Sanaa hemura ei löydy laajoistakaan murresanakirjoista. Anneli Hänninen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta kuitenkin kiinnitti huomiota seuraaviin samanalkuisiin murresanoihin:
hemu = ilo, riemu; olla hemussa = rakkauden huumassa; pariskunnan elämästä puhuttaessa hemuinen = rakkauden täyttämä. Näitä merkityksiä esiintyy Etelä-Pohjanmaalla.
Kuhmossa naisen puvun koristeesta on käytetty nimitystä hemukka, ja Ristijärvellä hemuta on merkinnyt koreana touhuamista.
Esimerkit löytyvät teoksesta Suomen murteiden sanakirja III (Helsinki 1992). Niissä kaikissa sanan merkitys liittyy johonkin myönteiseen, tavanomaisesta positiivisesti poikkeavaan ilmiöön. Saattaa siis olla, että mummusi on tuntenut jonkun näistä sanoista ja luovana...
Helmet-hausta löytyy julkaisu:
Kirja, kirjavampi, sanomalehti - ulkoasukierre ja suomalaisten sanomalehtien ulkoasu 1771-1994 / Pekka Mervola
http://www.helmet.fi
Helmetin lehtihaussa on linkit mikrofilmattuihin lehtiin sekä HelMet-varastolehtiluettelo. Pasilan kirjastosta löytyy 1920-luvun sanomalehtiä sekä mikrofilmattuna että alkuperäisessä muodossa.
http://www.helmet.fi/search~S2*fin/X
Pasilan kirjaston uutisaluelle mikrofilmeistä on mahdollista ottaa kopioita.
Laajempi kokoelma kotimaisia mikrofilmattuja sanomalehtiä löytyy Kansalliskirjaston Lehtisalista.
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/kansallis…
Kirjastokortin saadakseen on asioitava kirjastossa ja todistettava henkilöllisyytensä. Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Varauksen tekemiseen netissä tarvitaan kirjastokortti ja tunnusluku.
Kirjastokortin ja tunnusluvun hankkimisesta pääkaupunkiseudulla http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/
E-koodijärjestelmä on alunperin kehitetty Euroopan unionissa ja E-kirjain numeron edessä merkitsee, että Euroopan unioni on arvioinut kyseisen lisäaineen turvalliseksi elintarvikekäyttöön.
E 200-alkuiset lisäaineet viittaavat hyväksyttyihin säilöntäaineisiin.
Kysymääsi E 205-koodia ei löydy Eviran E-koodiluettelosta http://www.evira.fi/uploads/WebShopFiles/1197635026443.pdf eikä teoksesta Lisäaineopas (Evira, 2009).
Turun kaupunginkirjastossa A4:sen tulostaminen maksaa 20 senttiä, A3:sen 40 senttiä. Tulosteet maksetaan neuvontatiskiin. Ne voi maksaa käteisellä tai kortilla.
Liittoutuneiden tappioista Bomarsundin taistelussa on vaihtelevia tietoja. Teoksessa Kauhia Oolannin sota: Krimin sota Suomessa 1854-1855 (Helsinki 2013) kerrotaan että erään arvion mukaan liittoutuneet menettivät noin 100 miestä. Toisten tietojen mukaan brittien menetykset olivat 16 kaatunutta ja haavoittunutta ja ranskalaisten vastaava luku oli 38. Toisaalta esimerkiksi Crimean War Research Societyn verkkosivuilla brittien osuudeksi on laskettu 4 kaatunutta ja 12 haavoittunutta, ranskalaisten 40 kaatunutta ja haavoittunutta.
Kaatuneiden huolto ei ollut Krimin sodan aikana kovin tarkkaa. Ellei kyseessä ollut upseeri tai muuten merkittävä henkilö, kaatuneet päätyivät yleensä joukkohautoihin. Suomen sukututkimusseuran sivuilla olevan...
Yritysten logojen suunnittelemisesta, yritysten graafisesta ohjeistosta ja digitaalisista lomakkeista, lähinnä suomen kielellä, on seuraavissa julkaisuissa tai opinnäytteissä. Tarkempia tietoja voi katsella LINNEA-tietokannasta vaikkapa sieltä Espoosta käsin.
Tekniikka & Talous -lehden logotutkimus. Suomen Gallup , 1995
Laakso, Hannu: Brandit kilpailuetuna : miten rakennan ja kehitän tuotemerkkiä, 1999
Silvennoinen, Sami: Kuvitella vuosisata -tapahtuman visuaalinen ilme ja graafinen ohjeisto. Opinnäytetyö, Taideteollinen korkeakoulu, taidekasvatuksen osasto, 1999
English, Marc: Designing identity : graphic design as a business strategy, 2000
Graafinen ohjeisto / Oulun yliopisto, 2000
Ryökkynen, Satu: Verkkolomakepalvelu ja sen...
