Myös opinnäytteiden säilyttämiseen sovelleta säädös löytyy laista kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20071433
23 §
Aineiston säilyttäminen ja poistaminen kokoelmista
Aineiston säilyttämisen edellyttämän kopioimisen ja muuntamisen toiseen muotoon tulee tapahtua siten, että kopioidun ja muunnetun aineiston tiedollinen, kuvallinen ja äänellinen sisältö vastaa alkuperäistä.
Aineiston säilyttämisestä vastaavalla laitoksella on oikeus poistaa kokoelmista huonokuntoinen tai teknisesti vanhentunut aineisto, josta on valmistettu uusi kappale säilytystä ja käyttöä varten, sekä muutoin käyttökelvoton tai tiedollisen, kuvallisen tai äänellisen sisältönsä menettänyt aineisto.
21 §:ssä on...
Michael Crichton on kirjoittanut paljon teknotrillereitä, niin kuin hänen tuotantoonsa paremmin perehtynyt kollegani minua valisti. Oikeastaan kirjailija on julistettu isähahmoksi koko tälle tyypillisesti vakoilua, sotaa ja tekniikkaa, tieteis- ja jännityskirjallisuutta yhdistävälle genrelle. Koska olen harrastanut enemmän vain vanhempaa scifiä, en uskalla suositella mitään yksittäisiä teoksia. Sen sijaan vinkkaan paikkoja, joista pääset etsimään tietoa kirjailijoista ja lajityyppiin luetuista kirjoista.
Englanninkielinen Wikipedia on varsin mainio lähtöpiste. Täällä http://en.wikipedia.org/wiki/Techno-thriller on listattu ns. merkittäviä kirjailijoita ja heidän teoksiaan, joista joitakin on lyhyesti kuvailtukin. Mahdollisten linkkien...
Tietoa musiikkikirjastoista Suomessa löydät internetistä kirjastot.fi-palvelun sivulta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/musiikki/musiikkikirjastoja/
Linkkilistalta löytyvä Sibelius-Akatemian kirjasto on musiikin erikoiskirjasto. Maakuntakirjastojen musiikkiosastoilla on myös erittäin kattavat kokoelmat.
Myös musiikkiarkistot voisivat kiinnostaa sinua.
Suomen historiaverkon, Agricolan sivuilta löytyy lista erityisaineistoja keräävistä arkistoista (http://agricola.utu.fi/inst/arkseri.php ), joukossa muutama musiikkiarkistokin.
Koko teoksen tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Lähde: Laki24.fi http://www.laki24.fi/imma-tekijanoikeus-tekijanoikeus.html
Tekijänoikeuslaissa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404 pykälän 22 mukaan julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Mm. siteerauksen pituudesta kerrotaan Kopiraitin sivuilla http://www.kopiraitti.fi/ukk/siteeraus.html näin: "Sallitun sitaatin pituutta ei ole etukäteen määrätty. Yleensä se ei kuitenkaan voi olla kovin pitkä. Esimerkiksi kaksisivuinen sitaatti nelisivuisessa tekstissä on yleensä ylipitkä."
Lisätietoa teoksen kopioinnista löytyy mm. Katariina Sorvarin kirjasta...
Peter O'Connorin 5.8.1901 hyppäämä 761 cm säilyi Irlannin ennätyksenä lähes 89 vuotta - sen rikkoi Carlos O'Connell 2.6.1990 763 cm hypyllä. Seuraavan Irlannin ennätyksen 779 cm teki Jonathon Kron 24.5.1994 ja uusi vuosituhat vei Irlannin pituushyppyennätyksen uusille metrilukemille, kun Ciaran McDonagh hyppäsi 807 cm elokuussa 2005.
Irlannin ennätykset:
http://www.athleticsireland.ie/content/?page_id=4
Parhaat irlantilaiset yleisurheilusuoritukset lajeittain:
http://www.athleticsireland.ie/content/wp-content/uploads/2008/03/AT%20…
Turun kaupunginkirjastosta ei voi lainata verenpainemittaria. Vaski-alueella verenpainemittarin voi lainata Ruskon, Vahdon sekä Maskun kirjastoista. Vaskin kirjastohaulla voi hakea myös palveluita. Hakemalla palvelut-kohdasta sanalla verenpainemittari saa tulokseksi nämä 3 kirjastoa https://vaski.finna.fi/Content/kirjastot
Se on kitakieleke eli uvula, arkikielessä usein pikkukieli. Kitakielekkeen biologista merkitystä ei tunneta, mutta mahdollisesti se on osaltaan estämässä ei-haluttujen esineitten työntymistä hengityselimiin. On myös arveltu, että sillä olisi rooli puheen muodostamisessa.
