HelMet-kirjastojen asiakas voi saada varauksensa noutoilmoituksen
(1) postitse (oletus)
(2) sähköpostitse
(3) tekstiviestinä
Sähköposti-ilmoituksen käyttöönotto:
Voit valita postitustavan itse HelMet-aineistohaun Omat tietoni kohdassa Muuta tietojasi. Aineistoa säilytetään sinulle varattuna 8 päivän ajan. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa omista tiedoistasi. Jos olet valinnut noutopaikaksi kirjastoauton, varaamasi aineisto otetaan mukaan pysäkille kahdella seuraavalla käyntikerralla.
Tekstiviesti-ilmoituksen käyttöönotto:
Varattujen teosten saapumisilmoitukset matkapuhelimeen tekstiviestinä on käytettävissä DNA:n, Elisan, Saunalahden ja Soneran matkapuhelinliittymistä.
Tekstiviestipalvelun käyttö edellyttää, että sinulla on oma...
Kannattaa myös tutustua kirjaston nimikirjakokoelmaan, sillä tällaisiin melko lyhyisiin vastauksiin ei saa mahdutettua kovinkaan paljon tietoa. Meo -nimestä ei löytynyt tietoa nimikirjoista, tämän palvelun arkistosta eikä muualtakaan netistä. Kasperi -nimi tulee keskiajan perimätiedosta, jonka mukaan Kaspar oli yksi Jeesuksen seimelle häntä kunnioittamaan tulleista tietäjistä. Eemil on lähtöisin roomalaisen Aemilius -ylimyssuvun nimestä. Katolisen kirkon pyhimysluettelossa on kolme Aemilius -nimistä marttyyripyhimystä.
Tämän palvelun arkistossa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx on kiintoisan näköisiä vastauksia, kokeile sanoilla emil, eemil, kasper, aemilius.
Leminen-sukunimi on peräisin nimistä, jotka olivat Länsi-Suomessa muotoa Klemens, Klemetti, Klemi ja Klemola, ja vastaavat itäsuomalalaisia Lemetti, Lemmetti ja Lemola.
Mm. Lemin pitäjän nimi juontuu Klemi-muodosta, esim. Lappeella 1645 Clemett clemi.
Lemisen karjalaisia esi-isiä: Jääskessä 1554 Kaupi leminen, 1560 A lemmine, Vl. Uudellakirkolla 1551 per lemine[n], Uukuniemellä 1647 Peer Leminen, Liperissä 1640 Pawo Lemminen.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet. 2000.
Rokasta on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Löydät vastaukset palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoittamalla hae arkistosta -kenttään hakusanat Tuntematon sotilas ja Rokka.
LASTU-tietokannasta http://www.lastukirjastot.fi/lahti/ löydät Rokasta kertovia kirjoja kirjoittamalla tarkennetun haun asiasanakenttään Rokka, Antti. Lisäksi kannattaa tutustua Tuntemattomasta sotilaasta kertoviin kirjoihin. Kirjoita kirjan nimi asiasanakenttään ja klikkaa hakunappulaa. Hakutuloksena saamiesi kirjojen nimiä klikkaamalla näet, ovatko teokset paikalla Lahden kaupunginkirjastossa.
Helsingin Sanomissa on ollut Tuntemattoman sotilaan henkilöhahmoista kertova juttusarja. Rokasta kertova...
Lista Ruotsin yliopisto- ja korkeakoulukirjastoista löytyy täältä:
http://www.inetmedia.nu/bibliotek/universitetsbibliotek.shtml
Listassa on suorat linkit kirjastojen kotisivuille, joista löytyy myös kirjastojen yhteystiedot. Kirjastojen sivuilta saattaa löytyä tietoa myös niissä järjestettävästä koulutuksesta ja konferensseista. Esimerkiksi Tukholman yliopiston kirjaston sivulta löytyy tietoa kirjaston henkilökunnalle järjestettävistä kursseista. (http://www.sub.su.se/subskurser/visakurs.aspx?kId=797)
Inetmedian sivuilta löytyy myös monia muita hyödyllisiä linkkejä. (http://www.inetmedia.nu/bibliotek/welcome.shtml) Sieltä löytyy esimerkiksi linkki Fråga biblioteken, jonka kautta tietoa voi kysyä myös suoraan Ruotsin kirjastoista....