Koskenniemen runo on kokoelmasta Sydän ja kuolema: elegioja, lauluja ja epitaafeja, joka julkaistiin vuonna 1919. Frans Linnavuoren säveltämänä se julkaistiin Suomen äänitearkiston mukaan ensimmäisen kerran vuonna 1931:
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/kappale.php?Id=Min%E4+laulan+sun+iltasi+t%E4htihin
Säveltäjä ja kirkkomuusikko Frans Linnavuori kuoli jo vuonna 1926, joten sävellys on selvästi vanhempi.
Kysymykseen vastasi Henna Makkonen-Craig Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) Kielitoimistosta. Vastaus kokonaisuudessaan seuraavassa:
Sanaa ei tietääkseni ole kuvattu vielä sanakirjoissa, eikä se ollut tuttu meille Kielitoimiston väellekään. Tiedossamme kuitenkin on, että sanaa on käytetty Tampereen seudulla ainakin jo 1980-luvulla, tähän tapaan:
”Se Matti (keksitty nimi) on kyllä niin pahantuulinen ja tosikkomainen tyyppi, että aina on naama vinossa vaikka sille tekis minkälaisia kevätjuhlaliikkeitä.”
Tässä kyse on siis myönteisestä yrityksestä viihdyttää tai huvittaa jotakuta.
Nykyään sana esiintyy harvakseltaan mutta aika monenlaisissa verkkoteksteissä. Media-arkistosta löytyi kaksi osumaa:
1. Aamulehti 30.11.2017 [AL ilmestyy...
Kannattaa tutustua Suomen lainsäädäntöön www.finlex.fi-sivuilla. Säädöksiä tutkimalla voi tehdä johtopäätöksiä.
Aiheeseen liittyviä säädöksiä ovat mm. seuraavat:
- Jätelaki 1072/1993
- Laki jätelain muuttamisesta 1040/2004
- Laki jätelain muuttamisesta 452/2004
- Laki eräiden juomapakkausten valmisteverosta 1037/2004
- Valtioneuvoston päätös pakkauksista ja pakkausjätteistä 962/1997
- Valtioneuvoston asetus eräiden juomapakkausten palautusjärjestelmistä 180/2005
- EU:n pakkausdirektiivi 94/62/EY
Kari Marttisen kirjassa Yrityksen ympäristövastuut (Kauppakaari, 2000) viitataan luvussa Vastuu jätteistä ja jätehuollosta pakkausjätteisiin ja tuottajavastuuseen. Kirjan sivulla 178 mainitaan:
"Kuluttajalla tai pakkauksen loppukäyttäjällä on...
Kansalliskirjasto Fennican mukaan Patricia Wentworthilta on suomennettu seuraavat kirjat, jotka kaikki kuuluvat sarjaan Miss Silverin tutkimuksia:
Anna, missä sinä olet? (Anna, where are you?). Otava, 1973.
Askelkivet (The watersplash). Otava, 1977.
Kiinalainen huivi (The Chinese shawl). Otava, 1974.
Myrkkyä kynässä (Poison in the pen). Otava, 1972.
Salakäytävä (Vanishing point). Otava, 1974.
Sukukartano (The Alington inheritance). Otava, 1975.
Useimmat kustantajat vastaanottavat käsikirjoituksia sekä paperisena että sähköisessä muodossa. Käsikirjoituksen valmiusasteen suhteen vaatimukset voivat vaihdella paljonkin. Tietokirjailija saattaa ehkä saada kustannussopimuksen jo esittelemällä idean ja suunnitelman, kaunokirjallista teosta taas kannattanee tarjota vasta mahdollisimman valmiina.
Kustantajien yhteystietoja löydät esim. Suomen kustannusyhdistyksen sivuilta http://goo.gl/yur5K9 Monilla kustantajilla on omilla sivuillaankin ohjeita kirjailijaksi haluaville, tässä esimerkkinä Otavan sivu http://goo.gl/I9SVMV
Kustantajien neuvoja löytyy mm. Helsingin sanomien artikkelista http://goo.gl/CBMdC ja Suomen kirjailijaliiton sivuilta http://goo.gl/gR7Xh4 sekä Suomen...
Hei!
Tämänkaltaiseen kysymykseen on jo vastattu aiemmin, joten tässä kopio:
Lausuttavaan vaikuttaa moni asia (väittelijän ikä, sukupuoli, aihe, lausujan aiempi repertuaari, paikka, yleisö...), mutta toivoit ehdotuksia hyvin yleisellä tasolla.
Ehdotuksieni taustalla on ajatus juhlavasta tilanteesta, jossa pieni patetia ei ole pahitteeksi. Toisaalta karonkkaan sopii huumori ja patetian myötä ehkä sitäkin saadaan. Ajattelin myös ihan subjektiivisesti: jos minä väittelisin niin olisi hauskaa jos joku lausuisi jonkun näistä runoista karonkassani.
Tässä siis muutama ehdotus:
Jevgeni Jevtusenko: Nainen ja meri (jos väittelijä nainen)
Uuno Kailas: Pyramidilaulu
Katri Vala: Toukokuun ensimmäinen
Eino Leino: Kevätmyrsky (Leinolta löytyy varmasti...
