Kirjastoissa työskentelevien kirjastoammattilaisten tehtäväkenttä laajenee ja tulee koko ajan entistä vaativammaksi. Kirjastoissa työskentelevien ammattinimikkeistöä on siksi haluttu eriyttää. Taustalla on myös halu parantaa palkkausta töiden vaativuuden mukaan.
Erikoiskirjastovirkailijan työtehtävät ja –vastuut ovat tavanomaista kirjastovirkailijan tehtävää vaativammat. Erikoiskirjastovirkailija voi esimerkiksi työskennellä lasten ja nuorten parissa ja hänen tehtäviään voivat olla mediakasvatus, kirjastonkäytön- ja tiedonhallinnanopetus, kirjavinkkaus jne.
Muutamia kappaleita löytyi, joissa sanat osin täsmäsivät kysymiisi:
- Sävel rakkauden (laulanut mm. Brita Koivunen: http://www.youtube.com/watch?v=l7_ZWcwJFgk)
- Soi sävel rakkauden (esittänyt Kake Randelin)
- Ranskalaiset korot (laulanut mm. Helena Siltala: http://www.youtube.com/watch?v=kfGdzuUCiXU
Yritämme vielä etsiä oikeaa, ja ilmoitamme jos se löytyy.
Internetistä laulun sanoja voi etsiä kirjoittamalla hakukoneeseen (esim. google.fi) laulun nimen lisäksi hakusanaksi "sanat" tai "lyriikat" tai "lyrics". Tässä tapauksessa haku voisi olla "lapin kesä lyrics".
Nokian verkkosivut ovat osoitteessa http://www.nokia.fi ja näiltä sivuilta löytyy paljon hyödyllistä tietoa. Verkossa on myös Helecon Enterprise -tietokanta, josta löytyy johtavien suomalaisten yritysten vuosikertomuksia ja sieltä löydät Nokian vuosikertomuksen useilta vuosilta. Heleconiin pääset osoitteesta http://helecon.hkkk.fi/ENTERPR/ Jorma Ollilan CV on osoitteessa http://www.nokia.com/inbrief/management/cv_ollila.html Jorma Ollila ei ole paljonkaan julkaissut kirjoja, mutta erilaisia artikkeleita toki. Linnea-tietokannoista voit etsiä Jorma Ollilan tekemiä julkaisuja. Linneaan kuuluvat mm. Linda, joka on korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta ja Arto, joka on artikkeliviitetietokanta. Linnea-tietokantoja voit käyttää esim....
Marvi Jalo on kirjoittanut Hevostyttö -sarjaa, Ratsutyttö -sarjaa, Hituri -sarjaa, Kultakavio -sarjaa, Lumiponi-sarjaa,, Pappilan ponitytöt. Merja Jalo on kirjoittanut Haavikon ravitalli -sarjaa, Nummelan ponitalli -sarjaa, Nea -sarjaa, Markus -sarjaa. Yhdessä he ovat kirjoittaneet Koiratytöt -sarjaa, Jesse-sarjaa.
Voit etsiä sarjoja Kirjasammosta, Marvi Jalo, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175937704710 ja Merja Jalo, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8…
Netissä olevan vapaan tietosanakirjan Wikipedian sivuilta löytyy suomenkielinen artikkeli Titanicista osoitteesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/RMS_Titanic . Lisäksi löydät seuraavalta kotisivulta luotettavaa tietoa Titanicista: http://www.iitti.fi/ylaaste/kausa/ljaaskelainen/etusivu.htm .
Talvi- ja jatkosotaa käsittelevää kaunokirjallisuutta Neuvostoliiton kannalta ja heidän omien kirjailijoidensa kuvaamina ei ole kovin paljon ilmestynyt Suomessa. Seuraavat teokset olen löytänyt:
Gusarov, Dmitri: Korpi ei tunne armoa, 1980 – partisaanien hyökkäys suomalaisten selustaan
Gordijenko, Anatoli: Kuoleman divisioona, 2003 – talvisodan kuvaus
” ” : Syväri, kuoleman joki, 2006 – jatkosotaan sijoittuva
Simonov, Konstantin: Todistaja, 1988 – kertoo Stalinin ajan Neuvostoliitosta, mutta kirjaan sisältyy kuvaus talvisodan alkamisesta
Tsakovski, Aleksandr: Piiritys, 1972 – Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon; viittauksia talvisotaan
Gordijenkon kirjat ovat aikuisten lainausosastolla luokassa 84.2 (...
Tietoa löytyy runsaastikin. Tässä muutama kirja:
- The Band Name Book / Noel Hudson (2008)
- A dictionary of rock and pop names : the rock and pop names encyclopedia from Aaliyah to ZZ Top / Mark Beech (2009)
Muutama tutkimuskin bändien nimistä on tehty:
- Ei nimi bändiä pahenna, jos ei bändi nimeään : kognitiiviskielitieteellinen kuvaus eteläpohjalaisten yhtyeiden nimistä ja nimien viesteistä / Anne Kulmala. (pro gradu, Jyväskylän yliopisto, 2006)
- Apocalypticaa stratovariuksella : tutkimus populaarimusiikin yhtyenimien ja genreajattelun yhteyksistä Soundi-lehden kautta / Ilari Hongisto. (sivulaudaturtyö, Turun yliopisto, 2004)
- Kuurna, Helmi ja Toveri : nimistön retroilmiöitä / Päivi Salo. (pro gradu, Helsingin yliopisto, 2007)
Tässä...