Heikki Poroila
Valitettavasti kirjastoissa ei ole saatavilla valmiita tilastoja eri kirjallisuuslajien lainausluvuista. Yksittäisten teosten kohdalla sen voisi kyllä työläästi laskea, mutta kattavaa genretilastointia ei ole. Näppituntumalta voi kyllä sanoa, että fantasiakirjallisuus on erittäin suosittua ja luettua. Fantasiakirjallisuutta luetaan paljon niin nuorten kuin aikuistenkin keskuudessa. Usein sama kirja on saatavilla isoissa kirjastoissa niin nuorten kuin aikuistenkin osastolla.
Voit tehdä pienimuotoista tilastollista tutkimusta itse. Kokeile aineistohaku Plussaa http://www.libplussa.fi . Laita nimekekenttään tutkimasi kirjan nimi, esim. Hopeinen nuoli. Tarkistamalla kirjan saatavuustiedot voit nähdä, kuinka monta kappaletta kyseistä kirjaa on...
Tavoista hakea luotettavaa tietoa tehokkaasti Internetistä on kirjoitettu niin paljon artikkeleita, verkkosivuja että kirjoja, etten en voi luetella niitä kaikkia.
Tässä muutama vinkki teoksista ja verkkosivuista, joista saat vastauksen kysymyksiisi.
KIRJAT:
1.
PÄÄTEKIJÄ HAASIO, Ari
NIMEKE Internet-tiedonhaun opas / Ari Haasio
JULKAISUTIEDOT Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2003 (Saarijärvi : Gummerus)
ISBN 951-692-549-9 (nid.)
2.
PÄÄTEKIJÄ ALATERÄ, Anu
NIMEKE Tiedonhaun perusteet - osa lukutaitoa / Anu Alaterä & Kai Halttunen ; [julkaisijat:] Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus ja Otavan opisto/Internetix
JULKAISUTIEDOT Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2002 (Saarijärvi : Gummerus)
ISBN 951-692-527-8 (nid.)
3.
NIMEKE...
Elinkustannusindeksi, kulutushyödykkeiden hintojen muutoksia kuvaava indeksisarja, josta nyk. käytetään nimitystä kuluttajahintaindeksi.
Lähde: Facta-tietopalvelu: http://www.facta.fi/?aid=19674&search=true
Kuluttajahintaindeksi kuvaa Suomessa asuvien kotitalouksien Suomesta ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä. Kuluttajahintaindeksi lasketaan menetelmällä, jossa eri hyödykkeiden hinnat painotetaan yhteen niiden kulutusosuuksilla. Kuluttajahintaindeksin laskemisessa käytetään Laspeyresin hintaindeksikaavaa, jolloin painoina käytettävät kulutusosuudet ovat perusajankohdalta. Kuluttajahintaindeksiä käytetään yleisenä inflaation mittarina. Määrävuosin uudistettavat kuluttajahintaindeksit sopivat lyhyen aikavälin...
Munkkiniemen kirjastoon voit tulla koiran kanssa. Tältä sivulta näet muut Helsingin "koiraystävälliset kirjastot" (koiran kuvaa ei ole ruksattu yli):
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Kirjassa Puun puhe on Merja Heiskasen artikkeli "HMN – lahtelaista huonekalutuotantoa". Artikkelissaan Heinonen kuvailee Mikko Nupposen huonekalutehtaan tuotantoa keskittyen sen mallistoon. Artikkelissa mainitaan myös muut tutkimukset, joissa on kuvattu Nupposen huonekalutehtaan toimintaa ja tuotantoa.
Jyväskylän yliopiston sivuilla kerrotaan, että Merja Heiskasella on tekeillä väitöskirja, joka käsittelee HMN -yhtiöitä. Sen (työ) nimi on ”Lujuus, kauneus, taloudellisuus – Lahden leima suomalaisessa huonekalussa. HMN -yhtiöiden huonekalut 1904 - 1982”.
Yleisten kirjastojen kokoelmiin otetaan, aiheesta riippuen, myös väitöskirjoja. Susanna Aaltosen väitöskirja ”Sisustaminen on kuin käsialaa” löytyy esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet –...
Laajat vanhan kreikan sanakirjat, kuten esim. Liddel & Scott näyttävät tuntevan klassisesta kirjallisuudesta tapauksia, joissa ϑεός/theos on luontevinta tulkita adjektiiviksi, joskus se esiintyy myöskin komparatiivimuodossa ϑεώτερος/theooteros.