Varmin paikka etsiä luotettavaa tietoa ilmeistyneistä lastenlevyistä on Viola-tietokanta (https://finna.fi), joka sisältää tiedot kaikista Suomessa julkaistuista äänitteistä. Siellä voi tehdä äänitteisiin kohdistuvan sanahaun "lastenlaulut 1970-luku", joka tuottaa 53 viitettä. Jatkohaut vuosiin 1980-1983 tuottavat paljon lisää viitteitä, mutta ongelmana on, että hakija joutuu poimimaan levykokonaisuudet yksittäisten laulujen joukosta.
Samantyyppiset haut esimerkiksi HelMet-tietokannassa tuottavat enemmän osumia, koska hakusanaa "lastenlaulut" on käytetty myös sellaisten levyjen yhteydessä, jotka eivät ole puhtaasti lastenlevyjä. Tämä määrittelykysymys onkin melkoinen ongelma, sillä käsite "lastenlevy" ei ole millään tavalla yksiselitteinen...
Kansallisarkisto säilyttää mm. Helsingin Teknillisen korkeakoulun oppilastietoja.
Löysin heidän haustaan seuraavan viitteen:
Helsingin teknillinen oppilaitos.
Helsingin teknillisen oppilaitoksen arkisto
SISÄLLÖN MUKAAN JÄRJESTETYT ASIAKIRJAT
Opiskeluasiakirjat
Hc:1 Opetussuunnitelmat ja koulutusohjelmat ( 1922-1955 )
Otanta kurssiaineistosta: laboranttikurssi, ohjelmia, haku- oppilas- vapaaoppilas- ja opettajaluetteloita, hakemuksia, liitteitä, tilauksia, kurssin raha-asiat, ohjesääntöjä.
Jos käy tuuri, nimi löytyy aineistosta.
Osoitteen löytyminen on aika epätodennäköistä...
Kansallisarkiston palvelut löytyvät netistä:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut
Kysymykseen ei ole helppoa vastausta, sillä tähtien välisten etäisyyksien mittaaminen on hyvin vaikeaa. Lähes samanlaiseen kysymykseen on vastattu Helsingin kaupunginkirjaston Kysy-palvelussa myös aiemmin; suosittelen lukemaan vastauksen tästä: http://www.kysy.fi/kysymys/otavan-tahtikuvio-tunnetaan-ympari-maailman. Jos haluat perehtyä tarkemmin taivaankappaleiden välisiin kulmiin perustuvaan mittaustapaan, siihen löytyy ohjeita ainakin englanninkielisiltä sivustoilta:
https://www.space.com/8319-measure-distances-night-sky.html
https://www.quora.com/How-is-angular-distance-measured-in-astronomy.
Käännyin muutaman kyselyitä tekevän yhtiön puoleen. Tässä vastauksia.
Tämä johtuu monesti siitä, että tutkimuksia halutaan verrata jo aikaisemmin toteutettuihin vastaaviin tutkimuksiin (joko Suomessa tai ulkomailla), joissa ikäkohderyhmäksi on määritelty esim. 15-75- tai 15-79-vuotiaat. Tutkimuksia toteutetaan toki myös tätä vanhemmille ikäryhmille ja asiaan on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota. Tutkimuksen ikäkohderyhmän valinta kuuluu aina osaksi tutkimuksen etukäteissuunnittelua eli siihen vaikuttavat mm. tutkimuksen budjetti, tutkimusaihe ja tavoitteet.
Kyselytutkimuksissa käytettävän ikähaarukan määrittää tutkimuksen tilaaja. Varsinkin kaupallisissa markkinatutkimuksissa ikähaarukka saattaa yleensä loppua jo 64-...
Kaarina Helakisasta löytyy artikkeli teoksista:
Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4 / toimittaneet Vuokko Blinnikka, Kari Vaijärvi. [Hki] : Suomen kirjastoseura, 1987
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Ismo Loivamaa. Helsinki : Kirjastopalvelu, 1995
Kaarina Helakisan kuolema vuonna 1998 uutisoitiin näin: http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto/9804/980421/9804210132.html
Aleksi-tietokannasta löytyneitä lehtiartikkeleita: Ahola, Suvi: Ymmärsi lasta, uudisti sadun nykyaikaiseksi, Helsingin Sanomat, 23.04.1998
Heikkilä-Halttunen, Päivi: Kaarina Helakisa 1946-1998: modernin suomalaisen sadun rohkea uudistaja. Onnimanni 2/1998
Virtanen, Heini: Satukirjailijan uskontunnustus. Kauneus ja terveys 12/1987
Haastatteluja:...
Valitettavasti ei mistään Seinäjoen kaupunginkirjastoon hankituista etunimikirjoista löytynyt selitystä nimelle Jiia. Esimerkiksi Rea Lehtosen kirjoittamasta teoksesta Aarnu, Evena, Vinjami: 1700 ehdotusta etunimeksi ei nimeä löytynyt.
Kuitenkin Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun (Etunimihaku) mukaan viidelle naiselle on annettu nimeksi Jiia 1980-2007. Palvelu löytyy osoitteesta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
