Jämsänkosken kaupunginkirjasto tilaa asiakkailleen kaukolainaksi sellaista aineistoa, jota ei kirjaston omista kokoelmista löydy. Kaukolainoja tilaavalla asiakkaalla tulee olla Jämsäkosken kaupunginkirjaston kirjastokortti. Kaukolainauksen säännöistä (http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/kasikirja/ ) yleiset ja tieteelliset kirjastot ovat sopineet yhteisesti.
Kaukolainatilauksen voi jättää mihin tahansa Jämsänkosken kaupunginkirjaston toimipisteeseen tai sähköpostitse osoitteeseen kaukopalvelu@jamsankoski.fi. Tilauksen hinta on 5 mk + kaukolainan antaneen kirjaston määräämät maksut (n. 0-40 mk tai n. 30-40 mk 1-10 kopiosivusta). Ulkomailta tulevat kaukolainat maksavat enemmän.
Turun kaupunginkirjasto - Varsinais-Suomen...
Suomessa mehiläiset elävät yleensä mehiläistarhaajien tarjoamissa pesissä, mutta paikoin myös villinä esimerkiksi ontossa puussa. Erakkomehiläiset syövät mettä ja siitepölyä, mutta eivät tuota hunajaa.
Suomen mehiläishoitajien liiton sivuilta löytyy hyvin tietoa suomessa elävistä mesipistiäisistä:
https://www.mehilaishoitajat.fi/parvien-kiinniottajat/tunnista-mehilaisparvi/
Tieteelliseltä puolelta voisi tutkia Suomen pistiäistyöryhmän sivuja, joissa on monipuolisia linkkejä aiheeseen liittyen:
http://pistiaistyoryhma.myspecies.info/node/596
Hugo Alfvénin säveltämä "Kevätpolkka" (Roslagsvår, R211) alkaa: "Päivä laskee jo vuorten taa ja rauhan työstänsä hetkeks' saa". Kertosäkeessä lauletaan: "Trallallaa, kuule käkeä! Nyt ei/et saisi olla äkeä. Kaunistaa metsää, mäkeä sinivuokon kukkarunsaus." Suomenkieliset sanat on tehnyt Reino Helismaa. Alkuperäinen sanoittaja on Alf Henrikson (tai Henriksson). Ruotsinkielinen sanoitus alkaa: "Solen sjunker i sjön till ro". Kertosäkeessä lauletaan: "Johansson, hör du gökarna?"
Laulu sisältyy esimerkiksi seuraaviin julkaisuihin:
Suuri toivelaulukirja, osa 6 (nuotti ja suomenkieliset sanat)
Musiikki ja me : Musica 7-9 : säestyskirja / Tapani Arvola, Gudrun Kämäräinen, Brita Tapio (Fazer, 1982) (nuotti ja suomen- ja ruotsinkieliset...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista emme löytäneet suoraa vastausta sotilaiden mahdollisesta loma-
kiellosta . Tässä tapauksessa kannattaa kysyä Sota-arkistosta, jonka yhteystiedot löydät osoitteesta
www.sota-arkisto.fi . Se sijaitsee osoitteessa Työpajankatu 6 A, 00580 Helsinki, asiakaspalvelu p.
09 - 181 26503.
Yksittäisten ohjelmien asennusohjeet ovat oikeastaan kirjastotoimen asiantuntemuksen ulkopuolella. Windows Media Playerin päivitys ja asennus on kuitenkin hyvin yksinkertaista. Ohjelman voi asentaa aivan oletusasetuksin eli painamalla vain OK tai Seuraava (Next) -painikkeita.
Real Player sen sijaan kyselee paljon enemmän. Oletusasetusten hyväksyminen ainakin versiossa 7 mm. tekee Internet Exploreriin oman työkalupalkin, lähettää erikoistarjouksia sähköpostitse ja ottaa automaattisesti nettiyhteyden hakeakseen päivitetyn version. Lähes kaikki Real Playerin oletusvalinnat voi poistaa, mutta ohjelma toimii silti. Valinnat melkein kannattaakin poistaa ettei ohjelma tungettele liikaa.
