Väestörekisterikeskuksen nimipalvelussa on tietoja nimien yleisyydestä Suomessa.
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Annikki on hellittelynimi Annasta.
Palvelun arkistosta löytyy tietoja Annikki nimestä
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=918288d2-b…
ja Johanna nimestä
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=48ffa887-c…
Mahtaisiko nimi Pii olla samaa alkuperää kuin Pia, joka tarkoittaa hurskas.
Vilkuna, Kustaa. Etunimet
Tietoa runokilpailuista löytyy mm. alla olevilta Internet-sivuilta:
”Kirjoittajien Kilpailukalenteri” osoitteessa : http://kirjallisuuslinkit.blogspot.com/2007/10/kirjoituskilpailut_25.ht…
Kannattaa käydä vilkaisemassa myös em. sivulla olevien linkkien kautta Kiiltomadon (http://www.kiiltomato.net/keskustelu/viewforum.php?f=3 ) ja Aaltoliikkeen (http://www.feiring.blogspot.com/ ) sivuja. Kiiltomadon runosivut ovat osoitteessa http://www.kiiltomato.net/?rcat=Kotimainen+runous .
Lisäksi:
Juuret syvällä, muistot pinnassa -runokilpailu
http://www.plappi.fi/kunnat/enontekio/kylatoiminta/vuontisjarvi/maailma…
Kouvolan rautatieaiheinen runo- ja laulukilpailu
http://www.elvisry.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=46&Item…
En löytänyt tietoja sarvikaisista kirjastossa käytössä olevista tietolähteistä. Ehdotamme tutustumista seuraavaan HelMet -kirjastosta löytyvään teokseen: Kiiski, Timo: Talotarinoita Suomesta : asumisen arkea ja juhlaa valokuvin ja tarinoin. Karisto, 2006. Ehkä tuossa teoksessa on jotain myös sarvikaisista. Kysy kirjastosta teosta.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralla on tiedonhakupalveluita joita voi käyttää alla näkyvien yhteystietojen kautta. Tiedän että siellä on kerätty myös rakentamiseen liittyvää perinnettä. Olen lähes varma että sieltä löytyy tietoja myös sarvikaisista. Heille voi lähettää kysymyksen seuraavaan sähköpostiosoitteeseen:
kansanrunousarkisto@finlit.fi,
Heiltä voi kysyä myös puhelimitse
- kirjaston tietopalvelu 0201...
Tässä tietoja eräästä O. Kerosta:
- O. = Olavi
- asuu Lapissa, mahdollisesti Ivalossa (alunperin kotoisin kai Savonlinnasta)
- on n. 60-vuotias
- tehnyt mm. puureliefin Kiilopään tunturikeskuksen päärakennukseen
Bo Carpelanin runo "Bara vara litet sjuk", joka tosiaankin sisältyy kokoelmaan "Måla himlen : vers för små och stora" alkaa näin:
Bara vara lite sjuk
och ligga i sin säng
med lingondricka på nattygsbordet...
Tekijänoikeudellisista syistä runoa ei voi julkaista tässä kokonaisuudessaan, mutta saat sen sähköpostiisi.
Lähde:
Carpelan, Bo: Måla himlen : vers för små och stora (Bonniers juniorförlag, 1988)
Hämeenlinnan kaupunkiuutisissa on vuonna 1994 ilmestynyt Elina Arohongan haastattelu, jossa kerrotaan kirjailijan muuttaneen Hämeenlinnaan. Valitettavasti tästä lehtileikkeestä puuttuu tarkka päivämäärä, mutta jutun perusteella näyttäisi siltä, että muutto on tapahtunut vasta vähän ennen haastattelua, vuonna 1994 tai aikaisintaan loppuvuodesta 1993. Hämeenlinnaan muuttaessaan Elina Arohonka (kirjailijanimi Elina Aro) oli jo yli seitsemänkymmentävuotias eikä toiminut täällä enää opettajana.
Suomeen nyt vierailulle saapuva keisari on 125. Japanin historiassa. Juhani Lompololta on ilmestynyt uusi kirja: Taivaan pojat. Japanin keisarihuoneen erilainen historia. (Orienta, 272 s. 157 mk). Tästä kirjasta saat lisää tietoa myös naisten asemasta Japanin keisarihuoneessa.
Kaikkia kysymiäsi asioita en saanut selvitettyä, mutta tässä lista löytyneitä:
Kaksosista:
Suurin kokoero on 2012 syntyneillä Elliotin kaksosilla Katella ja Amyllä noin 2 kg. He myös syntyivät 87 päivän välein. https://www.mirror.co.uk/news/real-life-stories/miracle-twins-born-record-87-1857782
Täältä löytyy listausta ihmisistä, joilla on ollut eniten lapsia: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_people_with_the_most_children Sen perusteella sanoisin, että lyhin aika kaksosten syntymän välillä on noin vuosi. Sen tarkempaa tietoa en löytänyt. (Rouva Vassileyv sai 40 vuodessa 27 synnytyksessä 69 lasta 1700-luvulla)
Tilastokeskuksen mukaan poikia syntyy noin 1,5% enemmän kuin tyttöjä. http://tilastokoulu....
