Puk tulee apuun löytyy Pöytyän kunnan Yläneen kirjastosta, jossa se on varastossa. En ikävä kyllä osaa sanoa aikooko Yläne poistaa kyseisen kirjan, mutta ainahan asiaa voi sieltä tiedustella.
Jos voit vaikka soittaa Yläneen kirjastoon (02) 4810 324,
tai kysyä s-postitse: ylaneenkirjasto@poytya.fi
Seutukunnalla näyttää olevan ainoastaan neljä Puk-sarjaan kuuluvaa kirjaa eli kokoelma on epätäydellinen, joten mahdollinen poisto saattaa olla jossain vaiheessa ajankohtainen.
Lainansa voi uusia neljä kertaa puhelimitse tai verkkokirjastossa, jos kyseistä aineistoa ei ole kukaan varannut. Neljän uusintakerran jälkeen uusinta ei onnistu, vaan laina on palautettava lähimpään kirjastoon (Hämeenlinnan kaupunginkirjasto sekä Janakkalan ja Hattulan kunnankirjastot lähikirjastoineen). Jos aineistosta ei ole varauksia, sen voi lainata heti uutena lainana, johon tulee taas neljän uusintakerran mahdollisuus.
Suora käännös on Rakkaus on uusi. Käytetään vihkisormusten kaiverruksissa merkityksessä Ihmeellinen on rakkaus.
Ks esim. http://www.amoriini.com/fi/H%C3%A4iden%20suunnittelu/Sormukset%20ja%20k…
Kyseessä voisi olla Siv Widerbergin kuvakirja Olipa kerran isä ja äiti (WSOY, 1988).
Lastenkirjainstituutin (http://www.lastenkirjainstituutti.fi/) Onnet-tietokannassa kerrotaan kirjan juonesta näin: "Lillin ja Lallin isä ja äiti eivät halua tehdä sitä mitä pitäisi vaan kaikkea muuta: leikkiä ruoalla, potkia palloa kadulla, leikkiä tyynysotaa nukkumaan mennessä. Roolit ovat aivan nurinkurin! Ilman lapsia kodin arki ei sujuisi lainkaan."
Nurminen kuuluu 1800-luvun lopun uusiin nimiin. Se oli vielä 1900-luvun alun sukunimien otossa melko suosittu. 1900-luvun alussa Nurmisia asui linjan Kotka - Jyväskylä - Pori länsi- ja eteläpuolella lähes joka pitäjässä, runsaimmin Jämsässä, Hartolassa, Sysmässä, Hollolassa, Tampereen seudulla ja Nurmijärvellä. Sen sijaan 1800-luvun puoltaväliä vanhempia tietoja ei juuri ole: Jac. Nurminen 1848 Rautalampi. Nimen sisällön osalta viitataan kantasanaan nurmi. Nurmi yleistyi erityisesti 1800-luvun lupulla ja 1900-luvun alussa. Nurmi tunnetaan vanhana kylännimenä sekä talonnimenä. Nimen oletetaan pohjaavan nurmi-sanan yleiskieliseen merkitykseen.
Lähde: Mikkonen, Pirjo. Sukunimet. Otava 2000, Uusi suomalainen nimikirja. Otava 1988
Tässä joitakin ehdotuksia:
Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Martin Page: Kuinka minusta tuli tyhmä
Jonas Jonasson: Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi
Mika Waltarin Komisario Palmu -kirjat
Aapeli: Pikku Pietarin piha
Humoristeja ovat myös Veikko Huovinen, Kalle Isokallio, Arto Paasilinna, Tuomas Kyrö, Sinikka Nopola, Erlend Loe ja Alexander McCall Smith.
