| Tietääkö joku sopivaa runoa esitettäväksi eläkkeelle jäävälle (lastentarhanopettajalle) läksiäisissä? |
17484 |
|
1.6.2009 |
|
Teoksessa Suomen kansan uusi runorumpu : uusia kalevalaisia runoja 1900-luvun lopulta on hauskoja kalevalamittaisia runoja, joista jokin oli suunnattu eläkkeelle jääville.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/XSuomen+kansan+uusi+runorumpu&searc…
Muita ehdotuksia:
Teoksessa Maailman runosydän
Olisin narri, jos viitsisin surra/Lasse Lucidor
Varoitus/Jenny Joseph
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=maailman+runosyd%C3%A4n&search…
Teoksessa Päivänlasku:
Onnellinen laulu/Hilkka-Helinä Lappalainen
Jäähyväiset merelle/Nazim Hikmet
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=maailman+runosyd%C3%A4n&search…
Teoksessa Runo puhuu ilosta:
Dolce Far Niente/P.Mustapää
Kun tulemme vanhoiksi/Timo Pusa
Päivät/Aale Tynni
http://www.helmet.fi/... |
| Mikähän on se runo, jossa nainen katsoo peiliin ja miettii eri vuosikymmenillä, mitä voi pukea päälleen ja miltä näyttää. Seitsemänkymppisenä hän laittaa… |
17430 |
|
5.5.2017 |
|
Kyseessä on varmaankin useista blogeista löytyvä Kaunis nainen runo/loru/meemi. Tekijää ei tälle kuitenkaan mistään tunnu löytyvän. Eeva Kilven runokirjoja selailin ja ei ole Kilvenkään tuotantoa. Runoa on jaettu ketjukirjemäisesti blogeissa. Tässä linkki Punaruusut blogiin, mistä runo myös löytyy.
https://punaruusut.vuodatus.net/lue/2010/01/kaunis-nainen
|
| Mistä tulee ilmaus "kuin paita ja peppu", jota käytetään mm. jatkuvasti yhdessä olevista (teini-ikäisistä) kaveruksista ("Me oltiin Riikan kanssa ylä-asteella… |
17344 |
|
11.11.2010 |
|
Sanonnan alkuperästä ei löytynyt tietoa, mutta melko yleinen ja jo jonkin ikäinen sanonta kyllä on. Erkki Karin kirjassa Naulan kantaan - nykysuomen idiomisanakirja (1993) olla kuin paita ja peppu -ilmauksen kerrotaan tarkoittavan aina yhdessä olemista "kuin Majakka ja Perävaunu". Kuvituksena on käytetty pitkäpaitaista, housutonta miestä, eli sanonta on ajalta ennen napapaitoja.
|
| Olisiko jossain listaa tai luetteloa Suomen mytologiassa ja kansanperinteessä esiintyneistä olennoista? Esim tontuista, virvatulista ym. Kalevalasta ja… |
17317 |
|
26.3.2010 |
|
Voi että, kaipaamaasi ihan kaikki taruolennot kerralla kattavaa luetteloa ei taida olla olemassa, tai en ainakaan onnistunut sellaista löytämään.
Olet varmaankin selannut juuri nämä Wikipedian luettelot suomalaisista taruolennoista ja Kalevalan henkilöhahmoista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaisten_muinaiset_jumalat
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaiset_taruolennot
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Kalevalan_henkil%C3%B6ist%C3%A4
Nuo luettelot tarjoavat kyllä mainion lähtöpisteen, lukumääräisesti ne nimittäin ovat suhteellisen kattavat. Esimerkiksi suomalaisten taruolentojen listassa mainitut hahmot eivät varsinaisesti ole yksittäisiä ilmiöitä, eivät edes niitä kuuluisimpia. Pikemminkin ne ovat yhteisiä nimiä olennoille, jotka... |
| Minkä arvoinen on kolikko, jossa lukee Finland - Un 2005 ja kolikossa on lintu, jonka päällä on myös palapeli? |
17211 |
|
16.7.2007 |
|
Kyseessä on Suomen vuoden 2005 kahden euron erikoiskolikko, jolla juhlistetaan YK:n 60-vuotispäivää ja Suomen 50 vuotta kestänyttä YK-jäsenyyttä. Kolikkoa on lyöty 2 000 000 kappaletta. Lisätietoa rahasta löytyy sivuilta:
http://www.mint.fi/fi/tiedotteet/1340/
http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajankohtaista/tiedotteet/20…
Huuto.netissä kolikoita on kaupan, hintapyynnöt vaihtelevat 2-4 euroon. Yhtään tarjouksia niistä ei ollut tehty. Kolikko on melko uusi ja sitä on laskettu liikkeelle aika suuri määrä, joten voi olla, ettei sillä ole vielä ainakaan paljon nimellisarvoaan suurempaa arvoa.
