Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on teos "Maailman kalojen nimet", jonka tekijät ovat Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström. Tämä teos sisältää suomenkieliset nimet yli 8 000 tavallisimmalle kalalajille. Nimiluettelossa on Suomen luonnonvaraisten kalojen lisäksi meillä viljellyt ja viljelykokeilussa olevat lajit, elinkeino- ja harrastuskalastuksen kannalta merkitykselliset ulkomaiset kalalajit, EU:n ja OECD:n kalaluetteloiden lajit, lähes kaikki akvaarioissa pidetyt lajit sekä vähintään yksi laji jokaisesta kalaheimosta.
Kysymyksessä oleva kala kuuluu meduusakaloihin, heimo Centrolophidae, ja suomenkielinen nimi on etelänmeduusakala (Hyperoglyphe antarctica).
Åbo stadsbibliotek har några formulärhandböcker på svenska.
Folke Grauers: Nordsteds formulärbok (Stockholm, 2007)
Rembe Annika: Wahlström & Widstrands formulärhandbok (Stockholm, 1998) och
Forss, Thomas: Handbok I vardagsjuridik (Helsingfors, 1998), som innehåller också formulär
På finska:
Juridiset asiakirjamallit (Helsinki, 2010)
Asiakirjamallit (Helsinki, 2008)
Av dessa rekommenderar jag Juridiset asikirjamallit, men den är bara på finska.
Du kan använda ämnesord som formulärhandböcker, asiakirjaoppaat, asiakirjat, mallit när du söker i nätbiblioteket Vaski http://www.turku.fi/vaski
Matrikkelia Viipurin sairaanhoitajattarista ei valitettavasti löydy. Kirja ”Matrikkeli Sairaanhoitajista ja Kätilöistä” (1971) löytyy Turun kaupunginkirjaston käsikirjastosta mikä tarkoittaa että sitä ei lainata. Ei ole varmuutta että kyseistä kirjasta löytyy niin vanha tietoa kuin 1889 syntyneitä ja kirjassa ei ole erillistä hakemistoa syntymäpaikkakunnista tai syntymävuosista. Valokuvia löytyy kirjasta mutta ei kaikista mainituista henkilöistä.
Viipurissa sairaanhoitajattaren koulutuksesta oli vastuussa Viipurin Diakonissalaitos joka oli toiminnassa vuodesta 1869–1940, milloin kyseinen laitos muutti Lahteen Viipurin menetyksen takia. Laitoksen historiasta voi lukea Kari Vappulan ”Rientäkää, älkää pysähtykö : laitosdiakonia 70 vuotta...
Jos sinulla on käytössäsi vain paperikopio, voit skannata laskun ja lähettää skannatun tiedoston sähköpostin liitteenä.
Mikäli lasku on elektronisessa muodossa esimerkiksi tiliotteellasi, voit tallentaa sen ja lähettää sähköpostin liitteenä.
Voit myös kopioida maalaamalla laskun sisällön tekstinkäsittelyohjelmaan, tallentaa sen ja lähettää liitteenä.
Liitteen lähetys gmail-sähköpostilla:
1.Valitse Gmail-sovelluksessa Kirjoita viesti.
2.Kosketa paperiliitinkuvaketta.
3.Valitse Liitä tiedosto
4.Valitse sovellus, johon kuva tai tiedosto on tallennettu
Apteekki tai apteekkari löytyy esim. seuraavissa runoissa:
Helen Dunmore: Päivystävä apteekki (The Night Chemist, suom. Jyrki Kiiskinen) teoksessa Kuuna päivänä : englantilaista, skotlantilaista ja irlantilaista nykyrunoutta (WSOY, 2003)
Jukka Itkosen riemastuttava Apteekki lasten runokirjassa Kaupunkiretki (Kirjapaja, 2011), Uudenkaupungin murteella kirjoitettu Aptekin täti Heli Laaksosen kokoelmasta Pulu uis (Sammakko, 2000)
Veijo A. Määttänen: Apteekki auttaa
et-lehti, runoarkisto internetissä
http://www.etlehti.fi/artikkeli/runoarkisto/apteekki_auttaa_0
Lisäksi Juha Vainion laulu Apteekin ovikello löytyy esim. Youtubesta,
https://www.youtube.com/watch?v=Kb36mc8wwGY
Laulu on nimeltään "Tulis jo joulu" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Maija-Liisa Könönen. Laulussa lapsi ja äiti laulavat vuorotellen. Laulu alkaa: "Äiti kerro miten pitkä aika jouluun on... äiti monta yötä jouluun vielä on". Äiti laulaa: "...piparkakut voimme alkaa vaikka heti huomenna. Joulu joutuu kyllä kunhan aika on."
