Tietoa runokilpailuista löytyy mm. alla olevilta Internet-sivuilta:
”Kirjoittajien Kilpailukalenteri” osoitteessa : http://kirjallisuuslinkit.blogspot.com/2007/10/kirjoituskilpailut_25.ht…
Kannattaa käydä vilkaisemassa myös em. sivulla olevien linkkien kautta Kiiltomadon (http://www.kiiltomato.net/keskustelu/viewforum.php?f=3 ) ja Aaltoliikkeen (http://www.feiring.blogspot.com/ ) sivuja. Kiiltomadon runosivut ovat osoitteessa http://www.kiiltomato.net/?rcat=Kotimainen+runous .
Lisäksi:
Juuret syvällä, muistot pinnassa -runokilpailu
http://www.plappi.fi/kunnat/enontekio/kylatoiminta/vuontisjarvi/maailma…
Kouvolan rautatieaiheinen runo- ja laulukilpailu
http://www.elvisry.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=46&Item…
Ainakin helpompaa olisi löytää tietoa Dancehall reggae -musiikista. Mm. näistä kirjoista löytyisi:
- Dancehall : the rise of Jamaican dancehall culture / Beth Lesser
- Roots rock reggae : An oral history of reggae music from ska to dancehall / Chuck Foster
- Populaarimusiikin tyylisuunnat / Risto Rauhala
- Reggae! : Jamaikan pop 1959-1997 / Heikki Hilamaa & Seppo Varjus
Suomenkielinen Wikipedia-artikkeli löytyy täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dancehall
Sukunimen Nikki taustalla voi olla pyhimyksennimi Nikolaus, joka on kansankielellä kehittynyt mm. muotoon Nikki. Nikki on ollut myös talon nimi. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet)
Laulu on Mika Sundqvistin säveltämä, sanoittama ja esittämä "Mitä sitä rahhaa säilömään". Se alkaa: "Reissusällin lempi se on rämäkän puoleista". Se sisältyy mm. Mika Sundqvistin lp-levyyn Hormoonihiiret (M & T Tuotanto, 1982, M & T MTLP-29). Viola-tietokannan eli Suomen kansallisdiskografian (https://finna.fi) mukaan laulu on julkaistu myös erinäisillä C-kaseteilla, mutta ei CD-äänilevynä. Laulu löytyy tällä hetkellä myös YouTubesta (https://www.youtube.com/watch?v=L72huTltbiI).
Prosessia, jossa hajotetusta ja lajitellusta keräyspaperista poistetaan täyteaineet, painovärit ja muut paperin valmistuksessa käytetyt lisäaineet, kutsutaan siistaukseksi. Painovärin poisto on yksi siistausprosessiin kuuluvasta yhdeksästä vaiheesta. Pääasiallisia siistauksessa käytettäviä kemikaaleja ovat natriumhydroksidi, kalsiumsilikaatti (vesilasi), vetyperoksidi, kalsiumkloridi, natriumhypokloriitti, natriumditioniitti ja FAS (formamidine sulfinic acid). Painovärin poiston kannalta tärkeimpiä kemikaaleja ovat natriumhydroksidi (luo saippuaiset olosuhteet ja hajottaa painomusteen sideaineita), natriumsilikaatti (estää vapautuneen musteen flokkautumisen uudelleen ja tasaa emäksisyyden sekä toimii valkaisuaineen stabilisaattorina),...
Todennäköisesti tarkoittamasi kirjan kirjoittaja on Kuang-Chung Lo (sukunimi on Lo)ja kirjaa ei ilmeisesti ole suomennettu. Englanniksi siitä on ainakin kaksi käännöstä: Romance of the three kingdoms ja Three kingdoms. Kirjailijan nimi voi olla myös muodossa Lou Guan Zhong. Englanninkielisenä kirjaa on saatavilla Helsingin yliopiston opiskelijakirjastosta ja kiinan kielellä Vantaan Hakunilan kirjastosta.
Valitettavasti suomen kielisistä nimiluetteloista ei Cassandra nimeä löytynyt. Englanniksi löytyi seuraava selitys verkosta:
CASSANDRA
Gender: Feminine
Usage: English, Greek Mythology (Latinized)
Pronounced: ka-SAN-dra (English) [key]
From the Greek Κασσανδρα (Kassandra), which possibly meant "shining upon man", derived from κεκασμαι (kekasmai) "to shine" and ανηρ (aner) "man" (genitive ανδρος). In Greek myth Cassandra was a Trojan princess, the daughter of Priam and Hecuba. She was given the gift of prophecy by Apollo, but when she spurned his advances he cursed her so nobody would believe her prophecies.