Kirjaa voi etsiä myös itse helmet-haun avulla www.helmet.fi. Klikataan perinteinen aineistohaku ja hakusanoiksi laitetaan huumori ja kaunokirjallisuus. Hakua voi rajata suomenkielisiin kirjoihin. Sillä tavoin saa luettelon kirjoista, joista voi etsiä sopivaa lukupiirikirjaa.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on lainattavissa keräilyopas Suomi 2009: rahat ja setelit 1811-2009 arviohintoineen. Sen mukaan 10 markan seteli vuodelta 1963 on arvoltaan 2-8 euroa. Arvo vaihtelee setelin kunnon mukaan. 50 markan seteli vuodelta 1986 on samaisen kirjan mukaan arvoltaan 10-35 euroa.
Lähde: Suomi 2009: rahat ja setelit 1811-2009 arviohintoineen / Holmasto team
Suppilovahverot harmaantuvat vanhemmiten, kuten monet muutkin eliöt. Luontoportti
Paleltunut suppilovahvero on vetelän tuntuinen. Jos sieni sulettuaan on yhä kiinteä, sen voi syödä.
Pakastuminen ja sulaminen vuorotellen pilaa herkästi suppilovahverot loppusyksystä.
"Haaveenani on ollut löytää hyvin pakkasta ja sulamista kestävä suppilovahvero, ”jouluvahvero”. Yleensä suppilovahverot nuukahtavat, kun avomailla on pakkasta kuusi, seitsemän astetta ja sen jälkeen ilma lauhtuu." Suomen luonto.fi
Uusin kirja, jossa löytyy tietoa Ilkka Remeksestä on
KOTIMAISIA tieteis- ja fantasiakirjailijoita / toim. Vesa Sisättö & Toni Jerrman
BTJ Kirjastopalvelu, 2006 (Jyväskylä : Gummerus kirjapaino)
301 s. : kuv.
Muita teoksia:
PAPINNIEMI, Jarmo
Sata kirjaa / Jarmo Papinniemi & Seppo Puttonen
Jyväskylä : Atena, 2003 (Gummerus)
213 s. : kuv.
HAASIO, Ari
Kotimaisia dekkarikirjailijoita / Ari Haasio
Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001 (Jyväskylä : Gummerus)
229 s. : kuv.
TARKKA, Pekka
Suomalaisia nykykirjailijoita / Pekka Tarkka ; kuvittanut Pekka Vuori
6. uud. laitos
Helsinki : Tammi, 2000
247, [1] s. : kuv.
Ilkka Remeksestä kertovat verkkosivut
Ilkka Remeksen kotisivut
http://www.ilkkaremes.com/
Sanojen aika – kirjailijatietokanta...
Hetekassa pitäisi olla täysin turvassa ukkoselta, jos heteka on sisätiloissa, sillä sängyllä ei ole tällöin suoraa yhteyttä maahan tai katolle. Talon materiaalit toimivat ukonilmalla erittäin tehokkaana eristeenä ja siksi sänky, oli se mitä materiaalia vain, on turvallinen paikka.
Salama iskee taloissa usein katon korkeimpaan kohtaan ja erityisesti mahdolliseen ukkosenjohdattimeen. Ukkosenjohdatin johtaa sähkövarauksen katolta maahan turvallista reittiä. Jos ukkosenjohdatinta ei ole, salama etsii muun, mahdollisimman helpon reitin maahan ja valitsee usein reitikseen esimerkiksi putkiston tai lämmitysjärjestelmän metalliosista koostuvan verkon. Sänky on kuitenkin harvoin näihin yhteydessä millään lailla ja talon sisällä ukkoselta on...
Tulla-verbi kuuluu ns. kaksivartaloisiin verbeihin. Vartalot ovat konsonanttivartalo tul- ja vokaalivartalo tule-. Tulla-tyyppisissä verbeissä infinitiivin tunnus liittyy konsonanttivartaloon ja vaihtelee vartalon loppukonsonantin mukaan (samoin kuin esimerkiksi verbit luul-la, men-nä, sur-ra). Toinen l-kirjain kuuluu siis taivutuspäätteeseen, toinen l-kirjain tulee lisää eikä häviä. Assimilaatiota vartalonloppuisen konsonantin kanssa esiintyy myös muissa taivutusmuodoissa,esim. tul-la : tul-len : tul-lut : tul-laan : tul-lee.
