Tässä muutamia aiheeseen liittyviä kirjoja Lahden kaupunginkirjastossa:
Ruishalme, Outi: Elämä satuttaa : kriisit ja niistä selviytyminen. 2007 (luokka 59.564)
Palosaari, Eija: Lupa särkyä : kriisistä elämään. 2007 (59.564)
Minun tieni : kuinka selvisin pahimmasta / toim. Ulla-Maija von Hertzen. 2009 (59.564)
Day, Laura: Eläköön kriisi! voimaa ja rohkeutta vaikeista ajoista. 2006 (59.564)
Dolan, Yvonne: Pieni askel : tie hyvään elämään traumaattisen kokemuksen jälkeen. 2009 (17.3)
Helsingin sanomien haastatteleman Helsingin kaupungin ympäristötarkastajan mukaan linnuista tai oravista tulleiden kirppujen tapauksessa kodin sisätilat kannattaa myrkyttää tarkoitukseen soveltuvalla kaupoissa myytävällä hyönteismyrkyllä. Lisäksi paikat pitää imuroida huolellisesti ja imurin pölypussikin olisi myrkytettävä. Sohvanpäälliset, jotka voi irrottaa, liinavaatteet ja muut tekstiilit olisi hyvä pestä pesukoneessa tai pakastaa. Tuholaistorjuntayritys suosittelee pesuohjelman lämpötilaksi 90 astetta.
Lähteet:
Helsingin Sanomat 29.6.2014 "Miten lintukirpuista voi päästä eroon?"
Ludetorjuntayrityksen sivut https://www.ludetorjuntabugbusters.fi/lintukirppu/
Kun Facebookissa poistaa kaveripyynnön, pyynnön lähettäjä ei saa ilmoitusta poistamisesta. Lähettäjä ei pyynnön poistamisen jälkeen voi lähettää uutta kaveripyyntöä vuoteen. Listausta poistetuista kaveripyynnöistä ei saa Facebookista.
Ohjeita ja tukea Facebookin käyttöön: https://fi-fi.facebook.com/help
"Kielletyt käskyt" sisältyy ainakin Lasse Mårtensonin "Lauluja"-nimiseen nuottikokoelmaan (v.1976, tunnistenumero 7022885X). Nuotti kuuluu Kauniaisten kirjaston kokoelmaan, saatavuustiedon voit tarkistaa Plussa-tietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/ . Kannattaa valita "tarkennettu haku": nimeke + tekijä + vain nuotteja.
Turun kaupunginkirjastossa ei tosiaan ole kysymääsi äänikirjaa, sitä ei myöskään ole enää saatavana Ylen tallennemyynnistä. Sitä näyttää vielä olevan muutamissa maakuntakirjastoissa. Voit tehdä kaukolainatilauksen lähimmässä kirjastossa, tilaus maksaa Turussa neljä euroa.
EnglishClub.com osoitteessa http://learners.englishclub.com/index.htm on tarkoitettu englannin kielen opiskelijoille. EnglishClubia ylläpidetään Cambridgessä, vaatii rekisteröitymisen, mutta ei maksa mitään. EnglishClubissa on kieliharjoituksia sekä keskustelufoorumi, jolla on myös kirjeenvaihdosta kiinnostuneiden palsta (ESL Penpals). Muistathan, että kaikessa Internet-kommunikoinnissa on syytä olla varovainen henkilökohtaisten tietojen ilmoittamisesta julkisesti. Tutki ensin foorumin muita kirjoituksia, niin että saat käsityksen sen toiminnasta. Henkilötiedot ilmoitetaan tavan mukaan foorumin yksityisviesteissä.
Asiaan vaikuttaa se, millä ohjelmalla kotisivut laaditaan. Ohjelmista voi lisäksi olla useita versioita. Joillakin työväenopiston kursseilla käytetään www-sivujen tekemiseen Microsoftin FrontPagea. Ohjelman käyttöön sopivia oppaita ovat esim. Jukka K. Korpelan Kotisivun tekeminen : FrontPage 2003 (Docendo, 2004) ja Tero Linjaman FrontPage 2003 : kotisivun tekeminen (Docendo, 2004).
Monipuolisempi www-sivujen tekoon tarkoitettu ohjelma on Macromedian Dreamweaver. Dreamweaverin MX -versiosta on olemassa suomeksi esim. Miikka Lyytikäisen Dreamweaver MX 2004 (Docendo, 2004).
Kummatkin ohjelmat ovat maksullisia. Vanhemmissa Windowsin käyttöjärjestelmissä FrontPage tuli Microsoft Office -paketin mukana.
Hyödyllistä aihetta käsittelevää...