Sanonnan alkuperästä ei löytynyt valitettavasti mitään tietoa, vaikka etsin sitä monesta teoksesta. Käytettävissäni olivat mm. Suomalainen fraasisanakirja, Aasinsilta ajan hermolla, Naulan kantaan, Päivä pulkassa pyy pivossa, Svengaa kuin hirvi, Suurella sydämellä ihan sikana.
Puhdas vesi jäätyy normaalissa ilmanpaineessa 0 °C:ssa. Verellä ei voi antaa näin täsmällistä jäätymispistettä, sillä veri on monenlaisista eri aineista koostuva kudos. Veri jäätyy, kun pakkasta on noin 2-3 astetta.
https://science.sciencemag.org/content/110/2859/398
https://www.oxfordreference.com/view/10.1093/oi/authority.20110803100404378
Iidesmotari-nimi lienee johdettu Iidesjärven toisesta kutsumanimestä Iidesmotti, jossa 'motti' tarkoittaa monttua. Tällä on ilmeisesti haluttu viitata järven pieneen kokoon, jota Kalle Päätalon Tammerkosken sillalla -kirjassa kommentoidaan seuraavasti:
"Päästin Lainan käden ja kysyin edessämme välkehtivää lampea näyttäen:
- Minkä niminen lampi tuo on?
- Iidesjärvi...
- Järveksi kuttutaan, vaikka kyllä toi on oikeesti lampi! Heikinkallio sanoi." (s. 85)
Iidesjärven nimen alkuperää ei osata varmuudella sanoa. Suurin osa vakavasti otettavista selityksistä viittaa iilimatoon, joka kansan suussa oli iiles tai iileskotti. Jälkimmäinen tarkoittaa myös siiliä. Iidesjärven nimi on esiintynyt erilaisissa murteellisissa muodoissa, mm. Iiles- ja...
Paikannimen alkuperästä ei ole varmuutta. Suomalaisessa paikannimikirjassa (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007) todetaan nimen alkuperän jäävän useista selitysyrityksistä huolimatta tuntemattomaksi. Ison Inarin (Inarijärven) nimenä se on voinut periytyä seudulla aiemmin puhutusta, kadonneesta muinaiskielestä kuten monet muut suurten vesistöjen nimet. Tarkemmin aiheesta voi lukea edellä mainitusta kirjasta, joka on julkaistu sivuilla https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja .
Taarna Valtosen blogissa Monikielisen Inarin paikannimet on tietoa myös nimeen liittyvästä uudemmasta tutkimuksesta
http://monikieliseninarinpaikannimet.blogspot.com/2017/12/aanaar-inari-…
Kysymyksesi lähetettiin YLE:n Kuuntelijapalveluun ja sieltä saatiin tuo muistamasi kuulutusteksti sekä kesä- ja myöhäisillan lisätekstit:
"Radiokuuntelijoita kehotetaan radiota kuunnellessaan muistamaan, että seinän takana saattaa olla naapuri, joka työn, levon tai sairauden takia tarvitsee hiljaisuutta. Älkää siis antako radionne soida liian äänekkäästi.
Kesällä lisäys:
Matkaradiota ulkosalla kuunnellessanne - älkää häiritkö luonnon rauhaa.
Myöhäisillan - klo 22 - uutisten jälkeen lisäys:
Etenkin myöhäisohjelman kuuntelijain on syytä ottaa huomioon, että naapurit eivät halua kuunnella lähetystä TEIDÄN vastaanottimenne välityksellä."
Suomalaisten uutuuskirjojen tuleminen kirjastoon lainattavaksi kestää vaihtelevasti, yleensä parista viikosta pariin kuukauteen. Kaikki uudet suomalasiset uutuuskirjat eivät tule kirjastoon, koska kirjastot voivat päätää itse, mitä kirjoja ostavat. Varmaankin useimmat yleiset kirjastot pyrkivät ostamaan kaikki laadukkaat ja suositut uutuuskirjat. Ulkomaisten uusien kirjojen saapuminen suomalaisiin yleisiin kirjastoihin lainattavaksi kestää kauemmin, ehkä vuodenkin. Kannattaa kysyä lähikirjastosta, jos joku tietty uusi kirja kiinnostaa.
