Nainen ja elämä on Suomen nuorten kristillisen liiton julkaisema naisten lehti, joka on ilmestynyt tämännimisenä vuosina 1946-1967. Vuodet 1966-67 ovat kaukolainattavissa Kuopion Varastokirjastosta ja muita vuosia voidaan kysyä lukusalilainaksi Turun yliopiston kirjastosta. Kopioita artikkeleista voi saada.
Nimenomaan kirjastotiloihin kohdistuvia sisäilmanormeja ei löytynyt, vain yleisiä. Kirjassa kirjastotilojen suunnittelu (Suomen kirjastoseura 1986) luvussa Ilmastointi ja lämmitys viitataan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaan D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto (1987, uudempaa painosta ei näytä ilmestyneen). Rakennusten toimivuutta kosteuden kannalta koskevat määräykset ja ohjeet ovat SRakMk:n osassa C2 Kosteus 1998. Siihen liittyy opas Kosteus rakentamisessa (1999). Muita Ympäristöministeriön ja Rakennustiedon asiaan liittyviä oppaita ovat Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen korjaus (1997) ja Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus (1997).
Sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa Sisäilmaohje (1997)...
"Äiti pien" -laulun suomenkieliset sanat löytyvät esimerkiksi "Suuresta toivelaulukirjasta", osasta 7 (s. 92-93). Laulu alkaa: "Onnellisiin päiviin palaan lapsuusmuistoissani näin". Kertosäe alkaa: "Äiti pien, äiti pien, lapsuuteni muistot myötä vien". Jotkut esittäjät aloittavat laulun suoraan kertosäkeestä (esim. Mauno Kuusisto).
Laulun alkuperäinen nimi on "Mütterlein", ja sen on säveltänyt Gerhard Winkler. Suomenkieliset sanat on tehnyt Helena Eeva salanimellä H. Neva. Joissakin levytystiedoissa suomenkielisen sanoituksen tekijäksi mainitaan ilmeisesti virheellisesti Rauni Kouta eli Reino Helismaa.
Siansaksa-nimityksellä on alun perin viitattu sanojen alkuäänteiden vaihtamiseen tai tavujärjestyksen muuttamiseen perustuviin leikki- tai salakieliin. Tällaisten kielten on arveltu saaneen alkunsa keskiaikaisissa saksalaisissa luostarikouluissa; varhaisimmat saksankieliset kirjalliset esiintymät tämäntyyppisestä leikkikielestä ovat peräisin 1550-luvulta. Siansaksan 'saksa' viittaa tähän kielelliseen alkuperään; sika lienee päätynyt mukaan alkusoinnun vuoksi, samoin kuin lammas siansaksan lähisukulaiseen lampaanlatinaan.Siansaksan merkityksen muutos kohti nykyistä ('käsittämätön puheen mongerrus') sai alkusysäyksensä kenties Agathon Meurmanin toimittamasta ensimmäisestä ranskalais-suomalaisesta sanakirjasta (1877), jossa jargon kääntyi...
Usko, toivo, rakkaus -sanonta tulee Ensimmäisestä korinttilaiskirjeestä (13:13): "Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus". Latinankielisessä Raamatussa (Biblia vulgata) sanonta kuuluu seuraavasti: "Nunc autem manent fides, spes, caritas, tria haec: major autem horum est caritas". Perusmuodossa sanonta on latinaksi "fides, spes, caritas".
Kirjastoissa ei näytä ainakaan enää olevan suomeksi laulettuja sing along –videoita. Englanniksi laulettuja on.
Disneyn elokuvien suomenkielisiä lauluja cd-levyllä sen sijaan kirjastoista löytyy. Järvenpään kirjastossa on Mikki Hiiren suomalaiset Disney-suosikit ja Notre Damen kellonsoittaja –cd-levyt. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (www.helmet.fi) löytyvät näiden lisäksi Karhuveljeni Koda, Leijonakuningas, Pieni merenneito, Herkules, Pocahontas, Aristokatit ja Viidakkokirja –cd-levyt.
HelMet-tietokannasta löytyy kyseistä kirjasarjaa:
http://www.helmet.fi/search~S12*fin/?searchtype=X&searcharg=que+tal+1&s…
Kun klikkaat kirjan nimeä, pääset nidetietoihn katsomaan missä kirjastoissa sitä on saatavilla.
