Tarkistin HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmästä, että kysymääsi elokuvaa on tilattu ja tulossa varsin pian kirjastoon. Elokuvien saapuminen kirjastoihin kestää kuitenkin usein pidempään kuin kauppoihin tuleminen, koska aineisto pitää ensiksi kätellä lainauskuntoon ja luetteloida. Olemme myös elokuvan julkaisijan armoilla toimituksessa, koska kirjasto ei voi hankkia elokuvia suoraan kaupasta vaan kirjaston täytyy hankkia julkaisijalta erillinen lainauslupa, jota ilman elokuvia ei saa kirjastosta lainata.
Joka tapauksessa ”Harry Potter ja kuoleman varjelukset” -elokuvan ensimmäinen osa voi ilmestyä lähiaikoina HelMet-verkkokirjastoon. Kannattaa seurata tilannetta osoitteessa http://www.helmet.fi. Kun ensimmäinen kappale elokuvaa ilmestyy...
Etsimäsi runo on P. Mustapään (Martti Haavio), kokoelmassa Laulu vaakalinnusta (1927). Runon nimi on Mikko Puhtisesta.
Runo löytyy myös kokoelmateoksesta Mustapää P.: Kootut runot, 2004.
Jonkin verran aiheesta löytyy tutkimusta. Asiaa lähestytään kyllä useimmiten tiedohaun etsimisen ja opettamisen kannalta yleensä, eikä niinkään tiedonhakemisena kirjaston kokoelmista.
Tutkimuksen kohteena näyttävät yleensä olevan kouluikäiset, lukutaitoiset lapset.
- Mediakasvatus kirjastossa / toim. Seppo Verho (2009, mm. Helmet-kirjastot)
- Kehittämishanke / Kirjasto Omena : lapset - uusi aihepiiri / nideluokka aikuisten osastolle / Katrin Rebane-Heinonen, Liisa Vänttinen, Seija Pukkila (2008, mm. Helmet-kirjastot)
- Meidän luokka kirjastossa : [kirjaleikkiä harjaantumisluokassa] / [työryhmä: Raisa Alameri-Sajama.. et al.](1997, mm. Helmet-kirjastot)
- Super searchers go to school: sharing online strategies with K-12 students, teachers...
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löytyvän HelMetin listauksen mukaan Helsingissä ompelukone on käytettävissä Etelä-Haagan ja Pasilan kirjastoissa. Espoon puolella ompelukone löytyy Entressen, Kivenlahden, Nöykkiön, Sellon ja Tapiolan kirjastoista sekä Kirjasto Omenasta.
Voisit käydä katsomassa Veikkaus Oy:n infosivut osoitteessa http://www.veikkaus.fi/. Tosin sieltä ei löydy suoraa vastausta kysymykseesi, mutta saat jatkoyhteysvinkkejä. Veikkaus Ab:n palvelukeskukset osannevat vastata kysymykseen. Niiden yhteystiedot on osoitteessa http://www.veikkaus.fi/vinfo/palvelukeskukset.html
Suomen kielessä on sellaisia onomatopoeettis-deskriptiivisiä sanoja kuin savolais- ja karjalaismurteiden rankua (itkeä, huutaa, parkua), satakuntalainen ranguta (pyytää, mankua) ja rankuttaa (rääkyä, mankua, jankuttaa). Näitä lähellä olevia sanoja ovat esimerkiksi rinkua (kimeällä äänellä huutaa ja itkeä) ja rinkaista (kiljaista, kirkaista, parahtaa).
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Helsingissä kirjastoaineistoa voi palauttaa aukioloaikojen ulkopuolella seuraaviin kirjastoihin: Herttoniemi, Jakomäki, Kulosaari, Käpylä, Lauttasaari, Munkkiniemi, Puistola, Pukinmäki, Roihuvuori,Suutarila, Tapanila, Tapulikaupunki, Viikki, Vuosaari. Suutarilassa palautusluukku on aulassa avoinna viikolla klo 8-9,viikonloppuisin klo 9-15. Tapulikaupungissa palautuslaatikko on kirjastorakennuksen ala-aulassa,ulko-ovet avoinna ma-to 10-20, pe 10-18, la-su 9-14. Viikissä palautusluukku on Infokeskuksen ulkoseinässä. Kirjastojen osoite- ja muut yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://www.lib.hel.fi
Ihan perustiedot kirjailijan perheestä löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -sivuilta, osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=42&lang=FI&tid=5207
Kannattaa tutustua myös Ari Haasion teokseen Kotimaisia dekkarikirjailijoita. BTJ 2001
Wiona-nimeä en lähteistä onnistunut löytämään aivan sellaisenaan, mutta samantyyppisiä nimiä löytyy jonkun verran. Winona on alkujaan intiaaninimi, joka merkitsee vanhinta tytärtä. Viona on Vianna-nimen muunnos, ja Vianna palautuu puolestaan pyhimysnimi Vivianaan. (lähteet: http://www.babynames.com/, http://www.thinkbabynames.com/)
Suoranaisia kyläkirjoja ei näytä Mouhijärveltä löytyvän, mutta monenlaista paikallishistoriaa käsittelevää julkaisua löytyy Pirkanmaan kirjaston tietokannasta http://kirjasto.tampere.fi/Piki hakusanalla Mouhijärvi. Mouhijärven kirjastosta voi myös kysyä suoraan suosituksia: www.kirjasto.mouhijarvi.fi, kirjasto@mouhijarvi.fi.