Laulusta ei ole julkaistu nuottia. Sen ovat levyttäneet Mai-Lis Könönen (äiti), Nina Lehtimäki (lapsi) ja Lasse Könösen studio-orkesteri. Tämä esitys löytyy seuraavilta C-kaseteilta:
Joulun aikaan : uusia ja vanhoja joululauluja (Minimusic, [1981])
Hyvää joulua! : 16 kauneinta joululaulua (Minimusic, [1983], Minimusic MIC132)
Tonttumetsän superjoulu : joulun ajan musiikkia (Minimusic, [1988])
Hyvää joulua! : 16...
Helsingin Sanomien artikkelissa vuodelta 1991 kerrotaan, että puolet Suomen kuntien peruskouluista ja lukioista aloitti lukuvuotensa tiistaina 13.8.1991. Koulut alkoivat pääsääntöisesti viimeistään 14. tai 15. elokuuta. Muutamat koulut olivat alkaneet jo aikaisemmin.
Koulun aloituspäivää ei ole laissa määritelty, ja kukin kunta voi päättää aloituspäivän itse. Yleensä aloituspäivä sijoittuu elokuun puoliväliin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lukuvuosi
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980852
Yliopistojen kotisivuilla on ohjeita jatko-opiskelijoille, voit katsoa yliopistosi kotisivulta olisiko siellä tarkkaa ohjetta myös tutkimussuunnitelman tekoon. Yliopistojen kirjastot löytyvät sivulta: http://www.lib.helsinki.fi/tilke/yokirjastot.html . Kirjaston sivun kautta pääsee myös ao. yliopiston sivulle.
Seuraavista kirjoista löytyy yleisiä ohjeita tutkimuksen tekoon liittyen, esim.:
Järventausta, Hanna: Tutkimalla oppii : tutkimuksen teko-opas. 1999.
Kangasharju, Helena: Tutkimusraportin kirjoittaminen. 1994.
Leo Tuominen toimi Rooman suurlähettiläänä 1.9.1968 lähtien. Hän siirtyi Tukholmaan 1.11.1969. Tukholman suurlähettilään posti on merkittävimpiä suurlähettiläsposteja. Tarkempia tietoja voi tiedustella Ulkoasiainministeriön tietopalvelusta tietopalvelu.um@formin.fi
Kun säveltäjä René Staar oli säveltämässä teosta "Fragments of a Dream Play: the Growing Castle”, Olof Palme murhattiin. Maaliskuussa 1986 Staar alkoi säveltää teosta "Funeral Music for Olof Palme", jonka hän yhdisti osaksi ”Growing Castle” –teosta. Saman vuoden kesällä hän erotti "Funeral Music for Olof Palme" –sävellyksen itsenäiseksi teokseksi. Tämä on kuitenkin klassista musiikkia, ei jazzia. ”Growing Castle” –sävellystä ei löydy Turun kaupunginkirjastosta, eikä muista Suomen maakuntakirjastoista.
Myös jazz-artisti Nils Lindberg esitti omaa musiikkiaan Olof Palmen hautajaisissa.
Jokaisella HelMet-kirjastojen kirjalla on jokin tietty korvaushinta. Yleensä se on merkitty suoraan henkilökunnan käytössä olevaan järjestelmään, joten jos asiakas haluaa korvata kirjan, hinta voidaan yleensä saman tien ilmoittaa palvelutiskillä. Poikkeus ovat HelMet-kirjavaraston harvinaisemmat kirjat, joille kirjavaraston henkilökunta määrittelee korvaushinnan tapauskohtaisesti kirjan antikvaarisen arvon mukaan. Korvaushinta ei ole sidoksissa siihen, onko asiakkaan kadottama kirja myöhässä vai ei.
Korvaushinta riippuu siis kokonaan kirjasta ja siitä, millä hinnalla kirja on aikanaan ostettu kirjastoon. Aikuistenkirjan korvaushinta voi olla mitä tahansa 17 eurosta jopa useisiin satoihin euroihin. Vanhat markkamuotoiset hinnat on muunnettu...
Valitettavasti tällaisia dokumentteja ei näytä löytyvän. Pietarin suomalaisten historiaa on kyllä aika lailla tutkittu. Viittaan tässä ensimmäiseksi Max Engmanin lukuisiin tutkimuksiin.
Nuohoaminen oli vallankumousta edeltävässä Pietarissa hyvin tyypillinen suomalaiselinkeino. 1800-luvun puolivälistä tiedetään, että peräti kaksi kolmannesta Pietarin nuohoojista oli suomalaisia. Erityisen paljon ammattiin oli lähdetty Parikkalasta.
