Nimimerkillä Faster Ullas farbror kirjoitti Jakob Fredrik Lagervall (1787-1865). Jotain tietoa hänestä löytyy muun muassa Otavan isosta tietosanakirjasta vuodelta 1963. Hajanaista tietoa hänen kirjallisesta tuotannostaan löytyy netistä hakusanalla "J. F. Lagervall". Hänen nimissään on muun muassa ensimmäinen yritys Shakespearen suomentamisesta. Hän kirjoitti 1830-luvulla Macbethin pohjalta Kurkijoen hävitys-nimisen näytelmän.
Tässä vielä kaksi Joensuun kaupunginkirjaston Koivikko-tietokannasta löytynyttä artikkeliviitettä :
Joensuun seudun merkkihenkilöitä: Kirjailija Jaakko Fredrik Lagervall
Kontiolahdelta.
Paakkanen, Pertti
Karjalan maa, /01.12.1974
Vanhoja karjalaisia kirjailijoita. Jaakko Fredrik Lagervall.
Härkönen, Iivo...
Sinikka Nopola on kirjoittanut sekä lasten- että aikuistenkirjoja. Mikkelin Origo-tietokannasta löytyy yhteensä 29 kirjaa, jotka hän on tehnyt joko yksin tai yhdessä sisarensa Tiinan kanssa. Lasten kirjoista löydät tietoa esim. Suomen nuorisokirjallisuuden nettimatrikkelista osoitteesta http://www.nuorisokirjailijat.fi/ . Sivustolla on lueteltu myös Sinikka Nopolaa käsittelevää lähdekirjallisuutta, jota on lainattavissa kirjastosta.
Nopolasta löytyy myös tietoa Sanojen aika -sivustolta osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/ . Myös tämä sivusto sisältää runsaasti lähdetietoja, mm. linkin Tammen kotisivuille, jota kautta löytyy mm. luettelo Nopolan saamista palkinnoista.
Hakupalveluiden eri hakutulokset ovat Johanna Korhosen mukaan (Iloa internetistä, 2003, s.57) seurausta siitä, että alati muuttuvan, nopeasti kasvavan sivumäärän hakemisessa todella voidaan saada eri hetkinä eri tuloksia.
Virallista tietoa Googlen eri hakutuloksista ei ole, koska Googlen hakualgoritmi on salaisuus. Hakualgoritmia parannetaan jatkuvasti, mikä vaikuttaa hakutuloksiin.
Atk-kirjailija Sami Köykän mukaan Googlen hakutulokseen vaikuttavia tekijöitä saattavat olla mm. aiempi hakuhistoria, Googlen käyttämä hakutietokanta, käyttäjän sijainti ja Googlen käyttöliittymän kieli
http://www.pinseri.com/2008/11/22/googlen-erilaiset-hakutulokset/
Googlen omilta sivuilta löytyy lisätietoa hakutulosten määräytymisestä
http://www.google.com/...
Sukututkimusta voi tehdä monella tavalla, niin maksullisesti kuin maksuttakin. Kannattaa aloittaa kokoamalla tietoja (syntymä- vihkimis- ja kuolinajat, ammatit ja asuinpaikat) vanhemmistaan ja muista sukulaisistaan.
Monet kansalais- ja työväenopistot järjestävät kursseja aloitteleville sukututkijoille.
Arkistolaitoksen sivuille on koottu tietopaketti aloittelevalle sukututkijalle:
http://www.arkisto.fi/palvelut/sukututkijoille/
Suomen sukututkimusseuran kautta saa myös paljon hyödyllistä tietoa, sivuilta löytyy mm. kirkonkijoihin kuuluvien kastettujen, vihittyjen ja haudattujen luetteloiden hakemistotietokanta Hiski:
http://www.genealogia.fi/
Kyseinen lukuisista vanhoista alakansakoulun lukukirjoista tutuksi tullut runo "Varpunen ja hevonen" on saksalaisen Wilhelm Heyn (1789 - 1854) kirjoittama. Runon suomensi Johan Bäckwall vuonna 1860.
Jostain syystä runon kirjoittajaksi mainitaan useimmissa lähteissä Zachris Topelius. Aarni Penttilä toteaa, että tämä tieto perustuu erehdykseen. Runo on siirtynyt lukukirjoihin Topeliuksen "Luonnonkirjasta" (joka ilmestyi ruotsiksi vuonna 1856). Siinä runo esiintyy tekijänimettömänä, mikä johti runon lainaajia harhaan. Näin on käynyt muutamalle muullekin Heyn eläinrunolle.
Runon voi lukea kokonaisuudessaan esimerkiksi alla olevasta linkistä. Toisesta linkistä avautuu alkuperäinen saksankielinen runo.
https://www.deutsche-digitale-bibliothek....
Ruotsin fack-sanaan (ja edelleen saksan sanaan Fach) pohjautuva vakki voi tarkoittaa hyllykön, pöydän tms. lokeroa, kuivaushyllykköä tai pientä kuivaus- t. säilytyshuonetta. Esimerkiksi tiilivakki on 'hyllyillä varustettu tiilien kuivauskatos'. Vakkilistat ovat '(hyllyn, kaapin) laatikoiden välissä olevat kannatuslistat'.