Marvi Jalo on kirjoittanut Hevostyttö -sarjaa, Ratsutyttö -sarjaa, Hituri -sarjaa, Kultakavio -sarjaa, Lumiponi-sarjaa,, Pappilan ponitytöt. Merja Jalo on kirjoittanut Haavikon ravitalli -sarjaa, Nummelan ponitalli -sarjaa, Nea -sarjaa, Markus -sarjaa. Yhdessä he ovat kirjoittaneet Koiratytöt -sarjaa, Jesse-sarjaa.
Voit etsiä sarjoja Kirjasammosta, Marvi Jalo, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175937704710 ja Merja Jalo, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8…
Enid Blytonin teos Viisikko pulassa ilmestyi nimellä Five Get into Trouble vuonna 1949. Suomeksi kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1959 Tammen kustantamana, suomentaja oli Hedvig Järvenpää-Lehtonen. Vuonna 1967 ilmestyi kirjan kolmas painos, jonka oli suomentanut Heidi Järvenpää. Vuoteen 2004 mennessä kirjasta oli ilmestynyt 11 painosta.
Kirjan juoni lyhyesti: Viisikko lähtee pyöräretkelle ja tustustuu Richard-nimiseen poikaan. Kidnappaajien tarkoituksena on siepata Richard, mutta he erehtyvät pojasta ja nappaavat Dickin. Viisikko lähtee jäljittämään ryöstäjiä Pöllöviidan kartanoon, mutta joutuu luonnollisesti itsekin pulaan.
Tällä hetkellä kirja löytyy hyllystä useista Helsingin kirjastoista.
http://www.helmet.fi/search*fin/?...
Jorma Laakso on julkaissut Millä ajat - sellainen olet teoksen lisäksi Autoja ikä kaikki (2003, joka kertoo minkälaisia autoilla eri ikäiset autoilijat ajavat.
Kari Kyrönsepän Täydellinen vaihtoauto kuvaa Kyrönsepän kokemuksia yli neljäänkymmeneen autoon ja samantyyppinen on Jussi Juurikkalan Elämäni autot.
Autoiluun liittyviä muistoja noin kuudenkymmenen ajokin osalta on Timo Kiisken Automuistoja Suomesta kirjassa (2004).
Muita mahdollisia:
- Kari Hotakainen: Klassikko, 1997
- Rauno Vääräniemi: Korvikeautojen koeajot, 2005
Veijo Meren Sanojen synty teoksessa kerrotaan, että kamreeri-sana on tullut suomen kieleen ruotsista (kamrer). Alkusana on ollut myöhäislatinan camerarius, joka on johdettu klassisen latinan sanasta camera, holvi.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-tietokannasta ei kyseistä videotallennetta enää löydy. Mainintoja löytyy sen sijaan Joensuun, Kajaanin, Kokkolan, Lappeenrannan ja Vaasan maakuntakirjastoista. Alla olevasta linkistä löydät kaukopalvelun tilauslomakkeen. Varausmaksu on 4 euroa.
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Ilkka Remes on salanimi, jonka kirjailija omaksui itselleen ensimmäisen kirjansa julkistamisen myötä. Ilkka Remeksestä on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta ja Vastausarkistosta löytyy melko runsaastikin tietoa kirjailijasta itsestään.
Lohjan kaupunginkirjastossa on säilytetty myös lehtiä ja lehtiartikkeleita, joissa kerrotaan Ilkka Remeksen elämästä ja perheestä. Niitä voit nyt kysyä pääkirjastosta.
HelMet-kirjastot tarjoavat 1.8.2012 alkaen asiakkaiden käyttöön OverDrive e-kirjapalvelun. OverDrivessa on kansainvälisiä bestsellereitä sähkökirjoina ja äänikirjoina, joita voi käyttää tietokoneella, puhelimella tai mobiililaitteella. Lainattava kirjallisuus on englannin- ja ruotsinkielistä.
Lisätietoa OverDrivesta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ajankohtaista/tiedote/ajankohtaista/uusi-…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Nyt/Uutiset/HelMetkirjaston_uusi_sahkokirjap…
"Nyt saat salaisuuteni. Se on hyvin yksinkertainen: Ainoastaan sydämellään näkee hyvin. Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä."
Saint-Exupéry, Antoine de: Pikku Prinssi
Porvoo, WSOY, 23. p 1998
suom. Irma Packalén
Hääkirjoista voi löytää vinkkejä puheisiin. Esimerkiksi:
- Kaunisto, Tiina-Emilia & Erika Voutilainen: Siksi tahdot, hääkirja. "Puheen voi pitää se, joka osaa" sisältää vinkkejä vanhoista häätavoista ja -perinteestä.