Halutessasi voit ottaa yhteyttää Suomen Numismaattiseen Yhdistykseen (yhteystiedot http://www.snynumis.fi/neuvonta/neuvonta.htm ), heiltä voisi... |
| Voiko suomalaisia järvisimpukoita syödä? Miten valmistetaan? Keittokirjojen ohjeissa mainittu tuoreet simpukat, ei lajeja. Eläintieteen kirjoissa ei tietoa… |
17093 |
|
1.8.2000 |
|
Kai Westman ja Pia Westman kirjoittavat artikkelissaan "Simpukat - herkulliset vesien elävät" seuraavaa:
"Rannikoillamme tavattavaa sinisimpukkaa, kuten muitakaan maamme yhteensä 30 simpukkalajia, ei meillä pyydetä eikä viljellä syötäväksi niiden pienuuden tai väitetyn huonon maun vuoksi." (Suomen kalankasvattaja 1988: 4 s. 20-21)
Asiasta voi tiedustella mahdollisesti lisää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta http://www.rktl.fi
|
| Kun Suomesta on nyt läänit lakkautettu hallinnollisena elimenä (tilalla aluehallintovirastot), niin mistä puhutaan sitten maantieteellisesti? Onko… |
17067 |
|
6.7.2011 |
|
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto vastaa kysymykseen FAQ-sivulla http://www.avi.fi/fi/virastot/pohjoissuomenavi/Sivut/FAQ.aspx näin:
"Eräissä yhteyksissä puhutaan vielä entisestä Oulun läänin alueesta. Onko Oulun lääni vielä olemassa?
Ei ole. Aluehallinnon uudistuksen yhteydessä muutettiin myös maantieteellisiä nimityksiä. Lääni-sana poistui käytöstä maantieteellisenä alueena. Sen tilalla käytetään joko maakunta-nimitystä tai aluehallintoviraston toimialue-nimitystä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialue on Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuun ja poliisin, ympäristölupien ja työsuojelun osalta myös Lapin maakunta.
Niissä tapauksissa, joissa raportointi tms. koskee vuotta 2009 tai sitä aiempia aikoja on lääni-nimi käytössä."
Kotimaisten... |
| Kysyisin kuka on kirjoittanut runon, jonka yksi säkeistö menee jotenkin näin "Ken tietä käy, tien on vanki, vapaa vain on umpihanki" |
17031 |
|
24.3.2011 |
|
Tietä käyden tien on vanki.
Vapaa on vain umpihanki.
Näihin säkeisiin päättyy Aaro Hellaakosken runo Lyhyesti, joka ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Huojuvat keulat (WSOY, 1946).
|
| Voiko Turun kaupunginkirjaston koneilta tulostaa ja mitä se maksaa? |
17020 |
|
13.6.2005 |
|
Turun kaupunginkirjaston jokaisessa toimipisteessä tulostaminen tapahtuu Vaski-kirjastokortilla. Tulostaminen on maksullista.
Tulosteiden ja valokopioiden hinnat/sivu:
- A4, mustavalkoinen 0,20 € (sis. alv 24 %)
- A3, mustavalkoinen 0,40 € (sis. alv 24 %)
- A4, värillinen 0,80 € (sis. alv 24 %)
- A3, värillinen 1,00 € (sis. alv 24 %)
Tiedoston skannaus muistitikulle tai sähköpostiin on maksutonta.
