Näistä voisi olla apua, vaikka ne toimivatkin "toiseen suuntaan" eli vanhasuomi-nykysuomi.
Vanhan kirjasuomen sanakirja. Ensimmäinen osa : A - I / [toim.: Lahja-Irene Hellemaa...et al.] Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1985.
Vanhan kirjasuomen sanakirja. Toinen osa : J-K / [toimitus: Maija Länsimäki, päätoimittaja ... et al.] Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. 1994
Turunen, Aimo: Kalevalan sanat ja niiden taustat. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö , 1979
Suomen murteiden sanakirja. Tästä on ilmestynyt kahdeksan osaa, viimeinen 2008 ilmestynyt loppuu sanaan kurvottaa.
Jussila, Raimo: Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 1998
Arvelen, että suppea vastaus kysymykseesi on siksi. Sen syvällisempää universaalia ja kaikissa tilanteissa pätevää vastausta ei kirjasto-opintojen pohjalta voi luotettavasti antaa.
Kysymys lienee sellainen, että se pitäisi esittää joko filosofille tai tai jonkin uskontosuunnan asiantuntijalle.
Filosofisia suuntauksia voit tutkia netin filosofia-palvelussa, sieltä löydät myös asiantuntijoita. Tosin foorumi ei valitettavasti näyttänyt juuri nyt olevan käytössä,
http://filosofia.fi/
Helsingin yliopiston filosofian laitos,
http://www.helsinki.fi/filosofia/
Suomessa lienee luontevinta tarjota kristillistä selitystä. Pappeja on netissä paljonkin, tässä pari osoitetta
Kysy papilta, https://evl.fi/kirkonkeskusteluapu,
Kysy-palveluita voit käydä...
Uusi kevät on julkaistu Jylhän runokokoelmassa Kiirastuli: runoja rauhan ja sodan ajoilta. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1941 otavan kustantamana. Uusintapainokset on otettu vuosina 1972 ja 1977.
Sähköpostimarkkinointia käsitellään seuraavissa kirjoissa: Leino, Antti: Dialogin aika : markkinoinnin & viestinnän digitaaliset mahdollisuudet, Infor 2010,
Klikkaa tästä : internetmarkkinoinnin käsikirja v. 09´, Mainostajien liitto 2009 ja Rope, Timo: 100 keinoa hyödyntää internetiä, WSOY 2003.
Sähköisen suoramarkkinoinnin sääntelystä ja lainsäädännöstä löytyy tietoa kirjasta Innanen, Antti: Internet-oikeus, Edita 2009. Nämä kirjat kuuluvat ainakin Joensuun seutukirjaston kokoelmiin.
Seuraava teos löytyy ainakin Varastokirjastosta: Keskinen, Toni. Mobiilimarkkinoinnin käsikirja Mainostajien Liitto, 2001. Kirja Granholm, Paula:
Verkkoliiketoiminnan strateginen kehittäminen varsinaissuomalaisissa pk-teollisuusyrityksissä [Helsinki] :...
Uus suomalainen nimikirjan (Otava, 1988) mukaan tästä nimestä on vanhoja tietoja lähinnä Satakunnasta ja pohjanmaalta. Nimen eri muodot ovat vaihdelleet, esim. nimen Rahikainen kanssa niin että saman henkilön nimi on eri aikoina kirjoitettu Rahikainen ja Rahkonen. Voi myös olla että joidenkin nimien taustalla olisi suota merkitsevä rahka-sana. Kiintoisaa on nimikirjan mukaan myös se, että Agricola on maininnut Rahkon hämäläisten pakanallisten jumalien joukossa.
