Kainuun Väisäsistä löytyy tietoa internet-sivustolla, jonka osoite on http://vaisasten-tarinoita.blogspot.fi/2014/04/keita-vaisaset-ovat.html .
Sivuston mukaan Väisäsillä on kaksi sukuseuraa, joista toinen on Etelä-Savossa toimiva Savon Väisäset ry. ja toinen Valtakunnallinen Savo/Kainuun Väisästen sukuseura. Sukuseurat julkaisevat yhteistä
sukulehteä.
Ensiksi mainitulla on noin 2000 henkilöä koskeva tutkimus Suur-Savon Väisäsistä. Seura antaa tietoja pientä korvausta vastaan. Muitakin alueellisia tutkimuksia on. Niistä saa parhaiten tiedon käymällä edellä mainitulla sivustolla.
Savo/Kainuun Väisästen Sukuseura ry:n osoite on http://www.savokainuunvaisaset.fi/ . Sivustolla voi
lähettää viestiä sukuseuralle.
Vilkaisepa internetissä the world Factbook 1999. Sieltä löytyy varmaan tuoreimmat tiedot. Osoite on:
http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/index.html
Kohdasta Country Listing saat aakkosellisen luettelon maailman maista ja voit nähdä valtion lipun aina yksi valtio kerrallaan.
Kirjojakin tietenkin löytyy, mutta ne eivät välttämättä ole ajantasalla. Tässä pari kirjaa: Koululaisen maailmantieto (1998) ja Steele: Lasten atlas (1996) sekä Kiljunen: Maailman maat ja liput (1995).
Kauniaisten kaupungin vaakunassa on sinisellä pohjalla kultainen, istuva, käpyänakertava orava. Oravan yläpuolella on kolme kultaista ruusuketta. Orava on kuvattu "tyypillisessä" istuma-asennossa, siis sivusuunnasta. Oravan kynnet ovat punaiset. Käpy musta. Löydät kuvan vaikkapa teoksesta "Mitä Missä Milloin -- kansalaisen vuosikirja ; 1994" tai Kauniaisten kaupungin kotisivulta osoitteesta http://www.kauniainen.fi
Koskenniemen runo on kokoelmasta Sydän ja kuolema: elegioja, lauluja ja epitaafeja, joka julkaistiin vuonna 1919. Frans Linnavuoren säveltämänä se julkaistiin Suomen äänitearkiston mukaan ensimmäisen kerran vuonna 1931:
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/kappale.php?Id=Min%E4+laulan+sun+iltasi+t%E4htihin
Säveltäjä ja kirkkomuusikko Frans Linnavuori kuoli jo vuonna 1926, joten sävellys on selvästi vanhempi.
Tampereen yliopiston viestinnän monitieteisessä tutkinto-ohjelmassa on neljä opintosuuntaa: informaatiotutkimuksen, journalistiikan, viestinnän ja mediatutkimuksen opintosuunnat. Näistä informaatiotutkimuksen opintosuunta antaa edelleen valmiudet kirjastoalalle.
Lisätietoja Tampereen yliopiston sivuilta:
https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/informaatiotutkimus-viestinnan…
https://www.tuni.fi/opiskelijanopas/opintotiedot/opintokokonaisuudet/ot…
Eduskunnan juhlamenotyöryhmä esitti vuonna 2000 muutoksia istumajärjestykseen valtiopäiväjumalanpalveluksessa. Uudempaa tietoa ei löytynyt, mutta sekä entisen että ehdotettujen istumajärjestysten mukaan istumajärjestyksessä vain nykyisen ja entisten presidenttien puolisot on merkitty istumaan presidenttipuolisonsa viereen. Hallitus istuu omalla paikallaan ja ministerien puolisot heistä erillään yhtenä ryhmänä. Kansanedustajilla on oma paikkansa. Muiden kansaedustajien kuin hallituksessa olevien puolisoilla ei ole määrättyä paikkaa, ehkä heitä ei kutsuta mukaan lainkaan. Tietoa istumajärjestyksestä löytyy muistion liitteestä:
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=erekj&${BASE}=erekj&${THWIDS}=0.6/...