Toisaalta, Viipurin maalaiskunnassa sijainneen Vakkilan kylän nimen on arveltu sisältävän karjalaisilla käytössä olleen ortodoksisen ristimänimen Vakko(i). Sukunimi Vakkilainen on nähty asukkaannimijohdoksena kylän nimestä. Vakkila esiintyy myös henkilönnimenä ja Huittisissa on Vakkilanmaa-niminen kylä. Siellä tunnetaan yhä sukunimi Vakki. Nämä nimet...
Tukilinja on Suomen vammaiskoulutuksen tukiyhdistyksen lehti (puhelin 09-34870313), osoite Perämiehenkatu 11, Helsinki). Sitä ei ole tilattu Helsingin eikä Espoon kaupunginkirjastoihin. Joihinkin erikoiskirjastoihin, esimerkiksi Suomen Kuntaliiton (www.kuntaliitto.fi), Diakonia-ammattikorkeakoulun (www.diak.fi) tai Nuorisotiedon (www.alli.fi/kirjasto) kirjastoihin lehti tulee. Lehti ei ole myytävänä, sen jakelu tapahtuu julkaisijan organisaation kautta.
Varsinaista rocklyriikan tai sanoituksen opasta ei ole suomalaisista tietokannoista löytynyt. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistotietokannasta http://www.helmet.fi löytyy hakusanalla 'rocklyriikka' 26 viitettä, joista valtaosa käsittelee tietyn artistin sanoituksia. Yleisemmin rocklyriikkaa käsitteleviä artikkeleita on seuraavissa teoksissa:
- Kaupunki kohtauspaikkana : näkökulmia kulttuuriseen kaupunkitutkimukseen. Teknillinen korkeakoulu 1995.
- Kielen kirjoa : tekstintutkimus tutuksi. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos 2000.
- Musta lammas : kirjoituksia populaari- ja massakulttuurista. Joensuun yliopisto 1995.
Kotimaisista artikkelitietokannoista Arto ja Aleksi (käytettävissä kirjastoissa) löytyy hakusanoilla '...
Tiedot Karl Fazerista perustuvat yleensä kahteen teokseen:
Donner, Jörn: Fazer 100 [vuotta]. Karl Fazer, 1991
Hoving, Viktor: Karl Fazer 1891-1951. O.Y.Karl Fazer A.B., 1951
Elämäkertatietoja löytyy yrityksen historiasivuilta:
http://www.fazergroup.com/templates/Fazer_Information.aspx?id=1230&epsl…
sekä Kansallisbiografian artikkelista:
http://www.kansallisbiografia.fi/
Jyväskylän kaupunginkirjaston internet-sivulla voi tehdä tiedonhakuja aiheesta. Tässä linkki hakulomakkeeseen:
http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=form2. Kirjoja kannattanee etsiä tässä tapauksessa asiasanoilla, vaikkapa kahdella kerrallaan. Pudotusvalikosta (nuoli alas) voi vaihtaa Nimeke-laatikon Asiasana-laatikoksi ja saadaan kaksi Asiasana-laatikkoa. Yhteen laatikkoon saa kirjoittaa vain yhden hakutermin.
Haku 1: kehitysvammaiset käyttäytymishäiriöt > tuloksessa esim. kirjat
Saloviita, Timo: Kehitysvammaisten adaptiivinen käyttäytyminen laitoksessa
Kehitysvammaliitto, 1989
Wadström, Olle: Itsensä vahingoittaminen ja aggressiivisuus : syyt ja hoito
Kehitysvammaliitto 1993
Keskuslaitoksesta ryhmäasuntoon : tutkimuksia kehitysvammaisten...
Tauno-Olavi Huotarin ja Pertti Seppälän teoksesta "Kiinan kulttuuri" (Otava, 1990) löytyy lista, jossa on lueteltu kaikki Kiinan dynastiat vuosilukuineen. Listan nimet on kirjoitettu pinyin-transskriptiosysteemillä. Teos on muutenkin erinomainen johdatus Kiinan kulttuurin ja historiaan. Keisarilistaa teoksessa ei kuitenkaan ole.
Mielestäni selkein suomenkielinen lista keisareista on wikipedian internet-artikkelissa osoitteessa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinan_dynastiat
Täydellisempi lista keisareista löytyy wikipedian englanninkieliseltä sivulta osoitteessa: http://en.wikipedia.org/wiki/Table_of_Chinese_monarchs
Contemporary Authors -tietokanta listaa Tove Janssonilta seuraavat näytelmät ja esitysajankohdat:
Mumintrollet och kometen, produced in Helsinki, Finland, at the Svenska Teatern, December 29, 1949.
Troll i kulisserna, produced in Helsinki, Finland, at the Lilla Teatern, 1958.
Muminoperan, produced in Helsinki, Finland, at the Nationaloperan, December 7, 1974.
Mumintroll i kulisserna, produced in Stockholm, Sweden, at the Dramaten, April 1, 1982.