Tarkemmat ohjeet kirjastokortin rekisteröinnistä tulostusjärjestelmään, tulostussaldon lataamisesta ja tulostamisesta saa henkilökunnalta ja osoitteesta:
https://www.turku.fi/tulostaminenkirjastossa
|
| Minä vuonna tuli käyttöön sähkövalo eli milloin yleistyivät sähkölamput? Milloin ensimmäinen öljylamppu tuli käyttöön ja milloin ne yleistyivät? Kiitos… |
16995 |
|
14.4.2009 |
|
Ensimmäisen kerran hehkulamppu keksittiin jo vuonna 1801, mutta varsinaiset käyttökelpoiset versiot syntyivät 1879. Keksijästä oli kiistaa, sillä englantilainen Joseph Swan ja amerikkalainen Thomas Edison kehittelivät lamppujaan samoihin aikoihin. Kaupallinen sarjatuotanto alkoi 1880. Keksintö levisi nopeasti, sillä vuonna 1885 Yhdysvalloissa oli käytössä jo 250 000 hehkulamppua ja vuosisadan vaihteeseen tultaessa yksin Lontoossa noin 2,5 miljoonaa. Ensimmäinen sähköpurkauslamppu valmistettiin vuonna 1901 ja ensimmäinen neonputki 1901.
Suomessa ensimmäinen sähkövalo syttyi jo vuonna 1882 Tampereella, Finlaysonin tehtaan kutomosalissa. Suurimpien kaupunkien sähköistys eteni tämän jälkeen ja vuoteen 1920 mennessä lähes kaikissa kaupungeissa... |
| Laulaja j.karjalaisen äiti |
16979 |
|
11.3.2013 |
|
Valitettavasti meidän lähteistämme ei löytynyt tietoa J. Karjalaisen vanhemmista. Hän on aina viimeisimpään Helsingin Sanomissa ilmestyneeseen henkilökuvaansa saakka, halunnut pitää yksityisasiat omana tietonaan (ks. oheinen juttu: http://www.hs.fi/kulttuuri/J+Karjalainen+tulee+takaisin/a1362126150526 ). Tällä kysymyspalstalla on aiemmin kysytty samaa aihetta sivuten aiemmin sitä, onko Ragni Malmsten J. Karjalisen äiti. Ohessa 14.10.2007 annettu vastaus:
J Karjalaisen ja Ragni Malmstenin välisestä sukulaisuudesta keskustellaan monilla palstoilla. Joskus on joku toimittaja lipsauttanut tällaisen tiedon, ja joutunut perumaan seuraavan päivän lehdessä. Vaan sanottu sana on kuin ammuttu nuoli, ei saa enää kiinni, juttu on lähtenyt kiertämään... |
| Kirjoitetaanko lukuun ottamatta yhteen ? |
16961 |
|
27.8.2018 |
|
Sanapari "lukuun ottamatta" kirjoitetaan erikseen. Kielitoimiston ohjeissa sanotaan, että jos sanaparin jälkiosana on sellainen verbimuoto kuin ottamatta, ollessa (ns. infinitiivi) tai oleva, otettu (ns. partisiippi), sanat kirjoitetaan yleensä erilleen.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/129
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=390
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
|
| Jos maapallo olisi pingispallon kokoinen, niin kuinka suuri aurinko silloin olisi, jotta mittasuhteet säilyisi oikeina? Entä kuinka kaukana se olisi silloin… |
16953 |
|
3.4.2013 |
|
Aurinkokunnan mittasuhteita on havainnollistettu erilaisilla vertauksilla, mutta sellaista lähdettä, jossa Maata olisi verrattu nimenomaan pingispalloon, en onnistunut löytämään. Jos sinulla on käsillä pingispallo niin että voit mitata sen koon, saat näistä alla olevista vertauksista lasketuksi vastaukset omiin kysymyksiisi. Jälkimmäisestä linkistä löydät lisäksi sekä aurinkokuntamme taivaankappaleiden todelliset mitat ja etäisyydet että suhteellisen vertailun, jossa lähtökohtana on oletus, että Auringon halkaisija olisi 100 cm.