Se kumpi ohjelma toimii jatkossa Windowsin...
Kiinan kielellä kirjoittamisesta on kysytty usein aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Vanhoja vastauksia voit hakea arkistosta hakutermillä "kiinan kieli".
Tässä yksi vastauksista:
Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassa, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Voit katsoa myös seuraavat linkit:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html http://www.mandarintools.com/chinesename.html http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Laulun nimi on Erakko ja muistamanne kohta "Takaa pilvien päivä lämpöinen vihdoin nousee usvat poistaen" on laulun kertosäe. Laulu alkaa näin: "Ol' liki vuoriston maja viisaan erakon...". Se löytyy Wilho Siukosen koululaulukirjoista Nuorten laulukirja ja koululaisen musiikkitieto (4. tark. p. 1953, 6. tark. p. 1961, 7. tark. p. 1966) ja Nuorten laulukirjan säestyksiä (Otava, 1945). Nuorten laulukirjan säestyksiä näyttää löytyvän myös Kemin kaupunginkirjaston hyllystä. Siinä on laulun sanat ja pianosäestys. Siukosen kirjan mukaan laulu on englantilainen kansansävelmä ja sen suomenkieliset sanat on kirjoittanut Aukusti Simojoki.
Kiltin ohje ja kaavat ovat ainakin vuoden 2000 Suuri käsityö -nimisessä lehdessä, numerossa 8, sivuilla 10-11. Tässä lehdessä on muitakin skotlantilaisklassikoita. Lehden nimi on vaihtunut useampaan kertaan: vuonna 2000 sen nimi oli Suuri käsityölehti.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista se löytyy Tikkurilan kirjastosta Vantaalta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/Yh…
Helsingin Uutisissa vuonna 2015 julkaistun jutun mukaan espanjansiruetanoita voisi syödä. Niiden mainitaan olevan sitkeitä ja etanan limassa voi olla listeriaa. Wikipedian mukaan etana saattaa kantaa myös kolibakteeria sekä koirille vaarallisia keuhko- ja sydänmatoja.
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/308982-tappajaetanoista-saa-herkkua-nain-laitat-ne
https://fi.wikipedia.org/wiki/Espanjansiruetana
Ylen uutisissa 2016 olleessa jutussa kaupunkiekologi ei suosittele niitä ihmis- tai lemmikkiravinnoksi
https://yle.fi/uutiset/3-8913152
Kirja kertoo miehestä, jonka on mahdotonta suostua siihen, että hänen avioliittonsa on päättynyt. Hän haluaa saada hinnalla millä hyvänsä vaimonsa ja lapsensa takaisin. Hän luulee, että täyttämällä vaimonsa unelman eli hankkimalla omakotitalon hän saa perheensä taas kasaan. Hän on täydellisesti omistautunut perheelleen tekemällä suunnilleen kaikki kotityötkin eikä hän ole koskaan saanut kiitosta ja arvostusta. Talon hankinta kehittyy pakkomielteeksi ja lopulta kaikin tavoin kunnollinen mies päätyykin rikolliseen käytökseen ja syyllistyy väkivaltaankin.
Teemana on pakkomielle ja se, miten äärimmäisen hallitsevan aseman se voi saada ihmisen mielessä ja toiminnassa. Realiteettitaju hämärtyy ja ihminen on valmis melkein mihin vain...
Suomen matkailijayhdistyksen julkaisemaa Turisti -lehteä on julkaistu vuodesta 1891 alkaen. Vanhimmat aikataulut on digitoitu ja ne ovat vapaasti luettavissa verkossa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/fk34300?display=THUM…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/0357-1165?display=TH…
Uudempia (nimellä Suomen kulkuneuvot) voi kysellä Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmasta. Yliopiston kirjaston tiloissa on mahdollista tutkia 1940-luvun digitoituja Suomen kulkuneuvot-kirjasia. Yliopiston kirjasto palvelee pääkirjaston remontin ajan Mattilanniemen kirjaston tiloissa. Tässä linkki aukioloaikoihin ja yhteystietoihin:https://kirjasto.jyu.fi/fi/yhteystiedot/aukioloajat
Toivottavasti ymmärsin kysymyksesi oikein.