Engman, Max
Pietarinsuomalaiset. - WSOY, 2004
Opas tiedonhakuun ja lähteisiin:
Engman, Max
Suomalaiset Venäjällä : lähdeopas. - Kansallisarkisto, 2004
Pietarissa ilmestyi suomenkielisiä sanomalehtiä, Kansalliskirjastossa niitä luettavana mikrofilmiltä
http://www.inkeri.com/inkerilehdet.html
HelMet-tietokannasta löytyy ainakin yksi ääniteosuma. Laulaja on Charlotte Perelli, käännöksen ja CD:n nimi on Rimfrostjul (Naxos 2008). On hyvin todennäköistä, että jotkut muutkin riikinruotsalaiset artistit ovat tästä laulusta oman tulkintansa äänittäneet. Esimerkiksi Youtubesta löytyy Kalle Moraeuksen ja Bengan Jansonin versio (http://www.youtube.com/watch?v=A7Dn8ds3cH0). Suomenruotsalaisten artistien versioita ei Viola-tietokantakaan tunne.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Suomen kansallisoopperan v.1997 julkaisemassa suomenkielisessä Boris
Godunov-libretossa on roolihenkilöluettelossa Jumalanhullu. John
Lazaruksen Oopperan käsikirjassa (Otava, 1990) mainitaan myös
Jumalan hullu (siis erikseen kirjoitettuna). Vuonna 1925
suomennetussa libretossa k.o. roolihenkilön nimi on heikkomielinen.
Muita vähämieliseltä tms. vaikuttavia roolihenkilönimiä ei näissä
julkaisuissa mainita. Itse Boris Godunov kyllä menettää järkensä
oopperan lopussa.
Heikki Marjasesta ei löydy juuri lainkaan tietoja. Kustannusliike Kariston sivuilta http://www.karisto.fi (kustannusliike > kirjailijat) löytyy seuraava teksti: "Heikki Marjanen (s. 1958) asuu perheensä kanssa Espoossa ja työskentelee monikansallisessa yrityksessä. Hän on ollut mukana vapaaehtoisessa nuorisotyössä yli kaksikymmentäviisi vuotta. Heikki Marjasella on vankka partiolaistausta, ja hän harrastaa edelleen retkeilyä ja vaeltamista sekä veneilyä, merta ja musiikkia." Marjanen on kirjoittanut toistaiseksi vain yhden kirjan: Hessu ja Keke ja Amazonin arvoitus. Hänestä ei vielä ole tietoja hakuteoksissa. Lehtiartikkeleitakaan ei löytynyt.
Jos haluat tietoa joistakin muista nuortenkirjailijoista, kannattaa katsoa internetistä...
YSA- yleinen suomalainen asiasanasto luettelee seuraavat suppeammat termit asiasanalle "arkisto":
kansallisarkistot, kirkonarkistot, kotiseutuarkistot, kuva-arkistot, liikearkistot, maakunta-arkistot, tietoarkistot, yksityisarkistot, ääniarkistot
Katso tarkemmin http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/
Seitti-aineistohaulla voit vielä hakea lisää aineistoa paikkakuntasi kirjastosta: http://www.seinajoki.fi/kirjasto/seitti.htm
Voit käyttää asiasanoja arkistointi ja arkistot
Andersenin satua Satakieli löytyy useasta satukokoelmasta; pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä aineistohausta Helmetistä (http://www.helmet.fi)muun muassa seuraavina versioina:
-Andersen, Hans Christian: Andersenin satuja/kuvittanut Flemming B. Jeppesen;suomentanut Maila Talvio, WSOY 2005
- Andersen, Hans Christian: H. C. Andersenin satuaarteita/kuvitus Kaarina Kaila;suomentaneet Martti ja Sirkka Rapola, Otava, 2005
- Andersen, Hans Christian: Pieni merenneito ja muita satuja/kuvittanut Svend Otto S., Kolibri 1997
- Andersen, Hans Christian: Satakieli/teksti: H. C. Andersen/kuvitus: Kaarna Kaila; suomentaneet Martti ja Sirkka Rapola, Otava 1999 (kuvakirja)
Kyseessä on novelli nimeltä "Pöytä on pöytä". Se sisältyy sveitsiläisen Peter Bichselin kirjaan " Lastentarinoita"
Tosin tuolia hän kutsui herätyskelloksi.
Kyseessä on varmaankin teos "Ne kovimmat pojat: heidän koulukotinsa yhteiskunnan muutospaineessa", joka ilmestyi Alea-kustannuksen kustantamana 1989. Sen kirjoittaja on Ensio Kyppö.