Aurinkokunnan mittasuhteita voidaan havainnollistaa kuvaamalla Aurinkoa 10 senttimetrin läpimittaisella appelsiinilla. Tällöin Maa olisi verrattavissa nuppineulan päähän, joka kiertää appelsiinia 11 metrin... |
| Miten vanhat, jouluna kukkineet hyasintit hoidetaan, jotta ne saisi kukkimaan ensi jouluksi? |
16932 |
|
15.1.2010 |
|
Kukkimisen jälkeen hyasinttien kukat voi poistaa, mutta lehtien annetaan olla kunnes ne ovat lakastuneet, jotta niiden valmistama ravinto ehtii imeytyä sipuliin. Tämän jälkeen lehdet voi poistaa. Sipuli otetaan pois mullasta ja säilytetään viileässä paikassa.
Syksyllä sipulit istutetaan ruukkuihin, kastellaan ja viedään pimeään ja viileään paikkaan (noin +9 astetta). Noin 8-12 viikon kuluttua, kun sipulit ovat selvästi alkaneet kasvaa, ne tuodaan lämpimään, mutta pidetään pimeässä, kunnes nuput ovat noin 5 sentin mittaisia. Tämän jälkeen ne tuodaan valoisalle paikalle. Kukinnan ajoittaminen juuri jouluksi voi tosin olla hankalaa.
Hyasintin sipulit voi istuttaa myös keväällä kukkapenkkiin.
Lähteet:
Rosén, Susanna: Sipulikasvit ruukussa ja... |
| Oliko laulu Dneprille (Kristallivirta) kielletty Neuvostoliitossa? Jos oli. niin minkä takia ja minä vuosina? |
16901 |
|
17.10.2013 |
|
”Laulu Dneprille” (”Reve ta stogne Dnipr široki”) on alun perin ukrainalainen kansansävelmä. Sanat siihen on kirjoittanut Ukrainan kansallisrunoilija Taras Ševtšenko (1814-64). Suomessa sävelmä tunnetaan myös hengellisenä lauluna ”Kristallivirta” (sanat Helli Kaikkosen; sisältyy mm. Suureen Toivelaulukirjaan 1).
Tsaarin aikana elänyt Taras Ševtšenko oli ukrainalainen isänmaanystävä, joka joutui mielipiteidensä takia julkaisukieltoon. Mutta on vaikea ymmärtää, miksi ”Laulu Dnepristä” olisi ollut kielletty Neuvostoliiton aikana. Runo on lyhyt (kolmisäkeistöinen) synkkä luontokuva öisestä Dnepr-joesta. Mitään mielipiteitä siinä ei esitetä. Ja tsaaria vastustanut Ševtšenko oli neuvostoaikana hyvin positiivinen henkilö.
Ukrainan Wikipediassa... |
| Missä järjestyksessä Tove Janssonin muumikirjat menevät? |
16870 |
|
14.2.2013 |
|
Alkuperäiset muumikirjat ja niiden suomennus- ja ilmestymisvuodet:
Muumit ja suuri tuhotulva, WS 1991. (Småtrollen och den stora översvämningen, 1945).
Muumipeikko ja pyrstötähti; WS 1955. (Kometjakten, 1947, ny uppl 1956 med titeln Mumintrollet på kometjakt, ny uppl 1968 med titeln Kometen kommer.)
Taikurin hattu, WS 1956. (Trollkarlens hatt, 1949/1968.)
Muumipapan urotyöt, WS 1963. (Muminpappans bravader, 1950/1961, ny uppl 1968/1980 med titeln Muminpappans memoarer.)
Vaarallinen juhannus, WS 1957. (Farlig midsommar, 1954/1980).
Taikatalvi, WS 1958. (Trollvinter, 1957/1974).
Näkymätön lapsi, WS 1962. (Det osynliga barnet och andra berättelser, 1962/ 1974.)
Muumipappa ja meri, WS 1965. (Pappan och havet, 1965/1980.)
