Eipä ole kirjastojen kokoelmissa tuota sarjaa. Todennäköisesti sarja ei ole saanut lainausoikeuksia, jotka tarvitaan, jotta kirjasto voisi sen kokoelmiinsa hankkia.
Yle on esittänyt sarjaa vuosina 2003-2006. Ehkä kannattaisi ehdottaa Ylelle sen esittämistä uudelleen.
Valitettavasti kysymääsi runoa ei näyttäisi olevan julkaistu kokonaisuudessaan suomennettuna. Suomen kansallisbibliografia Fennicasta eikä yliopistokirjastojen Lindasta kummastakaan ei löydy suomennoksia joissa kysymäsi runo voisi olla.
Yleisten kirjastojen Frank-monihaun mukaan kysymäsi runo löytyy teoksesta TUHAT laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa / toimittanut ja suomentanut Aale Tynni,[Helsinki] : WSOY, 2004, mutta siinäkin se on vain osittain. Saman osan epäilen löytyvän äänikirjasta RUNOAITTA 2 : käännösrunoäänitteitä / koonnut Jarkko Laine ; lausujat Ritva Ahonen, Tuomas Anhava, Jarmo Heikkinen...et al. Osa 6 : Kuule! Rakkaani tulee! Kyseistä äänitettä ei valitettavasti ole meillä Turussa eli en voi tarkistaa asiaa,...
Tällaisia kirjoja Porvoon kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosasto suosittelee. Kannattaa myös tutustua Sivupiirin suosituksiin sivulla www.sivupiiri.fi
Marttila, Hanna Marjut: Tulikirja
Melkein 14-vuotias Kalle on joutunut mielisairaalaan. Hän ei oikein tiedä miksi hän on siellä, mutta hän kutsuu sitä hermolomaksi. Tulikirja on Kallen oma kertomus asioista, joista hän ei halua puhua. Tarina tempaisee lukijan tiukasti mukaan Kallen maailmaan, hänen ajatuksiinsa ja kokemuksiinsa. Koskettava ja ajatuksia herättävä lukukokemus!
Hotakainen, Kari: Näytän hyvältä ilman paitaa
Kokoelma novelleja, joissa seurataan nuoria ja heidän omituista elämäänsä. Pete, ex-Ilari Purontakanen kertoo tarinoissa itsestään, tavalla tai toisella. "Mä en kerro...
Kappale on ilmestynyt heidän laulamanaan vain tuolla levyllä, ja sen lisäksi muiden laulamana muutamalla levyllä (Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola: https://finna.fi
Nuottina sitä ei kuitenkaan näytä julkaistun.
Kielteisellä suhtautumisella itsetyydytykseen on länsimaissa pitkät perinteet. Kirkko on tuominnut sen synniksi ainakin keskiajalta lähtien, mikä liittyi laajempaan seksuaalisuutta säätelevään oppiin: hyväksyttävää oli vain avioliitossa tapahtuva, lisääntymiseen tähtäävä seksi.
Käsitys itsetyydytyksen terveysvaikutuksista on sen sijaan uudempaa perua. Kirjassaan Masturboimisen ylistys psykiatri ja antropologi Philippe Brenot jäljittää sen 1700-luvulle. Sveitsiläinen lääkäri Samuel Tissot julkaisi vuonna 1758 laajaa huomiota herättäneen kirjan "Masturbaation aiheuttamista sairauksista", ja vastaavia teoksia ilmestyi muissakin Euroopan maissa. Taustalla Brenot näkee kohun, joka syntyi, kun siittiöiden olemassaolo havaittiin vuonna 1677....
Musorgskin laulua "Pesnja Mefistofelja v pogrebke Auerbaha" eli "Laulua kirpusta" tai "Kirppulaulu" ovat levyllä esittäneet suomeksi mm. Matti Salminen ja Jaakko Ryhänen. Ilmeisesti myös suomennoksia on tehty useampia kuin yksi, ainakin V. Arti (Ruhtinas kerran oli ja kirppu vaatteissaan) ja Väinö Sola (Maan kuninkaalla pieni on kirppu linnassaa) ovat olleet asialla.
Valitettavasti näitä sanoituksia ei kuitenkaan ole julkaistu nuottina, vaan pelkästään äänitteinä. Siten ainoa keino on lainata nuotit ilman sanoja (seuraavat löytyvät HelMet-kirjastosta)
http://luettelo.helmet.fi/record=b1421335~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1421159~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1646353~S9*fin
ja kuunnella näitä levytyksiä ja yrittää...
