Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle pakka seuraavat määritelmät: 1. tasainen pino samankokoisia levymäisiä esineitä, pinkka, ja 2. varastointia ja myyntiä varten kääröksi kierretty kangaserä.
Maarit Mannilan teos Mariankatu 3 : vanhan tulli- ja pakkahuoneen historiaa puolestaan kertoo, että pakkaa on Suomessa ja Ruotsissa käytetty mittayksikkönä, jolla esimerkiksi pellavaa, puuvillaa ja kangasta on mitattu. Pakkaa on käytetty myös rakennustarvikkeiden ja puutavaran lukumäärää ilmoittavana mittana.
Teos kertoo myös, että 1590-luvun lopulla rakennettiin ensimmäinen meritullinkantoon tarkoitettu uudisrakennus Ruotsissa. Tästä Skeppsbron tullirakennuksesta alettiin käyttämään nimitystä pakkahuone siihen...
Patrick Taylorin Irlantilainen maalaislääkäri -sarjaa on tällä hetkellä saatavilla suomeksi ainoastaan maksullisissa e-kirjapalveluissa (BookBeat ja Storytell), koska se on ilmestynyt BookBeatin kustantamana e-kirjana ja äänikirjana. Sarjan ensimmäinen osa on julkaistu suomeksi em. palveluissa vuonna 2023, mutta englanninkielinen alkuperäisteos on julkaistu jo vuonna 2000. Englanninkielisenä sarjan teoksia on joissain kirjastoissa. LähteetBookBeat: Irlantilainen maalaislääkäri: https://www.bookbeat.com/fi/book/irlantilainen-maalaislaakari-1183356Wikipedia: Irish Country series: https://en.wikipedia.org/wiki/Irish_Country_series
E-kirjojen julkaisuaikojen mukaan kirjojen järjestys on alla olevan listan mukainen. Emma Rannalta on julkaistu yli 60 kirjaa kahdessa vuodessa (2024-2025) ja joitain kirjoja samalla julkaisupäivällä, joten tämän tarkempaa järjestystä ei pystynyt tekemään. Kirjat vaikuttaisivat sisältönsä mukaan yksittäisiltä tarinoilta, ei jatkokertomuksilta.Kaksi naista, yksi ratkaisuMelkein täydellinen petosVain yksi tanssiKohtalokas suudelmaMies, jolla oli liian paljon rahaaSäveliä kesäillassaSäröjä sydämessäKun totuus sattuuParempi miesTakaisin TuulniemeenTiurajärven naisetMysteerimiehen lumoissaSilta yli tumman virranKohtalona kielokumpuÄlä katso naamion taaPajusalmen morsianVilla Satakielen yksinäisetToisilleen luodutVäärä mies, oikea sormusPäältä...
Alibi-lehden artikkeleita ei ole indeksoitu kotimaisiin artikkelitietokantoihin Aleksiin ja Artoon.
Linda-tietokannan mukaan lehteä löytyy Vankeinhoitolaitoksen, Turun yliopiston sekä Åbo Akademin kirjastoista, joista ei kaukolainata aikakauslehtiä. Maakuntakirjastojen kokoelmista ei löytynyt Alibi-lehden vuosikertoja.
Tavoista hakea luotettavaa tietoa tehokkaasti Internetistä on kirjoitettu niin paljon artikkeleita, verkkosivuja että kirjoja, etten en voi luetella niitä kaikkia.
Tässä muutama vinkki teoksista ja verkkosivuista, joista saat vastauksen kysymyksiisi.
KIRJAT:
1.
PÄÄTEKIJÄ HAASIO, Ari
NIMEKE Internet-tiedonhaun opas / Ari Haasio
JULKAISUTIEDOT Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2003 (Saarijärvi : Gummerus)
ISBN 951-692-549-9 (nid.)
2.
PÄÄTEKIJÄ ALATERÄ, Anu
NIMEKE Tiedonhaun perusteet - osa lukutaitoa / Anu Alaterä & Kai Halttunen ; [julkaisijat:] Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus ja Otavan opisto/Internetix
JULKAISUTIEDOT Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2002 (Saarijärvi : Gummerus)
ISBN 951-692-527-8 (nid.)
