Suomen tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyi viitteitä asiasanalla hoitoisuus.
Varsinaisesti psykiatriseen hoitotyöhön liittyviä löytyi tämä:
Raappana, Tuula
Skitsofreniapotilaan itsehoitoisuus avohoidossa / Tuula Raappana, Katri Oja-Lipasti
Seinäjoki : Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, <1998>
Luulisin, että näistäkin on hyötyä:
- Patientens vårdbehov : att förstå och mäta det omätbara/ Fagerström, Lisbeth. 2000
- Potilaan hoitoisuuden mittaaminen tehohoidossa. Pro gradu, Kuopion yo/ Pitkänen, Maija-Liisa. 2000
- Potilaiden hoidolliset tarpeet Turun yliopistollisessa keskussairaalassa/ Lepistö, Mervi ym. 1999
- Kirurgisen potilaan hoitoisuus. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri / Ojaniemi, Kati...
Euroopan pinta-alaltaan suurin kaupunki on yllättäen Rovaniemi. Rovaniemen pinta-ala on huimat 8 017,19 km2 Maalta.net
Euroopan asukasluvultaan suurin kaupunki on Turkin Istanbul 15,19 miljoonaa asukasta. EUn suurin taas Pariisi 11,02 miljoonaa asukasta. Statista.com
Kappale "Joulusahti" löytyy nuottijulkaisusta
"Eino Kettusen ikkuna maailmaan".
Kouvolan kirjaston kokoelmissa julkaisua ei ole, mutta
kaukopalveluna voimme sen pyynnöstä toimittaa, jos haluatte.
Kymenlaakson kirjastojen kokoelmatiedot löytyvät osoitteesta http://www.kyytikirjastot.fi
Varsinaisia kokemuksia ja haastatteluja ei suoranaisesti löytynyt, mutta ohessa listatuissa teoksissa on mm. tutkimustietoa selkosovellusten käytöstä.
Teoksessa Selkoa selkokielestä (Toim. Ari Sainio. Helsinki, 1994) löytyy artikkeleita selkosovellusten käytöstä, mm. kehitysvammaisten lukuryhmätoiminnasta, selkokieli vanhusten käytössä, selkokieli afaatikon kuntoutuksessa ja ulkomaalaisten opetuksessa.
Myös kirjassa Teksti, joka rakastaa lukijaansa : kirjoituksia selkokielestä (Toim. Ari Sainio. Helsinki, 2000) on artikkeleita liittyen aiheeseen: mm. Irja Vinnin ja Ari Sainion artikkeli "Selkokielisten ja yleiskielisten tekstien ymmärtäminen kehitysvammaisilla". Teoksessa esitellään myös erilaisia tutkielmia selkokielestä, esim....
Kyseessä saattaa olla joku näistä:
"Kirjastoapulainen", julkaistu Aku Ankka -lehdessä nro 3/1982.
"Raha keinot keksii" (numerossa 14/1994) Aku palauttaa Roope Sedälle lainaamansa kirjaston kirjat
"Hys, hys..." numerossa 39/1961 julkaistussa tarinassa Iines kirjastonhoitajana lähtee perimään takaisin Roope-sedän lainaamaa leijonankesytysopasta. Tarina on julkaistu uudelleen kokoelmissa Aku Ankan Jouluparaati (1983, u.p. 2005), Aku Ankan parhaat 48 (1994) ja Aku Ankan näköispainos vuodelta 1961 osa 2 (2003).
Lähde: COA-hakukone (Inducks) : Disney-julkaisujen maailmanlaajuinen tietokanta. http://coa.inducks.org/
Muitakin kirjastoaiheisia Aku Ankka -juttuja löytyy haulla hahmo: Aku Ankka ja hakusana: kirjasto.
Kadonneen kirjan voi korvata kirjastolle hankkimalla tilalle uuden vastaavan teoksen. Mikäli kirjaa ei ole saatavilla kirjakaupoista, kirjaston henkilökunta määrittelee korvaushinnan aineiston indeksikorotetun hankintahinnan perusteella. Korvaussumma on aina tapauskohtainen, siihen vaikuttaa myös se, kuinka paljon kirjaa on lainattu ennen sen katoamista. Asiasta kannattaa käydä keskustelemassa henkilökohtaisesti kirjastossa.