Kiikasta on ilmestynyt Erkki Aaltosen tekemä kirja Kiikka 2000+: Kiikan kyläkirja. Varmaan muutakin haluamasi tapaista löytyy, kannattaa kysyä Äetsän pääkirjastosta aetsa.kirjasto@sastamala.fi
Nurmeksesta ei löytynyt kysymäsi kylän kyläkirjaa, mutta Nurmeksen kirjaston tietokannasta www.nurmes.fi/kirjasto/pielinen
löytyy vastaavanlaisia kirjoja hakusanoilla paikallishistoria ja Nurmes. - Nurmeksen kirjastosta löytyy...
Usein puhutaan suomalaisesta "tietäjälaitoksesta", eli nimenomaan siitä, että kyläyhteisöissä oli arvossa pidetty henkilö (tietäjä), jonka puoleen käännyttiin. Tietäjä on siis oikea sana.
Suomessa tietäjyys oli enemmän miehistä (vrt. Kalevalan Väinämöinen jne.),kun taas Keski-Euroopassahan jahdattiin juuri naisia noitina. Noitavainojen yhteydessä Suomessa nostettiin esiin poikkeuksellisen paljon miehiä, mutta toisaalta vainot eivät olleet yhtä fanaattisia kuin Euroopassa, koska tietämys kansanlääkinnästä, loitsuista ym. kosketti jollain tapaa koko yhteisöä; kaikki osasivat jotain sellaista, mikä olisi voitu tulkita noituudeksi.
Naisten asema oli vähäisempi, mutta esim. kansanlääkinnän alueella naiset ovat olleet vahvastikin mukana, ja...
Alla muutamia edullisten ja helppojen ohjeiden keittokirjoja. Ne kaikki löytyvät Helmet-kirjastoista. Vinkkinä vielä, että keittokirjoja on kirjastoissa paljon: voi säästää jo etsimällä ohjeet kirjaston kirjoista. (http://www.helmet.fi/search~S9*fin/)
- Penninvenyttäjän keittokirja: hyvää kotiruokaa edullisesti / Marttaliitto
- Joka tyypin ruokakirja / Ville Lehto, Laura Pihlaja
- Tonnikalan tuolla puolen / Marjaana Parikka & Sanna Johansson
- Uusavuttomien keittokirja: edullista ja maistuvaa ruokaa / Meri-Tuuli Karri
Martat antavat myös nettisivuillaan neuvoja ja ohjeita edulliseen ruuanlaittoon:
http://www.martat.fi/neuvot_arkeen/ruoka/edullinen_kotiruoka/
Messun ordinarium-osilla tarkoitetaan niitä ehtoollisjumalanpalveluksen osia, jotka toistuvat muuttumattomina kirkkovuoden eri sunnuntaina ja pyhäpäivinä.
Vaihtuvista osista käytetään yhteisnimitystä proprium-osat (tai proprium de tempore -osat).
Ordinarium-osat perustuvat raamatullisiin esikuviin, mutta suoria sitaatteja ne kuitenkaan eivät ole.
KYRIE ELEISON 'Herra armahda' on kreikkaa ja jo sillä perusteella voi sanoa, että se on erittäin vanhaa perua. Kreikan kieli nimittäin oli kristittyjen jumalanpalveluskielenä jo ennen latinaa, millä muut ordinarium-osat ovat.
'Herra armahda' -huudahdus esiintyy Raamatussa jo Vanhassa testamentissa, esim. Psalmi 6:3, Psalmi 9:14, Uudessa testamentissa Markus 10:47. Kristillinen lisäys Kyrie-...