Löysin seuraavat tiedot: "GPX-tiedosto on tiedostomuoto, joka mahdollistaa GPS-tietojen (geotietojen) tallentamisen ja käsittelyn. Voit tallentaa omat GPS-tietosi reittijälkenä Outdooractive-sovelluksella tai tuoda GPS-tiedoston sivustollemme, jotta voit muokata reittijälkeä ja julkaista sen sitten reittinä. Voit myös ladata jo olemassa olevien reittien tiedot omalle laitteellesi."
Tiedoston voi avata:"Sovelluksessa: Android: Avaa haluamasi reitti ⇒ valitse "Lisää" ⇒ valitse "Lataa GPX" ⇒ GPX-tiedosto on nyt ladattu ja on saatavilla laitteesi "Lataukset"-kansiosta. Napauta "Jaa" lähettääksesi tiedoston eteenpäin.
Verkkosivuilla: Kun...
Tampereen kaupunginkirjaston www-sivuilta löydät tietoa kaukopalvelusta:
"Kaukolainaksi voi tilata sellaista aineistoa, joka ei kuulu Tampereen kaupunginkirjaston omiin kokoelmiin. Kaukolainaksi voi tilata kirjoja, mikrojäljenteitä, äänitteitä, nuotteja, videoita tai paperikopioita. Kaukolainoja tilaavalla asiakkaalla tulee olla Tampereen kaupunginkirjaston kirjastokortti."
Lisää osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/kauko.htm, tai puhelimitse kirjaston kaukopalveluosastolta puh. 03-3146 4085 / 3146 4023.
Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämästä Sanojen aika -tietokannasta löytyy tietoja Ilkka Remeksestä osoitteessa http://kirjailijat.kirjastot.fi
Ilkka Remeksen kotisivu löytyy osoitteesta http://www.ilkkaremes.com
Artikkelit Ilkka Remeksestä on teoksissa
- Haasio: Kotimaisia dekkarikirjailijoita (BTJ Kirjastopalvelu 2001)
- Kotimaisia nykykertojia 3 (BTJ Kirjastopalvelu 2000).
Teosten saatavuuden voit tarkistaa omasta lähikirjastostasi.
Romaani ”Tulitikkuja lainaamassa” alkaa Liperissä. Isäntä Antti Ihalainen lähtee lainaamaan tulitikkuja Hyvärisen talosta. Matkalla hän törmää Vataseen, joka pyytää häntä puhemieheksi. Kosinta onnistuu ja Ihalainen ja Vatanen lähtevät Join kaupunkiin kihloja ostamaan. ”Tulitikkuja lainaamassa” on filmattu vuonna 1938 (ohjaajat Toivo Särkkä ja Yrjö Norta) ja vuonna 1980 (suomalais-neuvostoliittolainen yhteistyöelokuva; ohjaajat Risto Orko ja Leonid Gaidai). Ensimmäisessä elokuvassa Join kaupunkina oli Hämeenlinna ja jälkimmäisessä Porvoo. Kirjassa ”Suomen filmografia” kerrotaan tarkalleen, millä Hämeenlinnan ja Porvoon kadulla kukin kohtaus on kuvattu.
Nimi viittaa - muodossa Sebitti - todennäköisesti akkadilaiseen ja mesopotamialaiseen jumaltarustoon. L C Geerts mainitsee Sebittin tarkoittaneen Nergalin johtamaa seitsemää soturijumalaa. He ovat Anu-jumalan lapsia, joiden vaikutus voi vaihdella hyvästä pahaan eri traditioissa. Raamatussa jumalat esiintyvät muun muassa Eenokin kirjassa. Lisätietoa löytyy osoitteesta http://www.bibliotecapleyades.net/sumer_anunnaki/esp_sumer_annunaki12e… tai täältä http://en.wikipedia.org/wiki/Sebitti
Kyllä dvd-vhs-yhdistelmäsoitin toimii taulu-tv:n kanssa. Nykyisin televisiot suoraan tunnistavat scartilla liitetyn laitteen. Ohjekirjasta kannattaa katsoa miten automaattinen kanavien asetus tulee tehdä, vaihtoehtona on myös manuaalinen kanavien asetus. Valikot ovat tavallisesti selattavissa myös kaukosäätimen av-näppäimellä.