Immi Hellén on kirjoittanut runon Isäni muistolle. Sen muistolauseenakin käytetty säkeistö löytyy juuri kirjoittamassanne muodossa Hellénin Runoja -kokoelman alkusanasesta, jonka on kirjoittanut Ilona Merikoski. Hän on myös toimittanut kokoelman, joka on ilmestynyt vuonna 1951.
Seinäjoen kaupunginkirjastosta löytyvät ainakin seuraavat aihetta käsittelevät tai sivuavat teokset:
Nissinen, Elina: Mereen haudattu unelma, Podunk 2009.
Laine-Puhakainen, Teresa: Liian lyhyt elämä: kirja surusta ja hiljaisuudesta, Atena 2007.
Keskenmeno: yli 40 tositarinaa / koonnut Kerttu Lähteenmäki, Tositarinat 2005.
Järvi, Ulla: Syntymätön: tietoa ja kokemuksia keskenmenosta, Kirjapaja 2007.
Yliopistojen yhteistietokannasta Lindasta löytyi mm. teologisessa tiedekunnassa tehty tutkielma, joka käsittelee perinataalikuolemaa:
Siljander, Anna Maria: Kuin pyhään huoneeseen astuisi: haastattelututkimus sairaalasielunhoitajien käsityksistä ja kokemuksista perinataalikuolemasta, Helsingin yliopisto 2005.
Myös seuraava englanninkielinen...
Tarkoitit kysymykselläsi ilmeisesti tärkeimpiä vientituotteita.
Geographica: maailmankartasto -kirja kertoo Uuden-Seelannin vientituotteista näin: "Pakastetun lampaanlihan vienti Britanniaan aloitettiin vuonna 1882 ja Uusi-Seelanti on edelleen yksi maailman tärkeimmistä villan, juuston, voin ja lihan vientimaista. Maataloustuotteita kuljetetaan Australiaan, Yhdysvaltoihin, Japaniin ja muualle Aasiaan."
Muita tärkeitä vientituotteita ovat mm. kiivi-hedelmät, omenat ja viinit.
Sukututkimusta voi tehdä monella tavalla, niin maksullisesti kuin maksuttakin. Kannattaa aloittaa kokoamalla tietoja (syntymä- vihkimis- ja kuolinajat, ammatit ja asuinpaikat) vanhemmistaan ja muista sukulaisistaan.
Monet kansalais- ja työväenopistot järjestävät kursseja aloitteleville sukututkijoille.
Arkistolaitoksen sivuille on koottu tietopaketti aloittelevalle sukututkijalle:
http://www.arkisto.fi/palvelut/sukututkijoille/
Suomen sukututkimusseuran kautta saa myös paljon hyödyllistä tietoa, sivuilta löytyy mm. kirkonkijoihin kuuluvien kastettujen, vihittyjen ja haudattujen luetteloiden hakemistotietokanta Hiski:
http://www.genealogia.fi/
Turun Uittamon Marttayhdistyksen julkaisussa Kotiseutuni (1994, s. 5-6) kerrotaan, että Lauritza Creutzin (omistajana 1658-1676) jälkeen hänen tyttärensä Elsan kanssa avioitunut maaherra Harald Oxen oli Ispoisten omistajana. Hänen jälkeensä Elsa-leski emännöi rälssisäteriksi mainittua Ispoista vuoteen 1717.
V. 1723 Ispoisten omistajaksi tuli Pohjois-Suomen laamanni Simon Lilliegren. Hänen perunkirjansa v. 1736 mukaan Lilliegren kuoli Katariinanlaaksossa, tämä nimi mainittiin virallisesti ensimmäistä kertaa. On arveltu että laamannin vaimo Katarina Berg oli nimilähde lehtometsälle.
Vuonna 1742 kartanon isännäksi tuli Turun Akatemian kaunopuheisuuden professori Henrik Hassel, joka toi Ispoisiin nk. akatemian kauden. Kartanon saleissa ja...