Lisää maksuista voit lukea Kuopion kaupunginkirjaston kotisivuilta www.kuopio.fi/kirjasto ja valitsemalla sieltä kohdan "Maksut ja korvaukset".
Seita Parkkola (s. 1971) on Turussa asuva kirjailija.
Häneltä ovat ilmestyneet seuraavat kirjat: Yhdessä Niina Revon kanssa seikkailu- ja kauhusarja, jonka osat voidaan lukea myös itsenäisinä teoksina:
Susitosi, nuortenromaani, WSOY, 2001
Ruttolinna, nuortenromaani, WSOY, 2002
Jalostamo, nuortenromaani, WSOY, 2004.
Vuonna 2006 Seita Parkkolalta ilmestyi Viima, joka on yksittäinen teos. Syyskuussa 2009 nuortenromaani Usva, joka on kirjoitettu Viiman hengessä.
Lisää Seitasta voi lukea sivuilta: http://www.nuorisokirjailijat.fi/parkkolaseita.shtml
sekä http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=545&cat=
(Vastausta päivitetty 16.11.2009)
Tässä muutama nettisanakirja:
http://www.ilmainensanakirja.fi/
http://www.sanakirja.org/
http://dictionaries.travlang.com/FinnishSpanish/
Linkkejä espanjan kielestä kiinnostuneille:
http://www.tkukoulu.fi/~jatta/eslinkit.html
Oulun kaupunginkirjaston tietokannassa on käytetty sellaisia asiasanoja kuin ”historialliset rakkausromaanit” ja ”sukuromaanit”. Tässä muutamia kirjailijan nimiä: Brent, Madeleine ; Briskin, Jaqueline; Carr, Philippa ; De la Roche, Mazo; Deforges, Regine; Deveraux, Jude; Holt, Victoria ; Lofts, Norah ; Pilcher, Rosamunde ; Utrio, Kaari. Ja miksei vanhat kunnon klassikot Forster, E.M. ja Galsworthy, John, vaikkei heitä viihdekirjallisuuteen lasketakaan. Uudempaa viihdekirjallisuutta on esim. Anna Godbersenin teokset.
Tässä alla muutamia kirjavinkkejä, toivottavasti löydät niistä kiinnostavia. Kirjat saa lainaan kirjastosta. Lisää löytyy esimerkiksi kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon sivuilta. http://www.kirjasampo.fi/fi Kirjoita hakuruutuun paranormaalit ilmiöt tai kummitukset.
- Ihmissatama / John Ajvide Lindqvist
- Hänen varjonsa tarina / Niffenegger, Audrey
- Kuinka kuolleita käsitellään / Ajvide Lindqvist, John
- Lumottu / Deborah Harkness
- Yömyrsky / Johan Theorin
- Veren perintö / Harris, Charlaine
- Tositarinoita kummituksista / kirjoittaneet Paul Dowswell ja Tony Allan
- Bobby Conroy palaa kuolleista ja muita kertomuksia / Joe Hill
- Jokin kumma meissä / Fran Dorf
- Kartanossa kummittelee : romaani / Michaels, Barbara...
Digi- ja väestötietoviraston osoitepalvelusta voi hakea lähes kaikkien Suomessa vakinaisesti asuvien henkilöiden ajantasaiset osoitteet. Suomenkielinen osoitepalvelupuhelin: p. 0600 0 1000. Palvelu on maksullinen (1,98 euroa/minuutti + pvm/mpm, jonotus pvm/mpm)
https://dvv.fi/osoitepalvelu.
Esitelmän tekeminen ei ole aina helppoa, mutta ehkä seuraavista vinkeistä on sinulle apua:
Tutkielman teosta ja kirjoittamisen tekniikasta on julkaistu monia oppaita. Tässä muutamia niistä:
Ekholm, Kai: Verkkoajan tutkielmantekijän opas
Ekholm, Kai: Tee gradu! Graduntekijän selviytymisopas
Ohjeita tutkielman kirjoittajille/Anneli Lieko & al.