Svinhufvudin suku on peräisin keskiajalta Ruotsin Taalaimaalta. Ilmeisesti jo 1400-luvun alussa suvun edustaja oli käyttänyt villisian päätä vaakunassaan. Sukunimenä sitä käytettiin varmuudella 1400-luvun puolivälin jälkeen. Svinhufvudin suku merkittiin Ruotsin ritarihuoneeseen vuonna 1627 nimellä Svinhufvud af Qvalstad tämän vaakunatunnuksen mukaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Svinhufvud_af_Qvalstad
https://sv.wikipedia.org/wiki/Svinhufvudsläkten
Esimerkiksi Seinäjoen kaupunginkirjastossa on koottu teemaluettelo eri aiheisista lastenkirjoista, niin tieto- kuin kuvakirjoistakin. Luettelon löydät osoitteesta http://www.seinajoki.fi/kirjasto/yleiset/teemal.html Siellä on kuolema yhtenä aihepiirinä.
Tampereen kaupunginkirjasto tarjoaa mahdollisuuden tehdä hakuja aiheen mukaan satu- ja kuvakirjoihin sekä aapisiin. Tämä palvelu löytyy osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/luettelo.htm
Suomen kustannusyhdistys ry julkaisee jäsenluetteloa, jossa on mainittu myös jäsenkustantamojen päätuotteet. Kotisivu http://www.skyry.net/ osoite PL 177, 00120 Helsinki puhelin 09-228 77 250.
Lisäksi on joitakin omakustanne-tyyppisä kustantamoja joissa yksittäiset ihmiset, seurat ja liikelaitokset voivat teetättä aineistostaan kirjan. Tällaisia ovat esim. Pilot-kustannus Oy http://www.pilotkustannus.fi/ ja Kirja kerrallaa http://kirja.lasipalatsi.fi/ .
Tuotteistuksesta on olemassa melko runsaasti kirjallisuutta. Useimmat teokset keskittyvät jonkin tietyn alan, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon, matkailun tai kulttuurin tuotteistukseen. Poimin tähän pari tänä vuonna ilmestynyttä kirjaa, joissa asiaa käsitellään yleisellä tasolla.
Lehtinen, Uolevi
Asiantuntijapalvelut : tuotteistamisen ja markkinoinnin suunnittelu, 2005. - 282 s.
Asiasanat: asiantuntijaorganisaatiot : palvelut ; asiantuntijat : palvelut ; yritystoiminta ; tuotteistus : asiantuntijaorganisaatiot ; markkinointi : yritykset
Tuominen, Anniina
Projektituotteistajan opas, 2005. - 84 s.
Asiasanat: tuotteistus : innovaatiot, sosiaaliset innovaatiot, ideointi, hyvät käytännöt, levitys : innovaatiot, markkinointi,...
Japaniksi Jatta kirjoitettaisiin kolmella katakana-merkillä. Internetistä löytyy useita sivustoja, joissa katakana-merkit on lueteltu. Osoitteessa http://www.users.pjwstk.edu.pl/~s4087/katakana.html on näytetty myös merkkien kirjoitustapa.
Japanilaiset kirjoittaisivat nimen kolmella merkillä, jotka ovat 'ya', pieni 'tsu'-merkki ja 'ta'. 'Tsu' täytyy kirjoittaa pienellä, koska silloin se viittaa t-konsonantin kahdentamiseen eikä siis 'tsu'-äänteeseen. Wikipedian katakana-artikkelin loppuosassa löytyy joitakin esimerkkejä tapauksista, joissa 'tsu'-merkkiä on käytetty konsonantin kahdentamiseen esimerkiksi sanan 'intânetto' yhteydessä.
Linkit:
http://en.wikipedia.org/wiki/Katakana
http://www.learn-japanese.info/katakana.html
http://www.users...
Artikkeli on teoksessa Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. 2001. Lähetin Sinulle Arto-tietokannasta viitteen, jossa on ao. artikkelin ja julkaisun tiedot. Julkaisun tiedot löytyvät myös Lpain kirjaston aieineistohaulla www.lapinkirjasto.fi
Nuua-nimeä ei löytynyt kirjaston kokoelmissa olevista lukuisista nimikirjoista. Juri Nummelin on teoksisaan (mm. Aarnu, Evena, Vinjami : 1700 ehdotusta etunimeksi, Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä)listannut useita harvinaisempia ja erikoisia nimiä, mutta hänenkään kirjoistaan ei nimeä löytynyt.