Nelipyöräiset ajelurattaat eli trillat pysyivät varakkaimpia talonpoikaistaloja lukuunottamatta säätyläis- ja kaupunkilaiskulttuurin yksinoikeutena. Hyvän esimerkin niiden hintatasosta antaa Tuuloksen ajokaluteollisuutta ja sen historiaa käsittelevä Lauri Kauppilan kirja, jonka mukaan 1880-90-luvuilla Tuuloksen "rillat" maksoivat 200-225 markkaa ja 1900-luvun alussa 250-300 markkaa. Kaksipyöräisten pinnarattaiden ("turkulaisten" tai "kurikkalaisten") hinta näihin aikoihin oli 140-150 markkaa. Samuli Paulaharjun kurikkalaisia kärrymestareita ja heidän töitään käsittelevän kuvauksen perusteella tämän korkeammalle ei kaksipyöräisten rattaiden hinta kivunnutkaan: "Mutta entiset hyvät hinnat, puolitoistakin sataa markkaa kärryistä, olivat...
Suomalaisia kauhukirjoja ovat kirjoittaneet mm. Rick Hautala, Boris Hurtta, Kari Nenonen, Maarit Verronen (Älä maksa lautturille). Kannattaa myös tutustua teokseen "Viiltokuvia", jossa on suomalaisia kauhukertomuksia.
Lahden kaupunginkirjastossa käännöstyötä käsitteleviä kirjoja on kahdessa luokassa: luokassa 87.5 erityisesti tietokirjallisuuden kääntämistä ja yleensä käännöstyötä koskevaa kirjallisuutta ja luokassa 86.07 on kaunokirjallisuuden kääntämistä koskevaa kirjallisuutta.
Luokasta 86.07:
Bassnet, Susan: Teoksesta toiseen : johdatus kirjallisuuden kääntämiseen ;
Käännöskirjallisuus ja sen kritiikki ;
Lyriikan kääntämisestä : kääntäjäseminaari Jyväskylässä 26.6.-27.6.1981 ;
Maailmankirjallisuuden ja sen klassikkojen suomentamisesta : kääntäjäseminaari Jyväskylässä 5.-6.7.1985 ;
Näkökulmia kaunokirjallisuuden kääntämiseen
Oittinen, Riitta: I am me - I am other : on the dialogics of translating for children ;
Oittinen, Riitta: Kääntäjän karnevaali...
Minkäänlaista tietoa kukkakaalin kanssa symbioosissa elävästä madosta ei löytynyt. Kukkakaali on hyvin vanha viljelykasvi. Siitä on löydetty mainintoja jo 600 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Tällöin sitä viljeltiin Egyptissä, Turkissa ja muualla Vähän-Aasian alueella. Ja 1500-luvulla kukkakaalia viljeltiin jo suurimmassa osassa Eurooppaa. Jos tällainen mato eläisi kukkakaalin kanssa symbioosissa, luulisi asian olevan yleisesti tiedossa. Kukkakaalia viljeltäessä yritetään päinvastoin pitää huolta siitä, etteivät mitkään tuhohyönteiset tai niiden toukat, kuten esimerkiksi kaalikärpästen tai kaaliperhosten toukat, pääse vahingoittamaan kasvia.
Tietoa kukkakaalista:
Samuelsson, Lars-Eric: Kodin kasvimaa (1997)
http://www.nicehouse.fi/puutarha/...
Aiheesi vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta kysymykseesi ei ole ollenkaan helppo vastata. Onhan sanottu, että jokainen kirjailija kirjoittaa omasta elämästään, vaikka aihe olisi näennäisesti etäinenkin. Sikäli siis melkeinpä minkä tahansa kaunokirjallisen teoksen voisi määritellä traumafiktioksi, joka tavalla tai toisella perustuu kirjoittajan kokemuksiin. Toisaalta, mitä suorempi yhteys tekstillä on kirjoittajan omaan kokemuspiiriin, sitä herkemmin teos ehkä luokitellaankin pikemmin henkilöhistoriaan kuin kaunokirjallisuuteen.
Ehkäpä sinun kannattaisikin lähestyä aihetta tutkimalla kirjailijoiden elämäkertoja ja etsimällä niistä viittauksia siihen, millä tavoin ja missä yhteydessä mikin teos on syntynyt. Aika yllättävätkin teokset...
Tässä kaksi ehdotusta kaivatuksi kirjaksi.