Muumilaakson marraskuu... |
| Milloin Suomessa siirryttiin 5-päiväiseen työviikkoon? Millaisia eroja oli eri aloilla (valtio/kunta/pankit/vak.yhtiöt/liike-elämä jne.) tai eri alueilla (eri… |
16841 |
|
21.5.2007 |
|
Laki 713/1965, annettu 30.12.1965, voimaan 1.1.1966. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt sopivat asiasta vuonna 1965. Työaikalain 5,1 §:n (1965) nojautuen säännölliseksi työajaksi määrättiin 8 tuntia vrk, 40 tuntia viikossa. Tällä työaikalailla pyrittiin käytännössä toteuttamaan viisipäiväinen työviikko. Lain voimaantultua alkoi siirtyminen viisipäiväiseen työviikkoon.
|
| Pitäneekö paikkansa että etunimi JARNA on peräisin Edvin Laineen perheestä. Hänellä oli poika JARNO. Lapsensa menetettyään ja seuraavan lapsen syntyessä suru… |
16832 |
|
25.3.2008 |
|
Pentti Lempiäisen kirjan "Nimipäivättömien nimipäiväkirja" (WSOY 1989) mukaan Jarna on suhteellisen uusi, vasta 60-luvulla yleistynyt nimi. Kirjoittajan mukaan nimi voi ttodellakin olla naispuolinen muunnos Jarno-nimestä, joka puolestaan on muunnelma nimestä Jeremia. Jeremia käännettynä tarkoittaa Jumala korottaa tai Jumala avaa sydämen.
Muistikuvanne Laineen perheestä on aivan oikea.Kalevi Kalemaan kirjoittamassa Edvin Laineen elämäkerrassa(KALEMAA, Kalevi: Edvin Laine : sisulla ja tunteella,WSOY, 2003,ISBN 951-0-28320-7) on tietoa tyttären nimestä.
Lainaus 1:" Mirjam oli varma, että hänen toinen lapsensa olisi poika, ja hän oli ristinyt sen mielessään Jarmoksi."
Perheeseen syntyikin tyttö eikä vanhemilla ollutkaan nimeä valmiina, jolloin... |
| Minkä arvoinen on juhlaraha, jossa on vuosiluvut 1917-1967 ja siinä on viisi joutsenta ja on arvoltaan 10 markkaa? |
16593 |
|
24.7.2006 |
|
Kyseinen juhlaraha on todennäköisesti Itsenäinen Suomi 50 vuotta -kolikko. Kuva rahasta löytyy ainakin nettisivulta: http://www.palmu.st/rahat/kuvia/juhlarahat/1967-itsenainen_suomi_50v-ba…
Teoksen Suomen rahat arviohintoineen 2005 mukaan rahan arvo liikkuu kolmen ja viiden euron välillä riippuen rahan kunnosta.
|
| Paljonko maapallon ympärysmitta kasvaa jos laitettaisiin sen ympärille 40000 km pitkä köysi ja se nostettaisiin kauttaaltaan 1 metrin korkeudelle maan pinnasta… |
16591 |
|
4.2.2015 |
|
Väittämä pitää paikkansa.
Seuraavassa selonteko laskutoimituksesta.
Huom! Alla olevissa matemaattisissa kaavoissa merkki π = pii.
Ajatellaan, että maapallon pinta on täydellisen tasainen. Ajatellaan, että naru kulkee tasossa, joka kulkee maapallon keskipisteen kautta. Tällöin naru kulkee pitkin sellaisen ympyrän kehää, jonka keskipiste on maapallon keskipiste.
Kysymys on siitä, kuinka paljon ympyrän kehän pituus kasvaa, jos säde kasvaa 1m. Merkitään maapallon sädettä kirjaimella R (missä mittayksikkönä on metri). Jos ympyrän säde on R, niin sen kehän pituus on 2 π r. Tämä on alkuperäisen narun pituus.
Jos säde kasvaa yhden metrin, niin uuden ympyrän kehän pituus on 2 π (r + 1) = 2 π r + 2 π. Toisin sanoen kun naru on kaikkialla nostettu... |