Uuden testamentin kreikan sanakirjat eivät näytä tällaista adjektiivista käyttöä tuntevan, sana tulkitaan yksiselitteisesti substantiiviksi.
Artikkelin käytöllä tai käyttämätömyydellä ei tässä liene merkitystä. Lars Aejmelaeuksen mukaan (§ 98-99) artikelin käyttö vanhassa kreikassa oli yleensäkin melko vapaata ja jätettiin usein pois varsinkin silloin kun sanaa käytettiin paljon tai se tulkittiin erisnimen kaltaiseksi, samoin arvioi Bornemann & Risch (§ 149 -2). Uuden testamentin...
Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston sivuilta löytyy hyvä tiivistelmä vapaakappalekirjastoista ja niiden keskeisistä tehtävistä. Sivut löytyvät osoitteessa:http://tyovis.edu.hel.fi/kirjasto/mh/tieteellisetk.html
ja teksti kuuluu näin:
Vapaakappalelain perusteella kirjapainot ja äänitteiden valmistajat ovat velvollisia toimittamaan vapaakappaleet kaikista julkaisuistaan
Helsingin yliopiston kirjastoon, joka jakaa materiaalin muihin vapaakappalekirjastoihin. Vapaakappalelain tarkoituksena on huolehtia
kansallisen kulttuurin tuotteiden tallentamisesta tulevaisuuden käyttäjiä varten.
Vapaakappalekirjastot
Eduskunnan kirjasto (osittain)
Helsingin yliopiston kirjasto
Joensuun yliopiston kirjasto (osittain)...
Ruotsinkielistä tietoa Gösta Frohmista ja Metsämörristä
löydät esim. seuraavista osoitteista: http://grand.webway.se/frohm/ http://grand.webway.se/frohm/frohm.htm http://www.frilufts.se/frame2.html http://w1.650.telia.com/~u65004067/snovit/mulle.htm
Uudenkaupungin kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä saatavissa Irja Nikkisen Metsämörri-kirja. Siitä on arvostelu Lapsen maailma -lehdessä 2001:1, s.23.
Asiasta kerrotaan myös esim. seuraavissa artikkeleissa:
Lastentarha 2000:3, s.48-50
Lapsen maailma 1995:4, s.46-47
Lastentarha 1994:3, s.52-55
Suomen luonto 1996:4, s.24-25
Turun kaupunginkirjastosta ei löydy thainkielistä suomen oppikirjaa. Seuraavassa muutamia ehdotuksia oppikirjoista tai kielikursseista, joissa on sanasto myös englanniksi: Heikkilä Satu: Hyvin menee!: suomea aikuisille, Hämäläinen, Eila: Aletaan! Jatketaan!: suomen kielen oppikirja vasta-alkajille, Salmela, Anna-Liisa: Suomea, ole hyvä!: suomea aikuisille maahanmuuttajille. Kokonaan englanninkielisiä kursseja ovat White, Leila: From start to Finnish: a short course in Finnish ja vanha mutta suosittu Aaltio, Maija-Hellikki: Finnish for foreigners. Kirjaston kotisivulta löytyy vasemmalta kohdasta valikoimaluettelot mm. Suomen kielen oppimateriaalia vieraskielisille http://www.turku.fi/kirjasto/
josta nämäkin kielikurssit löytyvät.
Turun kaupunginkirjaston valikoimissa on suomenkielinen teos Hieroglyfikirja (2003), jonka sivulla 69 neuvotaan oman nimen kirjoittaminen egyptiläisin hieroglyfein. Suosittelen myös englanninkielistä teosta Handbook of scripts and alphabets (1997), joka sisältää tietoa 39 eri kielen merkkijärjestelmistä, mm. kiinan ja japanin.
Lasten- ja nuortenkirjallisuudesta on julkaistu suomenkielellä useita historioita ja hakuteoksia.
Irja Lappalaisen teosta Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus. Espoo, 1979. pidetään jonkinasteisena klassikkona ja perusteoksena, johon useasti palataan ja viitataan toistuvasti.
Tuoreempia lasten- ja nuortenkirjallisuuden historiaa käsitteleviä teoksia ovat vuorostaan seuraavat:
Huhtala, Liisa ja Juntunen, Katariina: Ilosaarten seutuvilta. Lasten ja nuortenkirjallisuuden historiaa ja tutkimusta. Helsinki, 2004.
Pieni suuri maailma: suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia. Toimittaneet Liisi Huhtala ... [et al.]. Helsinki, 2003.
Kattavia hakuteoksia löytyy myös. Näitä ovat esimerkiksi:
Koski, Mervi: Ulkomaisia...
