Valitettavasti tällaista sanakirjaa ei taida olla saatavana. Kirjastojen aineistorekistereissä sellasta ei ole, eli sellainen olisi hankittu, jos olisi saatavilla.
Ostettavissa on terveydenhoitoalan sanasto nimeltään Kuinka voitte? suomi-venäjä-suomi-sanasto terveysalalle = Kak vase zdorov'e. 3. korj.p. 2008. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja. B. Opetusmateriaalia. Joensuu. ISBN 978-951-604-088-5
Tekijät Hyttinen, Riitta [et al.]
Kirjakaupan esittelyn mukaan kirja soveltuu terveyskeskuksiin ja sairaaloihin apuneuvoksi tilanteisiin,joissa henkilökunnalla ja venäjänkielisillä potilailla ei ole yhteistä kieltä.
Kirjastossamme on lisäksi Bolotina, Aleksandra: English-Russian and Russian-English Medical Dictionary 1999, ISBN 5-...
Vikamaa-nimi on harvinainen. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Vikamaa-sukunimi on tai on ollut alle 26 suomalaisella:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimeä ei löytynyt kirjaston sukunimiä käsittelevistä kirjoista. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaiseman Suomalainen paikannimikirja -kirjan (2007) mukaan Rovaniemen seudulla on joitakin vika-alkuisia paikan- ja luonnonnimiä. Arvellaan, että vika-alku on peräisin saamen kielestä. Vikamaa-sukunimen liittymisestä näihin muihin nimiin ei kuitenkaan ollut tietoa.
Hei!
Musiikkitallenteiden Fono-tietokanta antaa Prinsessa-haulla laulun Älä elämää pelkää: http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=312e2957-3684-4373-8801-c1f6…
Tuon niminen runo puolestaan on hyvin kuuluisa Kaarlo Sarkian tuotos
(löytyy esim. teoksesta Sarkia, Kaarlo: Runot).
Ainakin täältä kannattaa kysyä tarkemmin:
Lastenkirjainstituutti
- 1.470 niteen aapis- ja lukukirjakokoelma
http://www.lastenkirjainstituutti.fi
Käyttäytymistieteiden kirjasto / Helsingin yliopisto, oppimiskeskus Minerva
- kotimaisia peruskoulun ja lukion oppikirjoja oppiaineittain ryhmiteltynä
-kansa- ja oppikoulun sekä kansalais- ja ammattikoulun oppikirjoja kouluasteittain järjestettynä
http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/palvelut/minerva.htm
Myös Oulun yliopiston tiedekirjasto Pegasuksessa on vanhoja oppikirjoja. Vanhin aineisto on saatavana ainoastaan lukusali- ja tutkijakäyttöön.
http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=90
Helsingin yliopiston Kansalliskirjastossa on niin ikään vapaakappalekokoelma, jonne on arkistoitu...
Kirjailija Anna-Leena Härkösestä löytyy Internetistä tietoa mm. kustannusyhtiö Otavan sivuilta http://www.otava.fi/, joilla esitellään kirjailijoita ja Keminmaan yläasteen koululehti Heroxista http://wwwforum.inet.fi/edu/keminmaa/harkonen.html. Aikakausartikkeleita voi hakea kirjastossa esim. Aleksi-tietokannasta. Tässä niistä uusimpia: Kasanen Tuula: Anna-Leena Härkönen (haastattelu) Anna 2000:13, s .31-34, Tanskala, Raija-Liisa: Anna-Leena Härkönen (haastattelu) Anna 1998: 35, s. 8-10, 135, Lindstedt, Risto: Anna-Leena Härkönen (kirjailijakuva) Suomen kuvalehti 1998:33, s. 50-53. Teoksessa Kotimaisia nykykertojia (1997) käsitellään kirjailijaa ja hänen teoksiaan. Esko Tuluston kirjassa Elämää Suomessa (1990) näyttää myös olevan Anna-...
Hykkylä on Helsingin kaksoisyhteislyseon lempinimi, lyhenteestä HKYL. Täällä vähän koulun nimen historiaa, http://www.ahjos.net/muistoja/-Sanasto/hykkylan_historia.htm
Etsitty kirja on Metsäkoulu : iloinen kuvakirja pikkuväelle (WSOY, 1952). Kuvat piirsi Fritz Baumgarten, runot kirjoitti Albert Sixtus ja suomensi Hannes Korpi-Anttila.
Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle pakka seuraavat määritelmät: 1. tasainen pino samankokoisia levymäisiä esineitä, pinkka, ja 2. varastointia ja myyntiä varten kääröksi kierretty kangaserä.
Maarit Mannilan teos Mariankatu 3 : vanhan tulli- ja pakkahuoneen historiaa puolestaan kertoo, että pakkaa on Suomessa ja Ruotsissa käytetty mittayksikkönä, jolla esimerkiksi pellavaa, puuvillaa ja kangasta on mitattu. Pakkaa on käytetty myös rakennustarvikkeiden ja puutavaran lukumäärää ilmoittavana mittana.
Teos kertoo myös, että 1590-luvun lopulla rakennettiin ensimmäinen meritullinkantoon tarkoitettu uudisrakennus Ruotsissa. Tästä Skeppsbron tullirakennuksesta alettiin käyttämään nimitystä pakkahuone siihen...
Aaria löytyy monistakin nuottijulkaisuista. Jos katsot pääkaupunkiseudun Plussa-
tietokantaa (osoitteessa http://www.libplussa.fi/), valitset sieltä tarkennetun haun, kirjoitat nimekkeeksi "furtiva lagrima" ja valitset materiaaliksi nuottijulkaisut, saat esille useita. Samalla voit tarkastaa, mikä niistä sopii Sinun äänialallesi ja mistä kirjastoista ne ovat saatavissa.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista emme löytäneet suoraa vastausta sotilaiden mahdollisesta loma-
kiellosta . Tässä tapauksessa kannattaa kysyä Sota-arkistosta, jonka yhteystiedot löydät osoitteesta
www.sota-arkisto.fi . Se sijaitsee osoitteessa Työpajankatu 6 A, 00580 Helsinki, asiakaspalvelu p.
09 - 181 26503.
Anni Swanin satuja ovat kuvittaneet myös Kerttu Böök (Satuja osa 6 1923), A. Einola (Ilmarin matka kuuhun 1924, Unto Kaipainen (Kotavuoren satuja ja tarinoita 1957), N.O. Mether-Borgström (Jussi-poika Tonttulassa 1947), Maja Sidorow (Ihmeaapinen), Helga Sjöstedt (Kettu Repolainen, Jänis Vemmelsäären ja Kettu Repolaisen seikkailuja), Auvo Taivalvuo (Kesätarina Joulu-ukosta 1982, Vuorenkuninkaan poika 1982). Tarkemmat tiedot yllä mainituista teoksista löydät Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta osoitteessa https://kansalliskirjasto.finna.fi/Content/fennica. Hyödyllinen bibliografia vanhemmasta lastenkirjojen kuvituksesta on myös Maria Laukan toimittama kirja Satujen saari - suomalaista lastenkirjataidetta 1847-1960.
Ainakin Kirjasampo -tietokannasta löydät etsimääsi tietoa Harri Nykäsestä: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175920853911
Myös DekkariNetistä löytyy tietoa niin Nykäsestä kuin muistakin dekkarikirjailijoista: http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=NykanenHarri#El%C3%A4m%C3%A4
Kirjassa "Standard catalog of world coins : eighteenth century, 1701 - 1800" on Ruotsin kohdalla mainintaa tästä rahasta. AF tarkoittaa Adolf Fredrik. Teos löytyy esim. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta, Pasilasta.
Lista Ruotsin yliopisto- ja korkeakoulukirjastoista löytyy täältä:
http://www.inetmedia.nu/bibliotek/universitetsbibliotek.shtml
Listassa on suorat linkit kirjastojen kotisivuille, joista löytyy myös kirjastojen yhteystiedot. Kirjastojen sivuilta saattaa löytyä tietoa myös niissä järjestettävästä koulutuksesta ja konferensseista. Esimerkiksi Tukholman yliopiston kirjaston sivulta löytyy tietoa kirjaston henkilökunnalle järjestettävistä kursseista. (http://www.sub.su.se/subskurser/visakurs.aspx?kId=797)
Inetmedian sivuilta löytyy myös monia muita hyödyllisiä linkkejä. (http://www.inetmedia.nu/bibliotek/welcome.shtml) Sieltä löytyy esimerkiksi linkki Fråga biblioteken, jonka kautta tietoa voi kysyä myös suoraan Ruotsin kirjastoista....