Tietotekniikan pääluokka yleisten kirjastojen käyttämässä kymmenluokituksessa on 61. Se on jaettu alaluokkiin aiheittain; tietoliikenteen luokka on
61.7 Tietoliikenne. Viestintätekniikka. Multimedia.
joka jakautuu edelleen pienempiin alaluokkiin:
61.72 Internet. Intranet. Ekstranet
61.721 Sähköposti. Verkkojuttelu
61.722 Verkkojulkaiseminen
61.73 Matkaviestinpalvelut. Puhelinliikenne
61.74 Audiovisuaalinen tekniikka
61.741 Äänitekniikka. Radiotekniikka
61.742 Kuvantoistotekniikka. Televisiotekniikka
Samaan alaluokkaan tietoliikenteen kanssa kuuluvat myös viestintätekniikka ja multimedia. Ei siis ihme, että hyllyjärjestys voi äkkisältään tuntua epäloogiselta.
Tietoliikennettä käsittelevää kirjallisuutta voi toisaalta löytyä muualtakin...
Kyseessä voisi olla Åbo Akademissa väitelleen Jutta Ahlbeck-Rehnin tutkimus Seilin naispotilaista (Diagnostiresing och disciplinering: medicinsk diskurs och kvinnligt vansinne på Själö hospital 1889-1944. 2006). Yksi potilaista, joista hän on viranomaislausuntojen pohjalta työstänyt tapaustutkimuksen on nimeltään Sofia. Sofiaa koskevat dokumentit ovat vuodelta 1937. Ahlbeck-Rehn on esitellyt tutkimustaan mm. Yle 1: ohjelmassa Ilonan ystävät. Sofian on esimerkkitapauksena myös teokseen "Kahden muusan palveluksessa" (Turun historiallinen yhdistys 2005)sisältyvässä Ahlbeck-Rehnin artikkelissa "Pienuuden suuruus - mikrohistorian ja diskurssianalyysin välimaastossa". Siinä ei ole lähdekirjallisuuden joukossa mainintaa elämäkerrasta.
Maritta tulee nimestä Marita. Se on espanjalainen hellittelymuoto Mariasta ("pikku Maria"). Toisinaan Maritaa on pidetty lyhentymänä Margaretasta.
Sirpa -nimen alkuperä on epävarma. Se saattaa olla Siiri, joskus on viitattu sanaan sirpale.
Lähteenä vastauksessa teos Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. Nimikirjoja kirjastojen kokoelmissa on useita.
Esimerkiksi seuraavissa teoksissa on tietoa Anni Polvasta:
- Kotimaisia naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 1999
- Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän/Koonneet Kari Hatanpää ja Marketta Härkönen. Suomen nuortenkirjaneuvoston Tampereen osasto, 1996
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Ismo Loivamaa. Kirjastopalvelu, 1995
Kaikki nämä ovat Oulunsalon kirjastossa ainakin käsikirjastokappaleena.
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli on osoitteessa: http://www.nuorisokirjailijat.fi/polvaanni.shtml
Tässä Polvan kustantajan, Kariston nettisivu:
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=41&a…
Seuraavia Hankkijan julkaisemia lehtiä on saatavana Varastokirjastosta ja muutamista yliopistokirjastoista:
Hankkijan saroilta 1955-1972
Hankkijassa tapahtuu: uutisia ja tiedotuksia hankkijalaisille 1967-
Hakaset: Keskusosuusliike Hankkijan henkilökunnan lehti 1964-1990
Osuuspankin (Osuuskassan) julkaisemaa Osuuskassalehteä (1929-1969) on saatavana Varastokirjastosta.
Nämä kirjastot lainaavat aineistoaan vain muiden kirjastojen kautta, joten kääntykää Kotkan kaupunginkirjaston kaukopalvelun puoleen kun haluatte näitä lehtiä luettavaksi.
Venäläistä kaunokirjallisuutta suomeksi löydät Joensuun seutukirjaston aineistorekisteristä Jokusesta, http://jokunen.jns.fi/fin?formid=find2&ulang=fin ,kun teet haun, jossa kirjoitat luokaksi 84.71 ja rajaat aineistolajiksi "kirja" ja kieleksi "suomi" sekä teet vuosirajauksen.
Balttilaista kaunokirjallisuutta suomeksi voit hakea muuten samoilla ehdoilla, mutta luokka on 84.23 virolaisella ja 84.78 muulla balttilaisella kirjallisuudella.
Helsingin kaupunginkirjaston hakusivu on: http://www.helmet.fi/ , jossa on käytetty erilaista luokitusta, joten on käytettävä sanahakua tietojen löytymiseksi. Hakusanoiksi s:venäjä and s:kaunokirjallisuus ja muut rajaukset niin teokset löytyvät.
Ruslanian sivulla http://www.ruslania.com/language-4/...