Jos dvd toistaa äänen muttei kuvaa, on syytä tarkistaa kytkennät ohjekirjan kanssa. Mahdollista on tosin myös se, että scart-liitin on osittain viallinen.
Jollei asetukset ohjekirjan kanssa onnistu, kannattaa kääntyä myyjän / laitevalmistajan puoleen. Keskustelupalsoilta voi saada myös apua, esim. http://keskustelu.afterdawn.com/forum_view.cfm/43
Tätä asiaa on kysytty meiltä ennenkin. Liitän tähän aiemman vastauksen:
"Merja Jalon Nummelan Ponitalli-sarja on niin laaja (sarjassa on ilmestynyt yli 60 kirjaa), etteme valitettavasti pystyneet selvittämään kaikkia sarjan osia joissa Kristian Starck esiintyy.
Kävimme läpi joukon sarjan kirjoja ja pikaisesti selaamalla vaikuttaa siltä että seuraavissa osissa EI esiinny Kristiania:
Yllätysori (1977)
Vaarallinen ratsastus (1977)
Punainen hevosenkenkä (1979)
Seikkailu ponisaarella (1983)
Naamiaisratsastus (1988)
Ratsutilan kasvatti (1997)
Myrsky (1999)
Paluu ponisaarelle (2000)
Ratsastaja pimeässä (2001)
Voittolaukka (2001)
Miljoonaratsu (2003)
Keskiyön kummitus (2003)
Tsaarin satula (2006)
Finnholmin kirous (2006)
Haamujen talo (2007)...
Näihin kysymyksiin on meiltä jo aiemmin vastattu. Tässä koottuna vastauksia:
Tietosanakirjojen mukaan Suomessa ei ole lainkaan aavikoiksi katsottavia alueita.
Sven-Erik Åströmin mukaan (Helsingin kaupungin historia 4-2) Helsingin vuoden 1900 väkiluvun laskemiseen on kolme mahdollisuutta: kirkonkirjoilla olevan väestön perusteella, henkikirjoilla olevan väestön mukaan ja väestölaskennan avulla. Viime mainitulla saatiin ns. todellinen väestö. Kirkonkirjojen luotettavuus kärsii siitä, että käytännössä monet muuttivat pois ottamatta papintodistusta. Henkikirjojenkin yleinen taso oli huono eikä niihin otettu ennen vuotta 1913 Venäjän alamaisia. Väestölaskenta antaa ehkä luotettavimman kuvan. Åströmin mukaan Helsingissä oli v. 1900 väkeä...
Hannu Lehtilän kirja Tarja Halonen : yksi meistä (Otava, 2005) toteaa vastaansanomattomasti: "Halonen ei anna töitään julkisuuteen. Vain yksi hiilipiirros on päässyt kirjan sivuille. Keväällä 2004 julkaistussa kirjassa, Kesäpäivä Kultarannassa, on presidentin edellisvuonna piirtämä luonnos silloin kahdeksanvuotiaasta Miska-kissasta."
Lehtilän mukaan Halonen on harrastanut kuvataiteita - etenkin piirtämistä - lapsuudestaan asti. Taidekursseilla hän laajensi harrastustaan kuvanveistoon. Akvarellimaalaus on Haloselle verrattain äskettäinen aluevaltaus: " -- pari vuotta sitten olivat vuorossa akvarellit. Ensimmäistä kertaa kouluvuosien jälkeen akvarellin tekeminen jännitti: 'Se oli uusi kokemus. Olen aina ihaillut akvarelleja ja niiden...