Kirjastojen käsikirjastoissa olevissa musiikkitietosanakirjoissa on perustiedot säveltäjistä. Jos haluat tarkempaa tietoa, voit hakea kirjoja asiasanalla Schubert pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta osoitteesta
http://www.libplussa.fi/ Samasta osoitteesta voit myös selvittää nuotit ja levyt, jotka sisältävät Erlkönigin sekä Musiikin Maailma -teoksen saatavuuden.
Osoitteessa http://www.recmusic.org/lieder/g/goethe/d328.html on Erlkönigin sanat ja englanninnos. All Music Guiden sivulta http://thenewage.com/cg/x.dll
löydät tietoja Schubertista ja hänen sävellyksistään soivine näytteineen. Osoitteessa http://pelu.jns.fi/~vsivone/schubert/schubert2.html on lyhyt suomenkielinen esitys. Hakuohjelmat löytävät luonnollisesti...
Kristiina Harjulan kirja-arvostelu "Naisten salaiset maailmat - osa sukupolvien selviytymistarinaa", on ilmestynyt Anna-lehdessä 1999, numero 33, s. 38 - 40. Ainakin seuraavat viitteet löytyivät internetistä:
Verkkouutisten arkisto: "Perinnekin voi vapauttaa nykynaisen"
(http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/),
Agricola-palvelun kirja-arvostelut: Tuija Tuomaala: "Kokemukset joilla ei ole sanoja" (http://www.utu.fi/agricola/nyt/arvos/tekstit/185.html/).
Fennican, Suomen kansallisbibliografian, mukaan Kokla & al Eesti-soome sonaraamat on laajin viro-suomi sanakirja. Teoksesta on otettu neljäs painos (sivuja 743) vuonna 2001. Asian tiimoilta kannattaa ottaa yhteyttä suomalais-ugrilaisen laitoksen kirjastoon (Franzeninkatu 13, 00014 Helsingin Yliopisto, puh. 09-1917011). Siellä on varmasti tietoa mahdollisista uusista sanakirjaprojekteista.
Tietoammatit määritellään hieman eri tavoin eikä yksiselitteistä listausta ole olemassa. Acatiimi-lehdessä 3/01 http://www.acatiimi.fi/3_01/3_01l.htm Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen professori Maija-Leena Huotari jakaa informaatio- ja tietoammatit kahteen ryhmään : 1) ammatit, joissa keskitytään tiedon tarjontaan hyödyntämällä tiedonhaun, arvioinnin, yhdistelyn ja tuottamisen erityisosaamista, ja 2) ammatit, joissa keskitytään tiedon käytön ja hyödyntämisen maksimointiin kehittämällä johtamistaitoja sekä suuntautumalla sisällöllisesti uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. - Oulun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen koulutusohjelmassa vuodelta -97 http://oyt.oulu.fi/tietoammatit/ luetellaan tietoammatteina seuraavat:...
Kyllä näin on. "Kirjallisuudentutkijana aloitanut Kirsti Manninen ryhtyi Enni Mustosen kotoisan salanimen turvin tuottamaan maahenkisiä, vahvasti suomalaisia viihdekirjoja." Tuo sitaatti on teoksesta: Kotimaisia nykykertojia (osa 1)
/toim. Aarnio, Loivamaa (1997). Kirjailijasta löytyy tietoa myös teoksissa Kotimaisia naisviihteen taitajia - 100 vuotta rakkautta/toim. Aarnio, Loivamaa
(1999)ja Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2/toim. Loivamaa (1999).
Teidän kannattaa tutustua Näytelmät.fi palveluun, http://www.naytelmat.fi/ . Siellä voi hakea näytelmiä erilaisilla hakuehdoilla, mm. pienoisnäytelmiä. Tekstejä eivät palvelusta näe suoraan muut kuin rekisteröityneet käyttäjät, mutta kirjaston aineistotietokannasta kannattaa tarkistaa, löytyykö aineistoa yleisestä kirjastosta. Kirjastoon kannattaa muutenkin tulla paikan päälle katsomaan eri vaihtoehtoja ja keskustelemaan kirjastonhoitajan kanssa siitä, mikä voisi olla sopiva valinta. Keskustellen on helpompi rajata pois vaihtoehtoja, jotka eivät kiinosta. Suomen näytelmäkirjailijaliiton kirjastosta voisi myös kysyä neuvoa, yhteystiedot löytyvät heidän Internet-sivuiltaan, http://www.sunklo.fi/content.php?&id=28&mid=5 .
