Italiankielisten Disneyn Aku Ankka -sarjakuvien hamoja ovat mm.
Paperino (Aku), Paperina (Iines), Paperone (Roope), Qui, Quo, Qua (Tupu, Hupu, Lupu), Pippo (Hessu), Topolino (Mikki), Minni (Minni) ja Amelia (Milla Magia).
Kaupungin alkuperäinen nimi oli Villmanstrand eli Villimiehenranta.
Tuo nimi johtui kuningatar Kristiinan kaupungille antamasta sinetistä,
jossa oli kuvattu villi metsäläinen. Sama kuva on edelleen kaupungin
vaakunassa. Lappeenranta sai kaupunkioikeudet vuonna 1649.
Suomalainen paikannimikirja (2007)kertoo: "[Kartoissa] Lapwestrandh, Lappestrandz stad 1652, Lappeenrannan 1844. Nimeä oli jo aiemmin käytetty Lappeen pitäjässä Saimaan rannalla olleesta markkinapaikasta, joka nyt siis sai kaupunkioikeudet. Nimi on syntynyt kaupungin emäpitäjän Lappeen nimen pohjalta. Suomenkielinen nimiasu Lappeenranta esiintyi kaupungin asemakaavassa ensi kerran vuonna 1892."
Emme ole löytäneet nöösi-sanan alkuperästä mitään tietoa. Arvelusi siitä, että se juontaisi juurensa englannin newsie-sanasta kuulostaa kyllä hyvin järkeenkäyvältä. Halutessasi voit tiedustella asiaa vielä Kotimaisten kielten keskuksesta http://www.kotus.fi/ .
Henrik Ibsenin (1828-1906) Villisorsa esitettiin ensimmäisen kerran Norjassa 1885. Näytelmä kertoo valokuvaaja Ekdalin perheestä, joka elää köyhää mutta suhteellisen onnellista elämää pienessä ullakkoasunnossaan. Menneisyyden vaikeat tapahtumat ovat jättäneet jälkensä, mutta halu elää on tallella. Näytelmän tapahtumat ajoittuvat kolmeen päivään, joiden aikana vanhat haavat revitään auki, valheet paljastetaan kovalla hinnalla. Kirjan johtoajatus on: "Jos riistätte keskitason ihmiseltä hänen elämänvalheensa, riistätte häneltä samalla onnen."
Säettä "mutta kaikki mitä on siinä keskellä" emme Eino Leinon runoaineistosta löytäneet. Runo "Hymyilevä Apollo" kokoelmasta "Sata ja yksi laulua" (1898) sisältää säkeen "mut se, mikä siinä on välillä". Mahtaisiko kyse olla siitä?
"Me olemme kaikki nyt laivalla
ja kynnämme suurta merta.
Me synnytettiin vaivalla
ja vaivalla kuolemme kerta.
Mut se, mikä siinä on välillä,
se olkohon lämpöä, lempeä!
Kas, tuiskussa yhteen kun yhtyvi kaks,
käy kulkukin helpommaks."
Runossa on kaikkiaan 33 säkeistöä. Koko tekstiä pääsee lukemaan esimerkiksi seuraavissa Internet-osoitteissa:
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1898_sata.xml…
http://koti.mbnet.fi/kenkkila/satayksi.htm .
"Hymyilevä Apollo" on Leinon tunnetuimpia ja...
Tuntuu hiukan siltä, ettei olisi ainakaan eteläpohjalainen paukahros, sillä emme löytäneet tätä sananlaskua kirjoista. Haastattelemani eteläpohjalaiset eivät myöskään muistaneet tämänsisältöistä sananlaskua.
Puukosta on kyllä sanontoja:
- Kuinkahan meiran poijan kirkos käyy, kun ei ollu kun ansiopuukkoo joukos.
- Kuka tuloo eik' oo puukkoja.
-Miähellä pitää olla kolome puukkoja: yhyrellä syää, toisella lyää ja kolomannella pitää kiinni.
- Puukoot pystyhyn, Kauhava näkyy.
Paukahrokset teoksesta Etelä-Pohjanmaan sananparsia, v.1938.