3.
NIMEKE...
Kuopion kaupunginkirjastoon tulevia lehtiä voi selata aiheittain netissä osoitteessa:
http://www.kuopio.fi/kirjasto/i_lehtil.htm
Sivun oikeassa reunassa: Lehtiluettelot: Aiheenmukainen.
Sieltä löytyvät aiheet: Erälehdet, Luonto ja luonnonsuojelu, Luonnontieteet sekä Metsä ja metsätalous.
Eräaiheisia aikakauslehtiä: Ase & erä, Erä, Erämies, Metsästys ja kalastus, Metsästäjä,
Urheilukalastus sekä Vetouistelu.
Luontoa ja luonnonsuojelua käsitteleviä lehtiä mm.: Ilmastokatsaus, Luonnon tutkija, Suo, Suomen luonto sekä Ympäristö
Metsäaiheisia lehtiä: Metsälehti, Metsätieteen aikakauskirja sekä Sienilehti.
Kuopion kaupunginkirjaston aineistohaun kautta lehdet löytyvät kirjoittamalla Hakusanat -kohtaan aiheen esim. erä ja valitsemalla...
Yhdysvaltojen hiphopin historiasta on kirjoitettu seuraava kirja:
Hilamaa, Heikki: Musta syke : funkin, diskon & hiphopin historia. Helsinki : Like, 2000.
Helsingin Sanomissa on myös julkaistu juttusarja rockin 50-vuotisesta historiasta, jossa on käsitelty myös hiphopin historiaa. Tässä artikkelitiedot:
HS 9.8.2004 (HS = Helsingin Sanomat)
Jokelainen, Jarkko: Katseet kääntyvät taas syvään etelään (Rockin 50 vuotta ; 50 : 2003. - Sarja päättyy)
HS 15.7.2004
Uusitorppa, Harri: Fugees luki lakia leikkikalugangstereille (Rockin 50 vuotta ; 43 : 1996)
HS 24.6.2004
Uusitorppa, Harri: Me ollaan nuoriso, me ollaan tulevaisuus (Rockin 50 vuotta ; 37 : 1990)
HS 20.5.2004
Mikkonen, Jani: Hiphop alkaa tuoksua dollareilta (Rockin 50 vuotta ; 27 :...
Aiheestasi löytyy melko paljon tutkimustietoa. Tässä joidenkin tuoreimpien nimiä:
- Erityislapsenavustajan osaamisen rakentuminen päiväkodin moniammatillisessa toiminnassa / Arja Hyvärinen (pro gradu –työ, 2005, Lapin yliopisto)
- Lasten yhteinen varhaiskasvatus : erityisestä moninaisuuteen / Kaisu Viittala (2006)
- Moniammatillinen yhteistyö lastenneuvolan ja päiväkodin toiminnassa / Tuija Huovinen (Pro gradu –työ, 2004, Oulun ylipisto)
- Sosiaalinen pääoma varhaiskasvatuksen verkostoissa : työntekijöiden kokemuksia moniammatillisen yhteistyön ehdoista, edellytyksistä ja mahdollisuuksista / Sanna Ojala (Pro gradu –työ, 2006, Helsingin yliopisto)
- Kokonaisvaltaisista toimintahetkistä oppia ja elämyksiä kaikille [Elektroninen aineisto...
Japaniksi Jatta kirjoitettaisiin kolmella katakana-merkillä. Internetistä löytyy useita sivustoja, joissa katakana-merkit on lueteltu. Osoitteessa http://www.users.pjwstk.edu.pl/~s4087/katakana.html on näytetty myös merkkien kirjoitustapa.