Selailin kirjastossa hyllyssä olleet kreikkalaista mytologiaa käsittelevät teokset, mutta tuota nimeä ei tullut siellä vastaan. Tuomas Anhava on kuitenkin suomentanut tuon Poundin runon nimellä ”Ione, kuollut kauan sitten”, joten sen perusteella voisi olettaa, että suomessakin käytetään nimestä samaa muotoa.
Tässä joitain ehdotuksia: listassa vain kirjoja mutta myös sarjakuvat saattaisivat kiinnostaa:
• Juha Vuorisen tuotanto, esim: Juoppohullun päiväkirja, Veljekset Vaselin: salapoliisiromaani, Painajainen piparitalossa
• Cline: Ready player one
• Järvelä: Zombie
• Kauhua: Hautala: Kuokkamummo, Kirkman: The Walking dead: kuvernöörin nousu
• Delikouras, Aleksi: Nörtti
• Guevara, Ernesto: Moottoripyöräpäiväkirja
• Niemi, Mikael: Aivot pellolle
• Peltoniemi, Sari: Kuulen kutsun metsänpeittoon
• Rannela, Terhi: Yhden promillen juttuja
Science fiction:
Gluhovski, Dmitri Metro 2033, Metro 2034
Isomäki, Risto Sarasvatin hiekkaa
Mieville, China Toiset
Jännitys:
Kilpi, Marko Elävien kirjoihin (Elokuvana nimellä 8-pallo)
Lapidus, Jens Rahalla saa (...
Måns Gahrton on kirjoittanut useampia nuortenkirjoja, jotka kertovat Evasta ja Adamista. Suomeksi niistä on ilmestynyt Eva ja Adam - ollako vai eikö olla yhdessä, Eva ja Adam - kertomus koulusta, kavereista ja rakkaudesta. Kevään 2000 aikana ilmestyy kolmas kirja; Eva ja Adam, rakkaat viholliset. Kirjojen saatavuutta voit tiedustella lähimmästä kirjastosta.
Tuo on looginen, muttei aivan oikea oletus. Veikkaus on tutkinut lottoarvontojaan ja huomannut, että jotkut numerot ovat "onnekkaampia" kuin toiset. Siksi samankaan rivin pelaamien ei välttämättä tuo varmaa lottovoittoa. https://www.veikkaus.fi/fi/yritys#!/article/tiedotteet/2015/20150312-selma-potti-ja-pelatut-numerot Samaa tukee myös omakohtainen kokemus parinkymmenen vuoden ajalta.
Iltalehden sivuilta löytyy mielenkiintoinen ohjelma, joka kertoo nenneiden tilastojen perusteella, olisiko lempirivisi ikinä voittanut lotossa. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201805312200983246
Lisäksi veikkaus on laatinut myös rationalisen ihmisen pelistrategian: Pelaa kuin eläin. https://www.veikkaus.fi/fi/yritys#!/article/...
Käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt vastausta kysymykseesi, joten lähetin kysymyksen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontaan. Kotuksen nimineuvonnasta vastattiin kysymykseesi näin:
"Aitta-sana voi paikannimien alkuosassa olla myös muodossa aitto (Aittolampi). Kyseessä on suomen kielen piirre, jossa muutamalla kaksitavuisella a/ä-vartaloisella substantiivilla on o- tai i-loppuinen yhdysosamuoto, esimerkiksi jalka -> jalkopää, lehmä -> lehmihaka.
Tämä näkyy paikannimissä vaihteluna, esim. Jalkasuo ~ Jalkosuo, Heinäaho ~ Heiniaho, Sikamäki ~ Sikomäki, Leppäsuo ~ Leppisuo, Aittalampi ~ Aittolampi, joista tapauksittain ja osin alueellisestikin toinen...
Vuorokauden valoisuuden lisääntyminen liittyy sekä Maapallon paikkaan kiertoradallaan että Maan kallistuskulmaan kiertoratansa suhteen.
Kysymykseen on vastattu tällä palstalla. Kysy 7.8.2019
Ilmatieteen laitos kertoo sivuillaan syyn valon määrän lisäyksen hyppelyyn: "Talvipäivän seisauksesta päivät alkavat pidetä. Ensin hitaasti, noin viisi minuuttia viikossa. Kevättä kohden päivän pidentyminen nopeutuu ja muutos on suurimmillaan kevätpäivän tasauksessa, jolloin päivä venähtää noin 6 minuuttia vuorokaudessa Helsingissä. Syksyllä taas syyspäivän tasauksen kohdalla päivän lyhentyminen on nuo samat 6 minuuttia.
Astronomisten vuodenaikojen pituudet eivät ole yhtäsuuria. Ero johtuu siitä, että maapallon kiertorata Auringon ympäri ei ole...
Analogiset tv-lähetykset kokonaisuudessaan loppuivat kaapeliverkoissa 29.2.2008. Antenniverkossa analogiset lähetykset päättyivät 31.8.2007.
Esimerkiksi YLE uutisoi analogisten lähetysten päättymisestä seuraavaa: https://yle.fi/a/3-5801220
Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjan (WSOY 1989) mukaan Adeliina viettää nimipäiväänsä 16. joulukuuta.
Alviina nimelle Lempiäinen ei anna kirjassaan nimipäivää, koska nimen juuret levittäytyvät monelle taholle.
Myöskään Vienomarille ei mainita nimipäivää.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (www.kotus.fi/index.phtml?s=452 .) antaa ohjeita nimipäivän viettämiseen silloin, kun nimi ei sisälly almanakan nimiluetteloon: nimipäivää voi viettää samalta kuullostavan nimen päivänä tai vaikkapa toisen nimen päivänä. Vienomaria voisikin onnitella esimerkiksi Vienon päivänä 15. kesäkuuta tai Marin päivänä 2. heinäkuuta.