Väinö Linnan Tuntematon sotilas -kirjassa Hietanen totesi, että hän ei välitä mitä ministerit puhuvat, hyttysille eivät voi kuitenkaan mitään.
Lähde: Helen, Olli: Tunnetko tuntemattoman? Aamulehti, 2005.
(sivu 132)
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa on aiheena äitys, naisen osa, isyys ja vanhemmuus. Nämä kaikki löytyvät Riihmäen kirjastosta.
Kaunokirjallisuutta:
Hakalahti, Niina: Uimataito (curling-vanhemmuus, hyvä äiti ja vaimo)
Hietamies, Eve: Tarhapäivä ja Yösyöttö (yksinhuoltajaisien näkökulma)
Katajavuori, Riina: Lahjat (kotiäidin haasteita, rooliodotuksia)
Kiiskinen, Kia: Äitiyspakkaus :(päiväkirjamerkintöjä lapsen ensi vuodelta)
Olsson, Belinda: Raskausjärkytys (uranaisen äitys)
Susi, Pauliina: Ruuhkavuosi (nykynaisen tasapainoilua uran, vauvan ja uuden kodin välillä)
Vartiainen, Petri: Isäasentoja(missä on isän paikka)
Friends with kids dv (ystävykset päättävät hankkia yhteisen lapsen)
Tietokirjallisuutta:
Berg, Kristiina: Äitiys kulttuurisina...
Valitettavasti näin tuoretta tietoa ei näytä löytyvän.
Netissä on luettavissa suomalainen tutkimus
Suomalainen palkkataso EU-vertailussa
http://akateemisetnaiset.fi/wp-content/uploads/2014/11/Suomalainen-palk…
josta löytyy monipuolisia palkkatilastoja vuosilta 2007-2011.
Näiden mukaan keskipalkka nousi Italiassa tuona jaksona 2178 eurosta 2274 euroon. Ottaen huomioon, että talouskasvu ja inflaatio on EU:ssa näinä vuosina ollut vähäistä, luulisi tuon jälkimmäisen lukeman edelleenkin olevan melko lähellä vuoden 2015 arvoa.
Kyseessä on niin sanottu CAPTCHA. Siitä kerrotaan Termiharava-sivustolla näin:
Monilla verkkosivuilla käytetään CAPTCHA-menetelmää varmistamaan, että palvelun käyttäjä on ihminen, ja näin ehkäisemään roskapostia. CAPTCHA on akronyymi, joka tulee englanninkielisistä sanoista Completely Automated Public Turing test to tell Computers and Humans Apart (suom. täysin automatisoitu Turingin koe, jonka tarkoitus on erottaa tietokoneet ja ihmiset toisistaan).
CAPTCHA-menetelmän ideana on yleensä, että käyttäjälle näytetään tekstiä ja numeroita sisältävää epäselvää kuvaa ja pyydetään käyttäjää kirjoittamaan kuvassa näkyvä teksti läheiseen tekstikenttään. Normaalinäköinen ihminen suoriutuu kyseisestä testistä,...
Oulun murteessa sana rääpy tarkoittaa tilaisuutta, mahdollisuutta, varaa. Oulun murteessa on paljon vaikutteita ruotsin kielestä.
En löytänyt suoraa etymologista vastinetta rääpy-sanalle, mutta se voisi olla samaa perua kuin rääsy (ruots. träsu, trasa), rääpäle tai rääpys (muikku).
Psykoterapeuttikoulutus on terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetun asetuksen (1120/2010) perusteella vuoden 2012 alusta siirtynyt niille yliopistoille, joilla on lääketieteen tai psykologian opetusvastuu. Asetuksen on allekirjoittanut silloinen peruspalveluministeri Paula Risikko. Psykoterapeutin koulutus on siitä lähtien ollut yliopistojen liiketoimintaa, jota valtio ei voi rahoittaa, joten siitä peritään maksua opiskelijalta.
Aiheesta on viime vuosina käyty keskustelua, mikä on johtanut esimerkiksi kansalaisaloitteeseen "Psykoterapian puolesta – Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi" (KAA 3/2021). Aloitteen on käsitellyt Sivistysvaliokunta, joka on ehdottanut psykoterapeuttikoulutuksen järjestämistä...