Näytelmät.fi listaa alla olevat suomeksi käännetyt näytelmät. Näytelmät.fi ei tosin kerro onko näitä esitetty.
Muumilaakson marraskuu
Muumipappa ja meri
Muumipeikko kulisseissa
Muumit kulisseissa
Näkymätön lapsi
http://www.naytelmat.fi/index.php?view=writer&id=388&pid=467
Kysy...
Helsingin koulujen historia on yhtä vanhaa kuin kaupungin oma historia.
Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelmasta löytyy yksittäisiä kouluhistoriikkeja Helsingin ruotsalaisista kouluista. Teosten saatavuustiedot löytyvät Helmet-verkkokirjastosta,
kirjoittamalla hakusanakenttään hakusanat Helsingfors ”läroverk” http://www.helmet.fi/
Helsingin tietokeskuksen sivuilta löytyi yhteisluettelo Helsingin suomen- ja ruotsinkielisistä kouluista ajalta 1833-1977http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/yleisluettelo2/listaope…
Edelleen netistä löytyi Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli,jossa koulut on esitelty nimen ja perustamisjärjestyksen mukaanhttp://www.yksityiskoulut.fi/matrikkeli/index7.htm
Utbildningsverketista eli...
Asiasanalla 'maaginen realismi' löytyy joukko kiinnostavia romaaneja Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=%22maaginen+realismi%22&search… (tässä haussa ovat mukana vain suomennetut)
Kokeile myös hakua Tampereen Piki-verkkokirjastosta, hausta tulee vielä laajempi: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Kannattaa tutustua myös suomalaisiin ns. reaalifantastikkoihin: Pasi Ilmari Jääskeläinen, Anne Leinonen, Juha-Pekka Koskinen, J. Pekka Mäkelä, Jani Saxell, Sari Peltoniemi. Johanna Sinisalo ja Maarit Verronen voisivat myös kuulua joukkoon.
Tässä vielä muutamia omia suosituksia "oudoista kirjoista":
Patrick Süskind: Parfyymi
Kazuo Ishiguro: Ole luonani aina
Douglas Coupland: Eleanor Rigby
Mihail Bulgakov:...
Kirjastotietokannoista ei löydy tästä aiheesta kirjoitettua kirjaa. Sen sijaan aiheesta löytyy useita lehtiartikkeleita. Lahtelainen ylilääkäri Tapio Rantanen löysi selityksen siihen, mikä kemikaali tuoleissa aiheutti allergiaoireita. Rantasen tutkimus julkaistiin heinäkuussa 2008 arvostetussa brittiläisessä ihotautialan lehdessä British Journal of Dermatology (numero 159 (1): s. 218-221). Rantanen esitteli julkaisuaan myös tv:ssä YLE:n Kuningaskuluttaja-ohjelmassa keväällä 2008. Samaan aikaan tutkimus oli esillä Suomessa mm. seuraavissa lehdissä: Duodecim 124 (2008): s. 13 ja Helsingin Sanomat 24.4.2008 (http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lääkäri+löysi+selityksen+myrkkytuoli-ihottumaan/1135235849503).
Keväällä 2009 ihottumaa...
Pianoa voi soittaa Espoon Sellon kirjastossa, Vantaan Tikkurilan kirjaston Aleksis-salissa ja digitaalipianoa Helsingin Kirjasto Kympissä. Tarkempia tietoja täältä:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;17370;17401
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;217;464;476
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/studio/
Viulun soittomahdollisuudesta kannattaa kysyä Myyrmäki-talosta, yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;2620;218;5899…
Messun ordinarium-osilla tarkoitetaan niitä ehtoollisjumalanpalveluksen osia, jotka toistuvat muuttumattomina kirkkovuoden eri sunnuntaina ja pyhäpäivinä.
Vaihtuvista osista käytetään yhteisnimitystä proprium-osat (tai proprium de tempore -osat).
Ordinarium-osat perustuvat raamatullisiin esikuviin, mutta suoria sitaatteja ne kuitenkaan eivät ole.
KYRIE ELEISON 'Herra armahda' on kreikkaa ja jo sillä perusteella voi sanoa, että se on erittäin vanhaa perua. Kreikan kieli nimittäin oli kristittyjen jumalanpalveluskielenä jo ennen latinaa, millä muut ordinarium-osat ovat.
'Herra armahda' -huudahdus esiintyy Raamatussa jo Vanhassa testamentissa, esim. Psalmi 6:3, Psalmi 9:14, Uudessa testamentissa Markus 10:47. Kristillinen lisäys Kyrie-...
Hei,
Laulun nuotit löytyy mm. nuottikirjasta Repullinen nuotteja, tekijä Eppu Normaali, vuodelta 1998.
Nuottikirja löytyy esim. Porvoon kaupunginkirjaston kokoelmasta.
Helmet-kortin salasana on nelinumeroinen tunnusluku eli pin-koodi. Sen voi vaihtaa kirjautumalla www.helmet.fi-sivustolle. Omia tietojaan pääsee muokkaamaan klikkaamalla oikeassa yläkulmassa näkyvää nimeään, sieltä löytyy myös vaihda tunnusluku -toiminto.