Tässä muutamia nettisivuja, joilla kaiken muun lisäksi myös tietoa kirjailijoista:
Sivut ovat ruotsinkielisiä.
http://www.soren-anders.se/sa/index.asp
http://www.lysator.liu.se/runeberg/authors/
Kirjailijoiden tuotannon saat pääkaupunkiseudun Plussatietokannasta (http://www.lib.hel.fi/plussa) esim.seuraavasti:
1.Valitse laajennettu haku
2.Kirjoita tekijäkenttään : Jacobsson, Anders
3.Valitse osastoksi lastenosasto
4.Jos haluat vain suomennetun tuotannon, valitse kieleksi suomi
5.Valitse aineistotyypiksi kirja
Éclair-leivoksen ranskankielinen nimitys selitetään tavallisimmin sillä, että leivos nautitaan salamannopeasti. Tämä tulkinta löytyy mm. arvovaltaisesta Ranskan akatemian sanakirjasta. Alun perin leivosta kutsuttiin nimillä pain à la duchesse ja petite duchesse; éclair-nimi on myöhempää perua, mikä on omiaan vahvistamaan akatemian tulkintaa nimityksen alkuperästä - voidaan ajatella sen muokkautuneen leivoksia nauttineiden kokemusten perusteella ja vakiintuneen käyttöön sitä kautta.
Sinuhen vuoden 1945 painosta en valitettavasti onnistunut saamaan käsiini. Sen sijaan selasin useita muita välillä 1930-1955 ilmestyneitä suomalaisia kaunokirjallisia teoksia. Pieniä eroja niiden fonteissa saattoi olla, mutta poikkeuksetta kaikissa käytetty fontti oli jokin serif-tyyppinen antiikva. Kirjasimissa on siis vaakasuorat päätteet ja kirjainten viivat ovat erivahvuisia, kirjainrungon pystysuorat viivat paksuja.
Näin maallikon silmällä on mahdotonta erottaa toisiaan lähellä olevien fonttien hienoja eroja, joten mitään varmaa vastausta en valitettavasti pysty antamaan, mutta akateemisena arvauksena sanoisin, että nykysin yleisessä käytössä olevista fonteista Times New Roman muistuttaa 1940-luvun julkaisujen...
Yrjö Jylhän ja Aale Tynnin käännös kyseistä runon pätkästä teoksessa "Tuhat laulujen vuotta - valikoima länsimaista lyriikkaa":
"niin moni kukka hehkuu salassa/ ja kylvää erämaahan tuoksuaan"
Ruotsinkielistä tietoa Gösta Frohmista ja Metsämörristä
löydät esim. seuraavista osoitteista: http://grand.webway.se/frohm/ http://grand.webway.se/frohm/frohm.htm http://www.frilufts.se/frame2.html http://w1.650.telia.com/~u65004067/snovit/mulle.htm
Uudenkaupungin kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä saatavissa Irja Nikkisen Metsämörri-kirja. Siitä on arvostelu Lapsen maailma -lehdessä 2001:1, s.23.
Asiasta kerrotaan myös esim. seuraavissa artikkeleissa:
Lastentarha 2000:3, s.48-50
Lapsen maailma 1995:4, s.46-47
Lastentarha 1994:3, s.52-55
Suomen luonto 1996:4, s.24-25
Suezin kriisihän puhkesi loppuvuonna 1956, kun Suezin kanava kansallistettiin. Kriisistä on tietoa ainakin seuraavissa teoksissa:
Grimberg, Carl: Kansojen historia, osa 22, s.288-296, 1984.
Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s.903-904, 1988.
Otavan suuri maailmanhistoria, osa 18, s.145-147, 1986.
Suuri maailmanhistoria, osa 14, s.62-63, 1983.
Sadat, Anwar el-: Presidentin ääni, s.139-144
Asiaan vaikuttaa se, millä ohjelmalla kotisivut laaditaan. Ohjelmista voi lisäksi olla useita versioita. Joillakin työväenopiston kursseilla käytetään www-sivujen tekemiseen Microsoftin FrontPagea. Ohjelman käyttöön sopivia oppaita ovat esim. Jukka K. Korpelan Kotisivun tekeminen : FrontPage 2003 (Docendo, 2004) ja Tero Linjaman FrontPage 2003 : kotisivun tekeminen (Docendo, 2004).
Monipuolisempi www-sivujen tekoon tarkoitettu ohjelma on Macromedian Dreamweaver. Dreamweaverin MX -versiosta on olemassa suomeksi esim. Miikka Lyytikäisen Dreamweaver MX 2004 (Docendo, 2004).
Kummatkin ohjelmat ovat maksullisia. Vanhemmissa Windowsin käyttöjärjestelmissä FrontPage tuli Microsoft Office -paketin mukana.
Hyödyllistä aihetta käsittelevää...