Japanilaiset kirjoittaisivat nimen kolmella merkillä, jotka ovat 'ya', pieni 'tsu'-merkki ja 'ta'. 'Tsu' täytyy kirjoittaa pienellä, koska silloin se viittaa t-konsonantin kahdentamiseen eikä siis 'tsu'-äänteeseen. Wikipedian katakana-artikkelin loppuosassa löytyy joitakin esimerkkejä tapauksista, joissa 'tsu'-merkkiä on käytetty konsonantin kahdentamiseen esimerkiksi sanan 'intânetto' yhteydessä.
Linkit:
http://en.wikipedia.org/wiki/Katakana
http://www.learn-japanese.info/katakana.html
http://www.users...
Runo on Aila Meriluodon kirjoittama ja nimeltään ”Kotimaa ilmassa”. Se löytyy kokoelmista Silmämitta (WSOY, 1969) ja Kootut runot (WSOY), josta on useita painoksia.
Runon kirjoittaja näyttäisi olevan Kari Mäkinen, nykyinen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa, eikä Hannu Salama. Kyseinen runo löytyy Mäkisen kokoelmasta ”Hämärässä kypsyy aamu” (Kirjapaja, 1986) sivulta 76. Se on julkaistu myös antologiassa ”Runo puhuu toivosta” (Kirjapaja, 1988). Sen sijaan Salaman kokoelmasta ”Punajuova” (Otava, 1985) kyseistä runoa ei ainakaan pikaisella silmäilyllä löytynyt, joten tekijä tuntuisi olevan melkoisen varmasti Mäkinen.
Tilastot kertovat, että kirjastojen käyttö lisääntyi 1990-luvun laman aikana. Kansanterveyslaitoksen vuonna 1999 tekemän Lama ja terveys –tutkimuksen mukaan myös vapaa-ajan liikunta lisääntyi 1990-luvulla:
http://www.slu.fi/lum/14_99/uutiset/tuore_tutkimus-lama_ei_lannist/
Koko teos on nimeltään Lama ja terveys : aikuisväestön terveyskäyttäytyminen (AVTK) -aineiston 7-vuotisseurantatutkimus 1989/90-1997 : tutkimuksen toteutus ja perustaulukot / Riitta Luoto, Satu Helakorpi, Antti Uutela)
Muita aiheeseen liittyviä kirjoja ainakin alla olevat:
- Pankkikriisin pitkä varjo : Suomen 1990-luvun pankkikriisin yhteiskunnallinen tilinpäätös / toim. Santtu Turunen, Taisto Kangas (2011)
- Lamakirja : näkökulmia 1990-luvun talouskriisiin ja sen...
Tässä alla muutamia kirjavinkkejä, toivottavasti löydät niistä kiinnostavia. Kirjat saa lainaan kirjastosta. Lisää löytyy esimerkiksi kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon sivuilta. http://www.kirjasampo.fi/fi Kirjoita hakuruutuun paranormaalit ilmiöt tai kummitukset.
- Ihmissatama / John Ajvide Lindqvist
- Hänen varjonsa tarina / Niffenegger, Audrey
- Kuinka kuolleita käsitellään / Ajvide Lindqvist, John
- Lumottu / Deborah Harkness
- Yömyrsky / Johan Theorin
- Veren perintö / Harris, Charlaine
- Tositarinoita kummituksista / kirjoittaneet Paul Dowswell ja Tony Allan
- Bobby Conroy palaa kuolleista ja muita kertomuksia / Joe Hill
- Jokin kumma meissä / Fran Dorf
- Kartanossa kummittelee : romaani / Michaels, Barbara...
Suomen rahojen arvohintoja voi tarkistaa kirjasta: Suomen rahat arviohintoineen 2008 : keräilijän opas, 10. p. Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta http://www.numismaatikko.fi/ saatte lisätietoa vanhoista rahoista ja niiden keräilystä.
Rahojen arvo määräytyy suurelta osin rahan kuntoluokituksen perusteella. Suomen rahat arviohintoineen - keräilijän oppaasta selviää, että v. 1890 50 pennin hopea kolikon hinnaksi arvioidaan kunnosta riippuen 1-140 €, v. 1892 50 pennin hopeakolikko arvioidaan kunnosta riippuen 1,50-200 €.
