjoja ei kuitenkaan tulisi palattaa jonnekin ihan eri puolella Suomea olevaan kirjastoon paitsi siinä tapauksessa, että kirjat on tilattu kaukolainaksi ko. kirjaston kautta....
Leontine von Szili (Károlyné Palkovich, 16.5.1901-22.5.1987) oli unkarilainen kirjailija ja dramaturgi. Hänen aktiivinen kirjallinen uransa sijoittuu lähes yksinomaan 1940-luvulle, jolloin hän julkaisi valtaosan tuotannostaan, joka kattaa kaksitoista romaania, kaksi nuortenkirjaa sekä yhden novellikokoelman.
- Keresztúton, 1932
- Katinka, 1942
- Magányos sziget, 1943 [Yksinäisiä sieluja, 1943]
- Asszony az országúton, 1943
- Hazamegyünk, 1943
- Majdnem szerelem, 1943
- Ágota hozománya, 1944
- Szerelmes muzsikusok [novelleja], 1944
- A nagy szerep, 1945
- Egy marék hó, 1946
- Ildikó [nuortenromaani], 1946
- Fényjáték, 1946 [Valon leikkiä, 1948]
- Ágota hozománya, 1945
- Új utakon [nuortenromaani], 1947
- Rianás, 1947
Sziliä ei juurikaan...
Ilkka Remes on salanimi, jonka kirjailija omaksui itselleen ensimmäisen kirjansa julkistamisen myötä. Ilkka Remeksestä on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta ja Vastausarkistosta löytyy melko runsaastikin tietoa kirjailijasta itsestään.
Lohjan kaupunginkirjastossa on säilytetty myös lehtiä ja lehtiartikkeleita, joissa kerrotaan Ilkka Remeksen elämästä ja perheestä. Niitä voit nyt kysyä pääkirjastosta.
Kysymykseenne ei löydy valitettavasti vastausta. Sanonnan syntyä on yritetty selvittää Itämerensuomalaista kielikartastoa varten, mutta se on jäänyt epäselväksi.
Mainitsemasi tutkinnon suorittanut henkilö voi työskennellä alalla eri tehtävänimikkeillä, joten ammattikoodi määräytyy sen mukaan: kirjastovirkailija 20010, kirjastosihteeri 19990, tietopalveluvirkailija 72436, tietopalvelusihteeri 72122 tai tietopalveluassistentti 75777. Ammattikoodeja voi hakea Kevan sivuilta osoitteessa http://www.keva.fi/fi/tyonantajille/palvelussuhderekisteri_ilmoitusliik….
Työtehtävätkin vaihtelevat tehtävänimikkeen ja työpaikan mukaan. Kirjastoissa keskeisellä sijalla ovat asiakaspalvelu, kokoelman ylläpito ja tiedontallenus ja -haku, mutta työnkuva saattaa elää sen mukaan, onko kyseessä yleinen, tieteellinen vai esim. oppilaitoksen kirjasto.
Työ- ja elinkeinotoimiston Ammattinetistä voi hakea ammattikuvauksia:...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-teoksen (Otava 2000, s. 730) mukaan nimi Vaskelainen "on asukkaannimijohdos Metsäpirtin kylännimestä Vaskela, johon ilmeisesti sisältyy sukunimi Vaski (häv.) tai Vasko (< miehennimi Vaska, Vaske, Vaskoli < ven. Vashka, Vasili < kreikan Basileios). Nimi on tunnettu Metsäpirtin lisäksi Raudussakin".
Siihen, kauanko nimi on ollut käytössä, ei löydy täsmällistä vastausta. Asiakirjoissa on esiintynyt nimi Waski vuonna 1668 Raudussa sekä Waskelain vuonna 1772 Saukossa.