- Kaikkehen tottuu, paitti puukkohon seljäs ja siihenki tottuu, os makaa vattallansa
Avoimessa verkossa tällaista listaa ei tietääkseni ylläpidetä, vaan sukunimeään vaihtavan tulee olla yhteydessä maistraattiin.
http://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/nimiasiat/Miten-menettelen---suku…
Väestörekisterikeskuksen kotisivuilla on myös kätevä nimipalvelu, jossa voit hakea sukunimeä ja näet heti, onko sukunimi jo käytössä.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Janne on ruotsalainen puhuttelumuoto Johannes-nimen vanhasta muunnoksesta Jahan. Suomeen nimi on lainattu jo keskiajalla. Johannes, josta Janne on siis johdettu, on kreikkalais-latinalainen muoto heprean nimestä Jochanan ’Jahve on armollinen’.
Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet (Otava).
Kysymyksesi herätti keskustelua kirjastomme lastenosaston työntekijöiden keskuudessa, ja leikillisesti joku tokaisikin, etteivät Goosebumpsit ole soveliaita minkään ikäisille lukijoille. No, emmehän me aivan näin tiukkapipoja ole. Kirjojen sankarit ovat siinä 12-vuotiaita, joten ehkä paras kohderyhmä on kahdentoista molemmin puolin, mutta nuorempienkin tiedetään lukevan Goosebumpseja. Olennaisempaa on ehkä tietää jotain lahjan saajan persoonallisuudesta, nauttiiko hän kauhusta ja jännityksestä vai pitääkö enemmän toisenlaisista aiheista.
Epäilyksiä sarja on herättänyt mm. ahdistavien aiheittensa takia, ja siksi, että aina tarina ei pääty onnellisesti eikä paha saa palkkaansa. Kirjat ovat kuitenkin kirjastoissa todella ahkerasti lainattuja...
Runon käännöksiä löytyy SKS:n sivustosta https://editiot.finlit.fi/exist/apps/tuttuni/kaannokset.html
Seuraavalla sivustolla on runon ranskalainen versio nuottien kera.
https://www.parkkinen.org/acerbi.html
Hyvä määritelmä löytyy mm Wikipedian sivulta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Agatha_Christie
kohdasta kirjallinen tyyli. Agatha Christien tuotanto on pääosin arvoitus- eli palapelidekkareita.
Valurautaisten tai erikoispintakäsiteltyjen teräspannujen, jollaisia muurinpohjapannutkin ovat, hoito-ohje löytyy esimerkiksi Marttojen sivuilta. Samalla sivulla on ohje myös ruosteen poistamisesta ruokasuolalla, teräsvillalla tai karhunkielellä. Ruosteen saa pysymään poissa kuivattamalla pannun nopeasti ja huolellisesti.
http://www.martat.fi/neuvot_arkeen/ruoka/astiat_ja_tyovalineet/astioide…
Marttojen Keskustelunurkassakin on aiheesta keskusteltu:
http://www.martat.fi/keskustelu/keskustelunurkka/?x33061=59338
Olisikohan kyseessä Suomalaisia nimenmuutoksia, jonka sisältö on seuraava:
Etsi nimenmuutoksia mm. Suomalaisesta virallisesta lehdestä (1888-1985), Finlands allmänna tidningista (1875-1916) sekä oikeusministeriön nimenmuutosluetteloista (1935-1937). Lisäksi sukunimiehdotuksia 1800-luvun sanomalehdistä ja Suomalaisuuden liiton luetteloista (1907-1984).
Löytyy osoitteesta www.genealogia.fi, kohdasta Henkilönnimet ja edelleen Nimitietokantoja.
”I did it my way” toistuu laulussa ”My Way”. Suomeksi laulun nimi on ”Minun tieni”. Suomenkieliset sanat löytyvät mm. nuottijulkaisuista "Uusi kultainen laulukirja","Laulufiilis" ja "Suuri toivelaulukirja",osa 9. Kappaleen ovat levyttäneet suomeksi ainakin Tapio Heinonen, Arja Koriseva, Eino Grön, Pentti Hietanen ja Kari Vepsä. Laulun englanninkielisen sanoituksen teki Paul Anka. Säveltäjät olivat ranskalaiset Claude Francois ja Jacques Revaux. Tunnetuin esittäjä on Frank Sinatra.
