Talot ovat yksin kotona - pohjoismaisia runoja lapsille (2003) on kokoelma pohjoismaisten runoilijoiden runoja. Runot ovat suomeksi, ja lisäksi jokaiselta runoilijalta on yksi runo myös alkukielellä.Kirjaan kuuluu cd, jossa runoilijat lukevat runoja omalla äidinkielellään. Kirjan saatavuus selviää pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä helmet-tietokannasta osoitteesta www.helmet.fi. Tällä hetkellä kirjaa näyttäisi olevan paikalla useissa helsinkiläisissä kirjastoissa.
Muutamia uusia lasten loru- ja runokirjoja.
Marttinen, Tittamari : Ilmapallomeri. - Tammi, 2001.
Onnenpäiviä : runoja lapsen juhlaan / koonnut Päivi Heikkilä-Halttunen. - WSOY, 2005.
Peura, Maria: Mimmi Moun ilotaika. - Tammi, 2004.
Tammen kultainen lastenrunokirja / toimittanut Ismo Loivamaa. - Tammi, 2005.
Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa / koonnut Mervi Koski. - Karisto, 2004.
Wiona-nimeä en lähteistä onnistunut löytämään aivan sellaisenaan, mutta samantyyppisiä nimiä löytyy jonkun verran. Winona on alkujaan intiaaninimi, joka merkitsee vanhinta tytärtä. Viona on Vianna-nimen muunnos, ja Vianna palautuu puolestaan pyhimysnimi Vivianaan. (lähteet: http://www.babynames.com/, http://www.thinkbabynames.com/)
Mauri Kunnaksesta löytyy paljon tietoa hänen omilta nettisivuiltaan, jotka löytyvät osoitteesta: http://www.maurikunnas.net/ . Myös Otavan verkkosivuilla on tietoa Mauri Kunnaksesta: http://www.otava.fi/ . Kunnaksesta on kyselty myös aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta –palvelustamme, vanhoja kysymyksiä ja vastauksia voi hakea kohdasta Arkisto.
Kyseessä saattaa olla saksalaisen Lisa Tetznerin teos ”Hannun maailmanmatka”. Suomentanut Sivi Kortelainen. Helsinki, Tammen nuorisonkirjoja 3 (1944). Kirja on julkaistu alkujaan saksaksi vuonna 1929.
Kirjassa Hannu seikkailee jäniksen selässä lentäen ympäri maailmaa. Matkanteko painottuu Yhdysval-toihin, mutta piipahtaa Hannu Suomessakin.
Lisätietoa kirjasta ja kirjailijasta löydät esimerkiksi tästä englanninkielisestä linkistä:
http://www.answers.com/topic/lisa-tetzner-1
Kirja löytyy myös Turun kaupunginkirjaston kokoelmista. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden kirjaston Aino-aineistotietokannasta, jonka löydät täältä: http://www.turku.fi/aino
Kirjaa kannattaa kysyä antikvariaateista. Netissä toimivia antikvariaatteja löydät esim....
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjan ”Sukunimet” mukaan Viipurin kaupunginosan nimi Hietala sekä Viipurin pitäjän laurij hetala saattavat liittyä sukunimiin Hietanen ja Hietamies. Toisaalta Hietala on sangen tavallinen talon- ja kylännimi varsinkin läntisillä murrealueilla niin pohjoisessa kuin myös etelässä mm. Toholammilla, Kuhmossa, Padasjoella, Orimattilassa ja Nastolassa. Sukunimenä Hietalaa löytyy lähes kaikkialta Suomesta.
Tarkempaa tietoa hieta-alkuisista nimistä löytyy teoksesta: Mikkonen Pirjo & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Otava 2000.
Kuningatar Viktoriasta löytyy ainakin seuraavat suomenkieliset kirjat:
Strachey, G. Lytton: "Kuningatar Viktoria" (1927)
Tingsten, Herbert: "Viktoria ja viktoriaanit" (1966). Tämä teos käsittelee sekä kuningatarta että viktoriaanista aikaa.
Lisäksi löytyvät seuraavat englanninkieliset teokset:
Strachey, Lytton: "Queen Victoria" (1984)
Duff, David: "Albert & Victoria" (1972)
Bolitho, Hector: "The reign of Queen Victoria" (1949)
Kaikki edellä mainitut teokset löytyvät ainakin Pasilan kirjaston kirjavarastosta.
Tässä muutama hyvä lasten salapoliisikirja. Osa kirjoista on enemmänkin kertomuksia kuin tietokirjoja, mutta kuvistakin voi löytyä hyviä vinkkejä salapoliisin työhön. Kirjat löytyvät Porvoon kirjastoista.
- Etsiväkerho Hurrikaanin käsikirja / Jari Mäkipää
- Konstan etsivätoimisto, Tuula Kallioniemi
- Salapoliisin käsikirja, tekijät Anne Civardi, Judy Hindley, Angela Wilkes, Donald Rumbelow ja Heather Amery
- Salapoliisitieto / Erich Ballinger
- Santtu salapoliisi / Richard Scarry
- Miina ja Manu salapoliiseina / Teutori
Saa siteerata tarvittaessa koko runon. Suomen tekijänoikeuslain sitaattioikeutta käsittelevä pykälä 22 on sanamuodoiltaan harkitun väljä.
"Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa."