Näin ollen en osaa kertoa mitä nimi tarkoittaa.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta, http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 , nimi löytyy. Vuosina 2000-2008 kaksi henkilöä on saanut nimekseen Nuua.
Nuualla ei ole virallista nimipäivää, joten hän voi valita merkkipäivänsä itse.
Etsitty kirja lienee Kapteeni Teräksen [Jalmari Kara] Suur-isänmaa : romaani menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta (Kirja, 1918).
Romaanissa Pietarin hävitys tapahtuu pian syyskuun alussa 1946 tapahtuneen kaupungin valtauksen jälkeen. Sodanjulistus Venäjälle on annettu muutamaa kuukautta aikaisemmin.
"Kun [kaupungin] tyhjennystyö vihdoin oli suoritettu, kokoontui puoli kilometriä pitkän amiraali-palatsin edustalle 200 voimavaunua, joilla oli lastina öljyllä täytettyjä sytytyspommeja. Samaan aikaan kuljetettiin se suunnaton tykistö, joka kaupungista oli saatu, niin edullisille ampumapaikoille kuin mahdollista ja niiden lähettyville tuotiin kokonaisia granaattivuoria."
"Sitten annettiin painetut ohjesäännöt autoille ja ne lähtivät...
Jonkin verran kirjaa on lainattu HelMet-kirjastoista, mutta ei se mikään kovin suosittu ole. Vuoden 1945 painoksen 9 kappaletta on lainattu kirjaston järjestelmän mukaan parin vuoden aikana 6 kertaa. Uudempaa vuonna 1994 ilmestynyttä painosta puolestaan on HelMet-kirjastoissa 21 kappaletta, ja niitä on lainattu parin vuoden aikana yhteensä 51 kertaa. Teos on ilmestynyt myös ”Kootut kertomukset” -sarjassa, jonka painoksia HelMet-kirjastoissa on 32 lainattavaa kappaletta ja niissä lainoja 73.
Kaikkiaan kirjaa on siis 62 lainattavaa kappaletta, joille on kertynyt parin vuoden aikana lainakertoja 130. Se tekee noin 2,1 lainakertaa kirjaa kohti eli hiukan päälle yhden lainakerran vuodessa. Tosin tällä vastaushetkellä kirjaa näytti olevan HelMet...
Valitettavasti ei ole. Espoo kuuluu Helmet-kirjastoverkkoon, johon kuuluvat pääkaupunkiseudun yleiset kirjastot Helsingistä, Espoosta, Vantaalta ja Kauniaisista. HelMet-kirjastojen kirjoja voi palauttaa missä tahansa samaan verkkoon kuuluvassa kaupungissa. Toisin sanoen esim. Helsingin kirjoja voi palauttaa vaikkapa Vantaalla. Mutta verkon ulkopuolisista kaupungeista tulevien kirjojen palautus taas ei onnistu.
Oppaan Suomen rahahinnasto 2005 : keräilijän opas mukaan rahojen arvo vaihtelee rahan kunnon ja yleisyyden mukaan.
5 penniä vuodelta 1888: hinta 2€ - 240€. Tavallisin kunto-hinta-luokka on 2€.
500 mk vuodelta 1956: hinta 2€ - 50€. Tav. 20€.
20 mk vuodelta 1939: hinta 0,50€ - 30€. Tav. 1€.
10 mk vuodelta 1932: hinta 0,50€ - 150€. Tav. 0,50€.
5 mk vuodelta 1948: hinta 0,50€ - 10€. Tav. 0,50€.
Helsingin Numismaattisen Yhdistyksen verkkosivuilta saat yhteystietoja tahoihin, joilta saat varmempaa tietoa: http://www.hnynumis.org/
Tässä olisi joitakin suomenkieleisiä tarjolle.