Jori nimi tulee kreikkalaisperäisestä nimestä Georgios. Samaa alkuperää ovat nimet Yrjö, Jyri ja Jyrki. Almakassa nimi on ollut yhtenä Yrjön rinnakkaisnimistä 23.4. vuodesta 1984 alkaen. Georg (Georgius) lähtökohtana lienee ruotsalainen muuntuma Yrjän. Keskiajalla nimi on ollut muodossa Yrjä ja Yrjänä.
Miran nimipäivä on 30.4., koska Mira on puhuttelunimi Mirjasta. Nimi on todennäköisesti syntynyt muulta pohjalta. Se voi olla esimerkiksi nimen Mirabella lyhentymä ja venäläisessä nimistössä se yhdistetään sanaan mir-rauha.
Väestörekisterikeskus ylläpitää nimipalvelua, josta voi tarkistaa, kuinka monella henkilöllä nimi on ja on ollut http://www.vaestorekisterikeskus.fi/ .
Lisätietoa esimerkiksi teoksissa:
- Lempiäinen: Suuri etunimikirja...
Laulun nimi on Kotini on kaukomaa. Kollegan mukaan sanat alkavat näin:
"Kotini on kaukomaa, kaipuu sinne kantaa, peurat missä vaeltaa tunturien taa. Järvein, vuorten karun maan konsa taas mä nähdä saan..."
Kappale löytyy ainakin Laulutuuli-nimisestä nuottikokoelmasta, jonka on toimittanut Timo Manninen (Lasten keskus, 1992)
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan se on kanadalainen intiaanilaulu:
https://finna.fi
Selitysvaihtoehtoja lienee kolme: (1) Eminem ei ole ollut kiinnostunut tulemaan Suomeen, (2) kukaan suomalainen konserttien organisoija ei ole ollut kiinnostunut järjestämään Eminemin konserttia Suomessa tai (3) kiinnostusta on ollut, mutta hintalappu on ollut liian korkea.
Heikki Poroila
Kaikki Suomen presidentit ovat haudatut arkkuhautauksella. Kyösti Kallio on haudattu Nivalaan sukuhautaan, Svinhufvud Luumäelle myös sukuhautaansa. Kaikki muut Suomen edesmenneet presidentit on haudattu Hietaniemen hautausmaalle. Relander ja Ståhlberg lepäävät Hietaniemessä sukuhaudoissa kuin myös Paasikivi. Mannerheim lepää sankarihautojen keskellä, hän esitti toiveen jo talvisodan aikana saavansa viimeisen leposijansa sotilaidensa kanssa samaan paikkaan. Kaikki muut presidentit, Kekkonen, Koivisto, Ryti, Ahtisaari lepäävät Hietaniemen uutta kappelia vastapäätä. Myös kolumbaario sijaitsee presidenttien hautojen vastapäätä.
Suomen Sokerin tontin ja talon historia liittyy Venäjältä Suomeen muuttaneeseen Feodor Kiseleffiin, joka oli hankkinut itselleen vuokra-oikeuden Töölön tonttiin vuoteen 1854 asti. Hän pystytti sinne ensin tiilitehtaan, mutta myöhemmin hänet velvoitettiin siirtämään omistuksessaan oleva sokeritehdas kaupungin keskustasta Töölön tontille. Hänet myös velvoittiin rakennuttamaan tiilitalo tehdasta varten. Talon suunnitteli C.L. Engel.
Suomen Sokerin talosta ja tehdasalueelta löytyy tietoja mm. seuraavista lähteistä:
Hackzell&Toppari: Töölöntullin molemmin puolin(artikkeli Sokeria ja oopperaa)
Urbans: Sokeri Suomessa 1500-1917 (Sokeritehdas muuttaa Töölöön)
Suomen Sokeri Osakeyhtiö
Töölö: kotikaupunginosamme 2
Kirjojen saatavuuden voi...
Kyseessä on elokuva, joka on englanniksi The sailor who fell from grace with the sea. Elokuva perustuu Yukio Mishiman englanniksi samannimiseen kirjaan. Englanninkielisiltä Video Universen sivuilta (http://www.cduniverse.com/productinfo.asp?PID=6609189&frm=sh_google) löytyy kuvailusta tieto, että Kris Kristofferson on kirjoittanut "Sea Dream Theme" musiikin. Myöskin englanninkielisillä LP Discographyn sivuilla (http://www.luma-electronic.cz/lp/k/Kris/kris_shakehands.htm) kerrotaan, että Kristofferson kirjoitti "Seadream" elokuvaansa "The sailor who fell from grace with the sea". Sivuilla on Seadream-laulun englanninkieliset sanat ja tieto, missä levyssä laulu on. Www-haulla löytyy useammatkin laulun sanat englanniksi.