Lähteet: Kari,Virpi: Uusi kultainen laulukirja", Helsinki: Kirjapaja 2000, Laulufiilis, Helsinki: L-Kustannus, 2005, Suuri toivelaulukirja: 9 Helsinki: Suuri suomalainen kirjakerho, 1995
Opetushallituksen Yleisissä kielitutkinnoissa testattavaan (YKI) perustason kielitaitoon, joka tarkoittaa selviytymistä kaikkein tavallisimmista jokapäiväisistä kielenkäyttötilanteista kuten lääkäriajan varaamisesta, lyhyiden viestien kirjoittamisesta ja yksinkertaisten ohje- ja mainostekstien lukemisesta vaaditaan n. 2000 sanaa. Keskitasolla, jolla kielenkäyttö on jo sujuvampaa, monipuolisempaa ja erilaisiin käyttötarkoituksiin sopivaa, vaadittu sanasto on n. 5000 sanaa. Ylimmän tason, jolla selvitään vaativistakin tilanteista kuten julkista esiintymistä vaativista työtilanteista, vakuuttavasti ja tilanteeseen sopivasti, sanasto on runsaat 10 000 sanaa.
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/solki/yki/yleista/tietoakielitutkinnoi…
Myös saksa ja...
Nimi Ella on tullut suomalaiseen nimipäiväkalenteriin vuonna 1950. Nimi on luultavasti muuntuma nimestä Helena (-> Elina -> Ella), joka puolestaan tulee kreikan kielen sanasta helios (=aurinko). Ella voi olla myös nimen Eleonora kutsumamuoto tai lyhentymä sellaisista nimistä kuin Gabriella, Isabella, jne.
Vuonna 2003 Ella oli suosituin tyttöjen etunimi Suomessa ja vuonna 2004 toiseksi suosituin. Ella-nimen sai viime vuonna 467 suomalaislasta.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri Etunimikirja
Nimitilastoja internetissä esim. osoitteessa http://www.vauva-lehti.fi/muut/nimet_suosituimmat.asp?f=70&d=801&
Kysymys on askarruttanut ennenkin, ja siihen on vastattu seuraavasti:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-serkkuja-olemme-ensimmaisen-serkkuni?language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-serkku-pikkuserkku-ja?language_content_entity=fi
Nykysuomen sanakirja (1996) määrittelee kauhun: ”Voimakas pelko, pelonomainen vastenmielisyys, kammo, kauhistus”.
Kauhu voi olla ulkoa päin tulevaa fyysistä ja psyykkistä pelkoa ja kauhua (terror) tai sisältäpäin tulevaa, moraalisesti kauhistuttavaa, metafyysistä kauhun tunnetta (horror). Tuntemattoman pelko on keskeinen osa kauhun tunteesta, jota kauhutarinat herättävät. ”Kun turvallisen arkirealismin rajat järkkyvät, olemme kauhun alueella”, kirjoittaa Matti Savolainen teoksessa Haamulinnan perillisiä (toim Matti Savolainen ja Päivi Mehtonen, Helsinki 1992).
Kauhutarinoiden elementtejä ovat ihmisen ja luonnon pimeä puolen kuvaaminen, kaaos, irrationaalisuus, selittämättömät yliluonnolliset ilmiöt, yliluonnolliset olennot ja...
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy artikkeli (Hurtta 2005: Pahiten loukkaantuneet http://www.kotus.fi/?s=894), jossa käsitellään samaa sanaparia. Artikkelin mukaan voit periaatteessa käyttää kumpaa sanaa vaan, mutta jos olet yleensä epävarma vastaavissa sanapareissa esim. pahiten - pahemmin, käytä mieluummin in-loppuisia sanoja eli tässä tapauksessa nopeimmin-sanaa.
Pentti Lempiäinen kirjoittaa Suuressa etunimikirjassaan, että pohjoismainen nimi Hulda tulee sanasta huld, joka tarkoittaa suopeaa, lempeää, hellää ja uskollista. Saksan kielen Huld merkitsee myös lempeyttä, suosiota, suloa, viehättävyyttä, uskollisuuden lupausta. Vuosina 1908-28 Hulda on ollut Suomen almanakassa tosiaan 20.2. Ortodoksisessa kalenterissa Hulda mainitaan toisena sunnuntaina ennen Kristuksen syntymää eli Pyhien esi-isien sunnuntaina.