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=7
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=74
Vaski-verkkokirjastosta voi hakea tietoja eläintarinoista, mutta valitettavasti aikuisten aineistoa ei vielä saa erotettua lasten aineistosta. Tässä suora linkki hakutulokseen, joka on saatu käyttämällä asiasanoja eläimet, novellit ja romaanit. Haku on rajoitettu koskemaan vain kirjoja: https://goo.gl/gWnP3y
Myös Kirja-Sampo on hyvä paikka etsiä tietoa kirjallisuudesta. Tässä suora linkki Kirja-Sammon sivuille tulokseen hakusanalla eläimet: http://goo.gl/YWzwnt
Ja vielä muutama viite, kolme novellikokoelmaa ja kolme romaania:
Voitto kotiin ja muita diplomaattisia selkkauksia : kaikenkarvaiset koirakertomukset / Raija Oranen.
Teos, 2012, 350 s.
Kirjaan Voitto kotiin ja muita diplomaattisia selkkauksia on koottu Raija Orasen rakastetut...
Sanonta vaikuttaisi olevan peräisin armeijan ruokahuollon "sotapäiväkirjoista", joihin tällä fraasilla on ollut tapana merkitä se, että sotilaille tarjottu ravinto on ollut "ehtottomasti vaatimukset täyttävää" ja että sitä on ollut tarpeeksi.
Esimerkkejä:
"Armeijassa ollessani päivystäjä kirjoitti aina ruokalan päiväkirjaan, että ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi." (Timo Airaksinen, Parasta kaikille! : onnen ja hyvinvoinnin ehdot)
"Keittiön 'sotapäiväkirjaan' merkittiin perinteisesti 'ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi', -- ." (Voitto Kiviharju, Teppo Suikkari, Jussi Tuominen, Alhaalla. Osa 1, UNEF I - UNIFIL)
"Siitä upseerit päättelivät, että muona oli kelvollista ja vihkoissa oli sitten merkintöjä: Ruoka oli hyvää ja sitä...
Raamatussa Mooseksen kirjan yhdeksännen luvun 18 jae kuuluu; "Ja Nooan pojat, jotka lähtivät arkista, olivat Seem, Haam ja Jaafet. Ja Haam oli Kanaanin isä." Nooa oli siis Kanaanin isoisä.9 LUKU. 9 - Raamattu 1933/-38 (KR38) - raamattu.fiNooa – Wikipedia
Kovin paljon tietoa Suomen 1970-luvun huvielämästä ei löytynyt. Perusteellinen lähde voisi olla Merja Sillanpään väitöskirja Säännöstelty huvi: suomalainen ravintola 1900-luvulla. Se on ilmestynyt vuonna 2002 ja löytyy monista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Sen lisäksi on monia ravintolahistoriikkeja, mm. Markus H. Korhosen Kaupunginkellarista seurahuoneelle ja Liisa Tuomalan Seurahuoneelta Seurahoviin: 150 v. hotelli- ja ravintolatoimintaa Porvoossa.
Kätevimmin kirjastossamme olevat mikrofilmit löytää Internetsivuiltamme osoitteesta
http://www.tampere.fi/kirjasto/tieto/sukututkimus.html
Tuolla sivulla on muutakin hyödyllistä tietoa sukututkijalle sekä alla olevat linkit mikrofilmiluetteloihin:
Mikrofilmit - ja kortit kirkonkirjoista paikkakunnittain
Voudintilejä Satakunnan alueelta
Suomen Sukututkimusseuran historiakirjajäljennösten mikrofilmit paikkakunnittain.
PIKI-verkkokirjastosta (Internetissä www.tampere.fi/kirjasto/piki/ ) on vähän hankala hakea mikrofilmejä, sillä aineistovalikosta puuttuu mikrofilmi-vaihtoehto. Asiasanalla kirkonkirjat ne kyllä löytää, mutta mukaan tulee muutakin aineistoa ja hakutulokseksi saa yli 700 löytynyttä teosta. Kannattaa rajata hakua toisella...