- Pia Jokela & Pia-Riitta Korvenheimo: Unohtumaton hääjuhla : leikkien ja ideoiden kirja. "Leikkejä ja ideoita juhlapaikalle", puheita ja lauluja.
- Koivula Kirsti: Onnistuneet häät, seremoniamestarin ja hääparin opas.
Humoristisia teoksia mm.
- Hans Bengtsson: Myötä- ja vastamäessä: avioliiton onnea ja ongelmia
- 101 vinkkiä miten pidätte rakkautenne elävänä
- Ted Spiker & David Zinczenko: Mies, rakkaus & seksi
Nettisivustoja:
- http://www.haat.fi/haku?q=h%C3%A4%C3%A4perinteet
- http://www.naimakaupat.com/...
HelMet-kirjastojen eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen sadan lainatuimman lasten- ja nuortenkirjan listat neljännesvuosittain vuosilta 2014-2017 löytyvät Excel-taulukkona täältä: http://www.hri.fi/fi/dataset/helmet-kirjastojen-lainatuimmat-lastenkirj….
Monet kirjastot julkaisevat sivuillaan listoja lainatuimmista kirjoista. Tässä joitakin esimerkkejä.
Riihimäki: http://www.riihimaki.fi/kirjasto/kirjoista-kirjallisuudesta/lainatuimma…
Kirkkonummi: https://www.kirkkonummi.fi/lainatuimmat
Euran kirjasto: http://www.eura.fi/fi/palvelut/kirjasto-/luetuin-nuortenkirja.html
Pirkanmaan alueen PIKI-verkkokirjastosta löytyy lista kuukauden suosituimmista lastenkirjoista (https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/...
Helsinkiläisestä säveltäjästä Veli-Pekka Bäckmanista ei löydy kokoelmistamme todellakaan muuta kuin mainitsemanne CD-levy. Se on omakustanne (Marras-Workshop) ja niin ollen sen kautta ei löydy edes levy-yhtiötä.
"Kirkko ja kaupunki" -lehden kotisivuilla http://www.kotimaa.fi/ on arkistossa vain vuoden numerot. Toimitukseen soittamalla saattaa selvitä missä numerossa ja minä vuonna mainitsemanne artikkeli on ollut. Yliopiston kirjasto säilyttää kotimaisia lehtiä, osaa mikrofilmeinä ja niitä voi tilata lukusalikäyttöön. -
Säveltäjän muu levytetty tuotanto on mitä todennäköisimmin omakustanteina julkaistua. TEOSTOsta http://www.teosto.fi/ voi kysyä säveltäjän yhteystietoja puhelitmitse, mikäli niitä ei ole ilmoitettu salaisiksi. Suomalaisen...
Yliopiston almanakkatoimiston blogin mukaan nimipäiväkalenterissa ei ole yhdysnimiä tilanpuutteen takia. Koska yhdysnimen eri osilla, vaikka Anne-Marin Annella ja Marilla on jo nimipäivänsä, ei yhdysnimelle ole annettu omaa nimipäivää. Kukka-Maaria sen sijaan ei ole tavallinen yhdysnimi, joka olisi yhdistetty nimistä Kukka ja Maaria. Blogi kertoo taustoista näin:
"Kukka-Maarian nimipäivä on 2. heinäkuuta. Tämä päivä on kirkollisessa perinteessä Neitsyt Marian etsikkopäivä eli päivä, jolloin Maria vieraili odotusaikanaan sukulaisensa Elisabetin luona, josta tuli Johannes Kastajan äiti. Suomalaisessa kansanperinteessä tätä päivää on kutsuttu Heinä-Maariaksi, Heinä-Maijaksi tai Kukka-Maariaksi, ja tästä nimi Kukka-Maaria on...
A.W. Yrjänä on CMX-yhtyeen jäsen, ja hän on sanoittanut yhtyeen sävellykset. Internetistä löytyvät CMX:n kotisivut osoitteesta: http://www.qnet.fi/ebex/cmx/yhtye.htm . Sen kautta löytyy myös oma sivu A.W. Yrjänästä: http://www.qnet.fi/ebex/cmx/awy.htm sekä laulujen sanoituksia sivulta: http://njet.net/cmx/levyt/list.phtml . A.W. Yrjänä on julkaissut kaksi runokokoelmaa: Arcana, vuonna 1997 ja Rota, vuonna 2000. Hänestä on haastatteluja mm. lehdissä: Rumba 1999:3, Soundi 1999:12,
Anna 1997:37. Henkilökuva runoilijasta ja CMX-yhtyeen laulajasta löytyy lehdestä: Suomen kuvalehti 1998:1. Painetut runokokoelmat ja lehdet saat käyttöösi kirjaston kautta.