Sitaattioikeus on tarkoitettu tekijänoikeuden edelleen suojeleman aineiston käyttöön tilanteissa, joissa asian havainnollistamiseksi on välttämätöntä esittää suojattua sisltöä. Ilmaisu "tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa" sallii myös koko teoksen lainaamisen, toisin kuin usein luullaan. Käytännössä koko teoksen lainaaminen tulee kysymykseen juuri runojen ja kuvien kohdalla, koska esimerkiksi maalaukseen viittaaminen näyttämällä siitä vain yhtä nurkkaa olisi epätarkoituksenmukaista.
Kun...
"Paa piippuun, paa piippuun" on kansansadustostamme ja sen pohjalta tehdyistä mukaelmista löytyvä kehotus, jolla (laulu)rastaan on kerrottu puhuttelevan työmiestä - tavallisimmin halonhakkaajaa. Rastaan laulusta on kirjallisuudessamme lukuisia erilaisia variaatioita. Kysymyksessä mainittu säe "Laiska mies, laiska mies, pien' pino, pien' pino!" sisältyy täsmälleen tässä muodossa ainakin Suomen lasten aapisen pikku tarinaan 'Laulurastas':
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927034?page=99
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1928247?page=91
Aarni Penttilän Aapiskukko : alakoulun ensimmäinen lukukirja sisältää hieman tästä poikkeavan variantin 'Rastaan neuvot', jossa laiskan miehen ja pienen pinon asemesta lintu laulaa...
Pitkään keskinäisessä vuorovaikutuksessa olleet kieliyhteisöt ovat lainanneet sanoja ja ilmaisutapoja naapuriensa kielistä. Suomen lähimaiden kielissä (ruotsi, norja, viro, venäjä, puola ja saksa) tällaisen puolen tunnin ilmaisun ajatus on samanlainen kuin suomessa: puoli tuntia vaille seuraavaa tasatuntia.
Englannin kielen ilmaisun - half past / puoli (tuntia) jälkeen - vastine on esim. ranskan ja espanjan kielissä. Katalaanin kielessä on erikoinen rakenne: Puoli kahdeksan sanotaan "Son dos quarts de vuit", kello on kaksi varttia kahdeksaa kohti.
Kaikissa kielissä on "loogisia" ja "epäloogisia" piirteitä, kun niitä tarkastelee toisten kielten näkökulmista. Englannin kielen asema globaalissa mediassa on kuitenkin niin vahva, että...
Yhdysvaltojen hiphopin historiasta on kirjoitettu seuraava kirja:
Hilamaa, Heikki: Musta syke : funkin, diskon & hiphopin historia. Helsinki : Like, 2000.
Helsingin Sanomissa on myös julkaistu juttusarja rockin 50-vuotisesta historiasta, jossa on käsitelty myös hiphopin historiaa. Tässä artikkelitiedot:
HS 9.8.2004 (HS = Helsingin Sanomat)
Jokelainen, Jarkko: Katseet kääntyvät taas syvään etelään (Rockin 50 vuotta ; 50 : 2003. - Sarja päättyy)
HS 15.7.2004
Uusitorppa, Harri: Fugees luki lakia leikkikalugangstereille (Rockin 50 vuotta ; 43 : 1996)
HS 24.6.2004
Uusitorppa, Harri: Me ollaan nuoriso, me ollaan tulevaisuus (Rockin 50 vuotta ; 37 : 1990)
HS 20.5.2004
Mikkonen, Jani: Hiphop alkaa tuoksua dollareilta (Rockin 50 vuotta ; 27 :...
Runon alkuperäinen saksankielinen versio ”Meiner Mutter” löytyy esimerkiksi Brechtin teoksesta ”Die Gedichte von Bertolt Brecht in einem Band” (Suhrkamp, 1981) sivulta 88. Runo alkaa sanoilla ”Als sie nun aus war, ließ man in Erde sie”. Laittamalla tuon alkupätkän Googleen saa näkyviin myös koko runon sanat, joskin on vaikea sanoa, onko ne julkaistu laillisesti eri sivustoilla.
Rosa Liksomin kirjoittama monologi "Nyt mie alan tekemhän syntiä" pohjautuu Liksomin novellikokoelmaan Tyhjän tien paratiisit (WSOY, 1989).
Lähteet:
http://www.rosaliksom.com/
http://www.topimikkola.com/miealantekemhan.html
http://www.topimikkola.com/miealantekemhanjamuutakinpahetta.html
Rosa Liksom
Sibeliuksen säilyneistä passeista löytyy tieto säveltäjän pituudesta. Passeissa mitta vaihteli yleensä välillä 176-177 cm. "Suurimmillaan" Sibelius oli johtaessaan seitsemättä sinfoniaansa Tukholmassa 1924. Säveltäjä matkasi maaliskuussa vain kuukauden voimassa olleella passilla Ruotsiin. Pituudekseen hän oli ilmoittanut komeat 182 cm.
Tieto löytyy Helsingin Suomalaisen Klubin tuottamasta Jean Sibelius -verkkosivustolta:
http://www.sibelius.fi/suomi/erikoisaiheet/dokumentit/dokum_almanakat_p…
Ilmaisulla "El Dorado" tai "Eldorado" tarkoitetaan tarunomaista Etelä-Amerikan pohjoisosissa sijaitsevaa kultaista kaupunkia. Suomenkielisessä Wikipediassa on aiheesta laaja artikkeli.
Heikki Poroila
Laulun sanat löytyvät ihan internetistäkin. Osoite on:
http://www.geocities.com/SoHo/Studios/3488/DISCO5.HTM
Laulun nuotit löytyvät ainakin Sibelius-Akatemian kirjastosta. Voit
kysellä esim. kaukolainaksi omasta kirjastostasi.
Aguile, Luis (säv.)
Yöllä on tuhat silmää [Nuottijulkaisu].