Jos joskus tulet kirjastoon töihin, niin sinulle opetetaan miten kirjat on järjestetty. Ei tarvitse sen tähden olla huolissaan. Pienen harjoittelun jälkeen opit varmasti löytämään kirjojen oikeat paikat.
Hei!
BBC:llä on tosiaan Areenan tapainen palvelu BBC iPlayer mutta koska palvelu on suunnattu Ison-Britannian asukkaille ja kyseisten ohjelmien levitysoikeudet rajoittavat kansainvälistä käyttöä, on palvelun käyttö estetty muilta. Tämä tunnistus tapahtuu käyttäjän ip-tunnuksen perusteella. Radio-ohjelmia ja podcasteja on kuitenkin mahdollista Suomessa kuunnella laajemmin.
Lisätietoa: http://iplayerhelp.external.bbc.co.uk/help/outside_the_uk/outsideuk
iPlayerista on tulossa myös kansainvälinen versio https://iplayer.bbcworldwide.com/
Ruotsin yleisradiolla on myös vastaava palvelu www.svtplay.se jossa osa sisällöstä on saatavilla myös Suomessa, mutta osa ei.
Tutkimistani lähteistä en löytänyt mainintaa siitä, että sotalapsia olisi talvisodan aikana kuljetettu Vaasasta meriteitse - lentäen kyllä. Vaasan satama tulee ensimmäisen kerran vastaan sotalapsikirjallisuudessa vuoden 1942 kotiuttamiskuljetusten yhteydessä ja uudelleen jatkosodan loppupuolen menomatkojen pääsatamana: "Matkat tapahtuivat Vaasasta tai Turusta laivalla Ruotsiin, pääsatamana oli kuitenkin Vaasa, josta lapset kuljetettiin Ariadnella Uumajaan." (Salminen, s. 167)
Talvisodan aikaiset sotalapsikuljetukset meritse tehtiin Turusta Tukholmaan 15.12.1939-31.1.1940. Kuljetukset jouduttiin lopettamaan miinavaaran ja pommitusten pelossa. Laivojen kulkua haittasi myös poikkeuksellisen ankara talvi vaikeine jääolosuhteineen.
Tammikuussa...
Varsinaista listaa YLE:llä ei ole noista 70-80 luvulla lähetetyistä elokuvista mutta Kansallisfilmografiassa osoitteessa http://www.elonet.fi/fi pystyy etsimään elokuvan nimellä sen esitystiedot. Esitystiedot sisältävät elokuvateatteri-ensi-illan ja esitysajat televisiossa.
HSähkökäyttöisiä kodinkoneita oli vuosisadan alussa yllättävän vähän. Vuonna 1910 laitteita oli kaiken kaikkiaan vain 13 kappaletta. Tämä tieto on Vuokko Lepistön kirjasta Joko teillä on primuskeitin? – kotitalousteknologian saatavuus ja tarjonta Helsingissä 1800-luvun puolivälistä 1910-luvun lopulle (s.105).
Lisää tietoa kotitalouksien sähkönkäytöstä saat esim. Oiva Turpeisen teoksesta Energiaa pääkaupungille – sähkölaitostoimintaa Helsingissä 1884-1984, jonka tietoihin Lepistökin tukeutuu. Molempia kirjoja näyttää olevan paikalla useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa - tarkemman sijainnin voit tarkistaa lähikirjastostasi tai Netistä osoitteesta http://www.libplussa.fi/ Onnea tietovisaasi!
Seuraavalla nettisivustolla on tietoa kysymistäsi aiheista:
Klikkaa oikeanpuoleista "opistotaso". Kohta I Varhaisesta musiikista ja kohta II moniäänisyyden synty- Ars nova on myöhäisen keskiajan musiikkia 1300-luvulta:
http://kunta.riihimaki.fi/rmo/musiikkitieto.html
Myöskin seuraavista kirjoista löydät tietoa kuvien kera: Musiikkikirja ISBN 9519357025 ja Nordström: Kaikki musiikista ISBN 9510211893. Kysy kirjoja lähikirjastostasi.
"Ärliga blå ögon" on 2 VHS-videon pakettina Kauniaisten kau-
punginkirjastossa, "Nicholas Nicklebyn elämä ja seikkailut"
taas DVD:nä Espoon kaupunginkirjastossa.