Helsingin kauppakorkeakoulun Helcat-tietokannasta löytyy vanhoja kauppakirjeenvaihdon oppaita, joista saattaisi olla sinulle hyötyä. Hae esimerkiksi hakusanalla kauppakirjeenvaihto tai liikekirjeenvaihto:
https://finna.fi
Jatkoa ajatellen sinun lieneekin parasta kääntyä Helecon-tietokeskuksen tietopalvelun puoleen.
http://lib.hse.fi/FI/services/tietopalvelu.html
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan toimittama kirja Suomalaiset sukunimet kertoo Sarvi-nimestä mm. seuraavaa:
Taustalla voi olla liikanimi esim. Sarfweleyka. Sarvi on voinut myös irrota sukunimeen myös asuinpaikan nimestä, jossa sarvella on voitu tarkoittaa esim. terävää niemenkärkeä tai ehkä joen haaraa. Vanjoja asiakirjamerkinntöjä ovat Per Sarffui 1546 ja Monns Sarwen(poi)ca 1566.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SSuomalaiset%20sukunimet__Or…
Kaikista Helmet-kirjastoista saa myös A3-kokoisia tulosteita. Helsingin keskustakirjasto Oodin suurkuvatulostimella voi tulostaa valokuvalaatuisia julisteita, tarroja ja tekstiilipainatuksia:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Kaupunkiverstas/Kaupunkiverstaan_laitteet(176797)
Espoon Sellon kirjastossa on mm. julistetulostin:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Sellon_omat/Sellon_Paja__meilla_saa_tehda(1977)
Molempiin tulostimiin varataan aika Varaamo-palvelun kautta. Sellon kirjaston julistetulostimeen neuvotaan varaamaan ensimmäinen aika paikan päällä tai puhelimitse (09 816 57607) . Ensimmäiselle kerralle varataan myös opastus.
https://varaamo....
Stanislaw Jerzy Lec oli puolalainen runoilija ja satiirikko. Hän syntyi v. 1909 ja kuoli v. 1966.
Häneltä on suomennettu aforismikokoelma: Vastakarvaan, johon on esipuheen kirjoittanut Erkka Lehtola.
Esipuheessa on tietoa Jerzy Lecin elämästä. Myös Erkka Lehtolan Puolasta kertovassa kirjassa Revitty lippu, s. 36-, on kerrottu hänestä. Henkilötiedot ja teosluettelon löysin saksankielisestä kirjailijaluettelosta Kindlers neues Literatur Lexikon. Teosluettelo löytyy myös Vastakarvaan-kirjan alkusivuilta.
Internetistä löytyi artikkeli runoilijasta sivulta: http://kultti.cultnet.fi/jutut/2000-43-taite.htm . Artikkelin lopussa on mainittu sivuja, joista Lecin aforismeja löytyy puolaksi ja englanniksi. Vastakarvaan-kokoelman lisäksi suomennettuja...
Metsäneläimistä kaupungissa kertovat mm.
Miler: Myyrä kaupungissa (kuvakirja)
Huovi: Suurkontio Tahmapää (lukemaan opettelevien Keltanokka-sarjaa, siinä mm.orava, hirvi ja karhu taajamassa)
Toivola: Kesäpuiston kettu (helppolukuista Kirjava Kukko- sarjaa)
Lindenbaum: Henna ja Hurjat hirvet (hirviryhmä kerrostalossa, kuvakirja)
Laulajainen: Loikkeliinin matka lumen maahan (saturomaani, jossa kenguru päätyy Suomeen ja Helsinkiin ja saa oppaakseen helsinkiläisen Råtan)
Summers: Milla ja Molla (alanimeke: tarina maalaishiirestä ja kaupunkilaishiirestä, kuvakirja. Maalaishiiren ja kaupunkilaishiiren tarinasta on monenlaisia muitakin kuva- ja satukirjaversioita, löytyvät Helmetistä kun hakusanaksi laittaa Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri)
En...