Voit tarkistaa muiden kolikkojen arviohinnat yllä mainitusta kirjasta. Siinä löytyy myös opas rahojen kunnon arviontiin.
Ille, illa, illud on demonstratiivipronomini ja tarkoittaa tuo eli juuri tuo henkilö, myöskin ille saattaa saada merkityksen kuulu, tuo kuuluisa, tunnettu. Ille muoto on yksikön nominatiivi maskuliinimuoto, ja se on tässä lauseen subjekti. Latinassa objekti on akkusativiissa. Tällöin tuo (mieshenkilö) tulee tekemään on sanojen merkitys. Persoonapronomi hän, se on latinassa is, ea, id. Käännös on siis Juuri hän tulee sen tekemään / on sen tekevä tai myös vähemmän demostratiivisesti Hän tulee sen tekemään / on sen tekevä. (Myöhäisemmässä latinassa demonstratiivipronominit menettivät painokkuuttaan, josta kertoo muun muassa se, että ranskan kielen artikkeli le on alunperin pronominista...
Hei,
Kotimaisten kielten keskuksen ohjepankissa on artikkeli puolueiden nimien kirjoitusasuista. Kun käytetään puolueen virallista nimeä eli sitä nimeä, joka on puoluerekisterissä, se kirjoitetaan aina isolla. Virallista nimeä käytetään esimerkiksi puolueen omissa teksteissä ja muissa virallisissa yhteyksissä.
Puolueen epävirallinen nimi kirjoitetaan pienellä. Epävirallisia ovat muun muassa keskusta, kokoomus. Epävirallista nimeä voidaan käyttää esimerkiksi mediassa.
Vasemmistoliiton kohdalla puolueen virallinen (puoluerekisterissä oleva nimi) ja epävirallinen nimi ovat samanmuotoiset. Tekstissä ne erottaa vain sanan ensimmäisestä kirjaimesta.
Eli virallisessa tekstissä Vasemmistoliitto, epävirallisessa vasemmistoliitto....
Joitain Maaria Leinosesta kirjoitettuja artikkeleita löytyy:
- Hietaniemi, Helena : Hyvää tekevä itku (ET lehti 1991 s. 34-37)
- Kirjailija-antologia : Suomen maakuntakirjailijat (1990)
-Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy teos : Lehtileikkeet : Maaria Leinonen
Tietoa rakennusten peruskorjauksesta, avustuksista ja lainoista löytyy internetistä julkishallinnon suomi.fi-portaalista:
http://suomi.fi/suomi/yleiset/a-o_hakemisto/?q=peruskorjaus&lang=fi&val…
Helsingin kaupungin (http://www.hel.fi/) tuesta omakotitalojen pesurkorjauksiin tietoa osoitteesta:
http://cat.teho.net/software/asuntoasiainosasto/e-site/?group=00000035&…
Käytössämme olevasta materiaalista ei löytynyt Aidi-nimeen ehkä sisältyvistä merkityksistä. Ainoa merkintä painetuissa lähteissämme on Eero Kiviniemen kirjoittamassa kirjassa Rakkaan lapsen monet nimet (W+G, 1982). Siinä olevan tietojen (s.249) mukaan on Aidi pelkästään naisen nimi ja että nimi oli yleensä ensimmäisenä nimenä. Nimi oli käytössä varsinkin 1890- ja 1910-luvuilla Uudenmaan läänissä, Turun ja Porin läänissä sekä Vaasan läänissä. Aidi-nimi ei ole ollut kovin yleinen sillä kirjan mukaan nimi on ollut 34 henkilöllä.
Lapponia-teoksen (alkuteos 1674 latinaksi) on kääntänyt suomeksi Tuomo Itkonen, kielentarkistus Kerttu Manninen. Teoksesta on ilmestynyt kaksi painosta: Karisto 1963 (Lapin tutkimusseuran Acta Lapponica-sarja nro 2) ja Karisto 1979.