Kummastakin voi tehdä kaukolainatilauksen oman kunnan kirjastosta.
Karjulan etunimet ovat Uuno Eemeli. Viirilä kuuluu niihin Tuntemattoman sotilaan henkilöhahmoihin, joiden etunimiä ei mainita kirjassa. Karjula on sotilasarvoltaan everstiluutnantti ja Viirilä sotamies.
Seuraavista teoksista voisi olla hyötyä:
- Inkinen: Vertti - käsikirja ryhmäohjaajille, Profami, 2005
- Jähi: Työstää, tarinoida, selviytyä – vanhemman psyykkinen sairaus lapsuudenkokemuksena, Tampere University Press, 2004
- Kuronen: Leikki-ikäinen lapsi ja psyykkisesti sairas vanhempi - satukirja lapsille, Savonia-ammattikorkeakoulu, 2004 (Sisältää sadun Jouni ja taikakivi)
- Niemelä: Pienilläkin padoilla on korvat, Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliitto, 2000
- Näkymätön lapsi aikuispsykiatriassa / toim. Matti Inkinen, Tammi, 2001
- Söderblom: Lapsi masentuneen vanhempansa kanssa vertaisryhmässä, Profami, 2005
- Tepa tahtoo tietää / teksti: Minna Hintsala, MLL, 2002
Tytti Solantaukselta on myös kirja Mikä meidän vanhempia vaivaa? –...
Maailman runosydän, WSOY, 1998, teoksessa on suomennettu neljä Dorothy Parkerin runoa: Partaterät tekevät kipeää/Razors pain you, Onneton yhteensattuma/Unfortunate coincidence
Sosiaalinen huomautus/Social Note, Yksi virheetön ruusu/One Perfect Rose.
Lisäksi teoksesta Runoni rakkaudesta, Otava, 1997, löytyy runo Intiaanikesä/Indian summer(mukana on myös runo Unfortunate coincidence nimellä Valitettava yhteensattuma)
utta "Ballade of a great weariness" runoa ei kokoelmista löytynyt.
Lähteet: Linkki maailman runouteen tietokanta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au…
Parker
Parkerin teoksien saatavuus eri kaupunginkirjastoissa:
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a…...
Matti Rossi (2009) suomentaa kysymyksessä siteeratun tekstikatkelman näin:
Tämän tarinan saa kelpo miehen poika
kuulla oppiakseen moneen kertaan,
eikä Crispinuksen ja Crispianuksen päivä
mene koskaan mailleen ilman, ettei meitä
silloin muistettaisi, meitä muutamia,
näitä veljiämme.
Paavo Cajanderin suomennoksessa (1905) sama kohta kuuluu seuraavasti:
Tarinan ukko kertoo pojalleen,
Ja tästä päiväst' alkain aikain loppuun
Ei päivä Crispianuksen niin pääty,
Ett'emme tulis puheeks me, me harvat,
Me onnellisen harvat, veljet kaikki.
Runon kirjoittaja näyttäisi olevan Kari Mäkinen, nykyinen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa, eikä Hannu Salama. Kyseinen runo löytyy Mäkisen kokoelmasta ”Hämärässä kypsyy aamu” (Kirjapaja, 1986) sivulta 76. Se on julkaistu myös antologiassa ”Runo puhuu toivosta” (Kirjapaja, 1988). Sen sijaan Salaman kokoelmasta ”Punajuova” (Otava, 1985) kyseistä runoa ei ainakaan pikaisella silmäilyllä löytynyt, joten tekijä tuntuisi olevan melkoisen varmasti Mäkinen.
Laulu on Michael Hardenin säveltämä ja sanoittama tango, johon nimimerkki Kullervo (= Tapio Lahtinen) on tehnyt suomenkieliset sanat. Alkuperäinen laulu on saksankielinen ja nimeltään Rote Rosen, rote Lippen, roter Wein. Suomeksi tango sai nimen Punaruusut, punahuulet, punaviini. (Lähde Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/)
Suomenkielisiä sanoja ei netin kautta löydy, mutta ne löytyvät ainakin näistä kirjoista: Uusi kultainen tangokirja (2001) ja Kultainen tangokirja 2: Sata suosikkisävelmää / Toimittaja: Ari Leskelä (1994).