Beskow, Elsa:
- Auringonmuna.
- Ollin hiihtoretki
Haavio, Martti: Iloinen eläinkirja.
Kauneimmat eläinsadut. (WSOY, ei tekijää, kuvittanut Janusz Grabianski.)
Kaiken maailman eläinsadut. (Toim. Katriina Kauppila, kuv. Matti Pikkujämsä.)
Laulajainen, Leena: Aurinkolintu ja kaamoksen korppi.
Kuisma, Titta & Laila Nevakivi: Satu puusta joka halusi muuttaa maalle.
Lerche, Pauliina & Meri Mort: Mimmit ja ketunpoikanen.
Gullichsen, Anna: Satu ja päärynäpuun Pyrre.
Niemelä, Reetta:
- Miljan talvi
- Miljan kevät
- Miljan kesä
- Miljan syksy
Henriksson, Karin: Itämeren ritarit.
Kuisma, Titta & Laila Nevakivi: Puuvanhus ja pikkukoivu.
Lisäksi listaan voisi laittaa suuren joukon Zacharias...
Valokuvien kiinnittämiseen on kuulemma olemassa juuri tähän tarkoitettua liimaa. Ainakin Kameralehdessä 2017 : 3 : sivulla 16 näin kerrotaan. Liiman nimeä ei kerrota, todetaan vain että sitä on vaikea löytää. Myisivätkö tai tietäisivätkö valokuvausliikkeet ja askartelutarvikekaupat tuotteista tarkemmin?
Tässä muutamia sivuja jotka mainostavat valokuvaliimoja ja muita kiinitystarvikkeita.
https://www.bganordic.fi/Kuvienkiinnitys
https://www.rajalacamera.fi/henzo-liima-50-ml.html
Skräppäyskirjat neuvovat käyttämään hapotonta liimaa tai kaksipuoleista teippiä kuvien kiinnittämiseen.
Netin keskusteluista löytyy monenlaisia kommentteja aiheesta, mm.:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/4144935/kuvien-...
Ehkä yksinkertaisinta lähteä etsimään jonkin tietyn alan lehtiä on käyttää erilaisia (esim. kirjastojen) julkaisemia lehtitietokantoja.
Rovaniemen kirjastolla k.o. luettelo löytyy osoitteesta
http://www.rovaniemi.fi/taide/kirjasto/info/lehdet3.htm
Tämä tietokanta ei kuitenkaan mahdollista hakua alan tahi julkaisukielen mukaan, vaan lehdet on järjestelty aiheittain.
Helsingin kaupunginkirjaston LibPress-tietokannasta voit hakea lehteä myös aiheen / kielen perusteella osoitteessa
http://libpress.lib.hel.fi/lehdet_su.asp
Näiden lisäksi kannattaa tutkia eri alojen webbisivuja, joista usein löytyy informaatiota ja linkkejä asiaan ja alaan liittyvistä lehdistä.
Webissä toimivia lehti-/artikkelitietokantoja löytyy Yleisten kirjastojen...
Ellen Svinhuvudin kakku on nimitys kakulle, joka on tehty presidentti Svinhuvudin puolison idean mukaan. Kakkua voi hyvin valmistaa omaan käyttöön, mutta sen myyminen Ellen Svinhuvudin kakku - nimellä vaatii luvan. Kakun reseptejä löytyy verkosta monia. https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/89318/Ellen%20Svinhufvudin%20kakku/
https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/d2bbba0f-b47e-483e-8c17-75b12d4552f6
Kakusta ja sen nimestä kerrotaan: "Ellen Svinhufvudin kakku on Ellen Svinhufvudin, Suomen kolmannen presidentin Pehr Evind Svinhufvudin puolison, mukaan nimetty kakku. Ellen Svinhufvud loi myös käsitteen "Maan äiti". Hän piti erityisesti Oy Stella Konditoria Ab:n mantelimarenkikakusta ja tarjosi sitä...