Gothoni, René: Oletko neuvoton? Lohdutuksen sanoja tutkielman laatijalle
Kuten luettelosta huomaat, useimmat oppaat on suunnattu laajempien tutkielmien kirjoittajille, mutta voit toki soveltaa niitä esitelmien teossa. Helsingin kaupunginkirjastossa näitä oppaita löytyy luokasta 151.2. Hyviä oppaita löytyy myös verkosta, tässä pari vinkkiä:
http://www.uta.fi/laitokset/hoito/wwwoppimateriaali/
http...
Kiinan kieli kuuluu sino-tiibetiläisiin kieliin. Kiinan kieli on ainoa elävä kieli, jonka kirjoitusjärjestelmä on ei-aakkosellinen. Kielen kirjoittaminen perustuu kirjoitusmerkkeihin (hanzi).Kiinan kielessä on lukuisia murteita, mutta kirjoitusjärjestelmä on kaikille yhteinen, mutta ääntäminen vaihtelee.
Kirjallisuutta aiheesta: Huotari, Tauno-Olavi, Kiinan kulttuuri, Otava, 1990. Kirjassa kerrotaan kiinan kielen kirjoitusmerkeistä,niiden rakenneperiaatteista,
kirjoitusmerkkien yksinkertaistamisesta sekä kalliagrafiasta.
Suomenkielinen johdatus kiinan kielen kirjoitusmerkkeihin on Cecilia Lindqvistin Merkkien valtakunta, WSOY, 1991. Myös useissa tietosanakirjoissa onlyhyet perustiedot kiinan kielestä. Mainittujen kirjojen saatavuuden voit...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa teokset, jotka selvittelevät vanhoja käsialoja, sijaitsevat
joko sukututkimuskirjallisuuden joukossa lk. 99.3 tai kirjoitustaidon historiassa lk. 00.1 ja
00.109.
Tässä muutamia esimerkkejä: "Vanhat käsialat ja asiakirjat" (lk. 00.1), "Vanhojen käsialojen
lukukirja" (lk. 00.109) ja Arontaus, E.: "Askel sukututkimuksen pariin: wanhan käsialan opas"
(lk. 99.3).
Fil.toht. Heikki Koukkusesta (1938-8.11.1983), joka on julkaissut mm.useita Karjalaa ja Suomen ortodoksisen kirkon historiaa käsitteleviä teoksia ja artikkeleita, ei löytynyt muuta kuin seuraava artikkeli:
Tekijä(t): Pirinen, Kauko
Nimeke: Heikki Koukkunen in memoriam / Kauko Pirinen
Julkaisussa: Ortodoksia. 34(1985), s. 151-158
Ortodoksia-julkaisu on selailtavissa Helsingin yliopiston pääkirjaston avokokoelmassa ja lainattavissa myös Helsingin yliopiston teologisen ja humanistisen tiedekunnan kirjastoissa.
Joensuun yliopistossa, http://www.joensuu.fi/ ,joku saattaisi tietää enemmän, esim. juuri kuolinsyystä.
Me kolme ja jengi-kirjaan perustuva elokuva on nimeltään Outsiders, elokuva on vuodelta 1983 ja Francis Ford Coppolan ohjaama. Elokuva löytyy esim. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista.
Stella-nimen pohjana on latinan 'tähti'. Muita muotoja ovat espanjan Estella, Estelle ja Estrella. Nimellä on myös yhteys samanmerkityksiseen persialaisperäiseen nimeen Ester. Stella-nimen käyttöä etunimenä on lisännyt Marian kunnioituksen kasvu katolisessa kirkossa , sillä häntä kutsutaan "meren tähdeksi" (Stella maris). Englannissa nimen suosioon on vaikuttanut kirjalliset esikuvat, varsinkin Jonathan Swift, joka käytti sitä Ester Johnsonista. Myös Saksassa nimi tunnetaan. Tarkempaa tietoa nimestä löytyy kirjoista Vilkuna, Kustaa: Etunimet ja Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
Laulu on P.J. Hannikaisen säveltämä ja A. Pärnäsen sanoittama Lassin Tupa, joka alkaa sanoilla: "Loppui Lassin koulu, alkoi tulla joulu, äiti antoi luvan tehdä pienen tuvan". Laulu löytyy äänitteenä CD-levyltä: Ransu Karvakuono: Lapsuuden laulut. Nuottina se löytyy teoksesta Hannikanen: Me lapset laulavaiset.