Buchanan, Heather S.: Jori ja Matilda muuttavat nukketaloon (WSOY 1988, julkaistu myös kahden tarinan kokoelmassa Jori ja Matilda : tarinoita hiiriperheestä, WSOY 1995)
Lastenkirjainstituutin (http://www.lastenkirjainstituutti.fi/) Onnet-tietokanta kertoo jälkimmäisestä kirjasta näin: "Kaksi kertomusta Jorista ja Matildasta, pienistä hiiristä. Ensimmäisessä ne menevät naimisiin ja lähtevät etsimään kotia. Koti löytyykin hylätystä nukkekodista, jonka hiiret siivoavat perusteellisesti. Hiirille syntyy lapsia ja ne tutustuvat muihin hiiriperheisiin. Toisessa kertomuksessa vaarana on kissa, joka estää hiirilapsilta koulunkäynnin. Jori keksii ratkaisun: kelluvan koulun."
Piers, Helen: Hiiri etsii kotia...
Anni Tannin muskarilaulut -cd-levyn tekstilipukkeessa laulun "Seitsemän on siskosta" (trad.) 2. säkeistö menee näin:
"Lempinimet lyhyet, heissunhei trallallei!
Meidän myöskin tietänee, trallalallalei!
MA ja TI ja KE ja TO, PE ja LA ja SUlosuu!
Seitsemän on siskosta, heissunhei trallallei!
Tässä pikku talossa, trallalallalei!"
Laulun 2. säkeistöstä on olemassa myös toinen versio. Senkin sanoittaja on tuntematon. Esimerkiksi nuotissa Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (Tammi, 2009) 2. säkeistö menee näin:
"Joskus meitä kutsutaan, heissun hei, trallallei,
lyhyesti toisinaan, trallal lallal lei.
MA ja TI ja KE ja TO
PE ja LA ja sulo SU.
Seitsemän on siskosta, heissun hei trallallei,
tässä pikku talossa, trallal lallal lei."
Babesiat ovat alkueläimiä, jotka ovat läheistä sukua malariaa aiheuttaville Plasmodium-loisille. Babesia-loisia esiintyy useilla eläinlajeilla, mm. karjaeläimillä, joista ne voivat punkkien välityksellä siirtyä ihmiseen ja aiheuttaa babesioosin (eli piroplasmoosin). Suomessa babesioosia ei ole esiintynyt.
Babesioosista kerrotaan lyhyesti Punkki.netistä löytyvässä Jarmo Oksin
artikkelissa http://www.punkki.net/art2_muut.html .
Teoksessa Infektiotaudit (2. uud. p. 1998, toim. Eskola, Huovinen ja Valtonen)
on Hannu Kyrönsepän artikkeli Malaria ja babesiaasi, s. 551-556.
Myös teoksessa Lääketieteellinen mikrobiologia (8. uud. p. 1998, toim.
Tiilikainen, Vaara ja Vaheri) on lyhyesti kerrottu babesioosista.
Orja-sanalla on vastineita sekä lähi- että etäsukukielissämme (esim. vepsän orj, viron ori; udmurtin var ja komin ver).
On mahdollista, että sanalla on yhteys saamen oarji-sanaan, joka merkitsee ilmansuuntaa (eri saamen murteissa eri ilmansuuntia). Sanavartalon alkuperäinen asu on todennäköisesti *orja, joka on selitetty vanhaksi indo-eurooppalaiseksi tai kanta-arjalaiseksi lainaksi. Sanan vastineena on pidetty mm. avestan sanaa airiia, joka tarkoittaa arjalaista. Tämä selitys on siinä mielessä epäilyttävä, että arjalaiset ovat olleet ylhäisiä, eivät orjia.
Toinen indoeuroppalaiseen suuntaan perustuva selitys orja-sanalle olisi sanavartalo *worgo-, joka tarkoittaa työntekijää.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY,...
Stadin slangi on kiinnostava kielimuoto monelta kantilta. Slangin sanastoon kuuluvat myös paikannimet, kuten mainitsemasi Sörnäisten puhekieliset/slangimuotoiset Sörkkä ja Sörkka. Asiaa pohtii mm. Anna-Sofia Klemetti pro gradu -tutkielmassaan "Sun Söörnäinen on stadiksi sanottuna Sörkka, ei Sörkkä." : slanginimien Sörkka ja Sörkkä käyttö digitaalisissa diskursseissa. Slangilla ei sinänsä ole kielenhuoltoa, joten "oikeaoppisuus" on vahvasti subjektiivista. Tutkielman mukaan suomen kielen vokaalisointusäännön vastainen Sörkka on paikallisille oikea muoto, kun taas Sörkkä näyttäytyy "maalaisten" käyttämänä varianttina. Molemmat erisnimet taipuvat yleisnimien tavoin, tyypin 10A (astevaihtelu) mukaisesti, eli Sörkka, Sörkan ja Sörkkä, Sörkän....