"Oppiaineena fasismi" dokumentti ei ole saatavissa kirjastoista. Sitä on esitetty Teema-kanavalla 4 ja 6.10.12 ja nettikatseluaikakin on päättynyt 3.11.12. Ohjelmatietojen mukaan ei ainakaan lähiaikoina ole luvassa uusintoja.
Ylelle voi lähettää palautetta osoitteeseen: http://yle.fi/ohjelmat/info.
Kyllä syö. Ketun ravintoa ovat pienten jyrsijöiden lisäksi, marjat, linnut, munat ja haaskat. Tietoa vaikkapa näiltä sivuilta:
http://www.kuusamon-suurpetokeskus.fi/elaimet.html
http://www.metsastajaliitto.fi/?q=node/239
Kotikuusi-humpan on säveltänyt Valto Tynnilä (salanimellä Ola Allan) ja sanoittanut Dagmar Parmas (salanimellä Timo Teräste). Se löytyy nuoteista Aikuisten tanssit 1 (Scandia-musiikki, [1976]), Viimeisiä levy-säveleitä y.m. 3 (V. Tynnilä, 1933) ja Ahvenainen, Veikko: Harmonikat soimaan 17 (Veikko Ahvenainen Kustannus Finland, [2014]). Näistä nuoteista Aikuisten tanssit 1 ja Veikko Ahvenaisen Harmonikat soimaan 17 ovat Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolla lainattavissa. Aikuisten tanssit 1 -nuotissa on melodianuotinnos, sanat ja sointumerkit. Ahvenaisen nuotissa on harmonikkasovitus ja sointumerkit, ei sanoja.
En löytänyt sellaista nuottijulkaisua, joka sisältäisi kaikki Rauli Badding Somerjoen Bussi Somerolle -äänitteen kappaleet...
Kirja on Meidän vauvan kirja, jota jaettiin äitiyspakkauksessa 80- ja 90-luvuilla. Muitakin hyviä vauvan kanssa luettavia kirjoja esitellään dokumentissa Lue lapselle – Anna paras lahja tulevaisuutta varten http://docplayer.fi/8449171-Lue-lapselle-anna-paras-lahja-tulevaisuutta…
Hei!
Tämänkaltaiseen kysymykseen on jo vastattu aiemmin, joten tässä kopio:
Lausuttavaan vaikuttaa moni asia (väittelijän ikä, sukupuoli, aihe, lausujan aiempi repertuaari, paikka, yleisö...), mutta toivoit ehdotuksia hyvin yleisellä tasolla.
Ehdotuksieni taustalla on ajatus juhlavasta tilanteesta, jossa pieni patetia ei ole pahitteeksi. Toisaalta karonkkaan sopii huumori ja patetian myötä ehkä sitäkin saadaan. Ajattelin myös ihan subjektiivisesti: jos minä väittelisin niin olisi hauskaa jos joku lausuisi jonkun näistä runoista karonkassani.
Tässä siis muutama ehdotus:
Jevgeni Jevtusenko: Nainen ja meri (jos väittelijä nainen)
Uuno Kailas: Pyramidilaulu
Katri Vala: Toukokuun ensimmäinen
Eino Leino: Kevätmyrsky (Leinolta löytyy varmasti...
Martin Luther Kingin 28.8.1963 pitämän kuuluisan I have a dream –puheen suomennos sisältyy teokseen Suuret puheet jotka muuttivat maailmaa. Teoksen johdannon on kirjoittanut Simon Sebag Montefiore ja sen on suomentanut Simo Liikanen (Ajatus-kirjat, 2008).
https://www.archives.gov/files/press/exhibits/dream-speech.pdf
Suuret puheet jotka muuttivat maailmaa (johdanto Simon Sebag Montefiore, suomennos Simo Liikanen, Ajatus-kirjat, 2008)
Kahviloiden määrästä on hankalaa löytää tarkkaa tilastotietoa. Tilastokeskuksen mukaan majoitus- ja ravitsemustoimintaa harjoittavia yrityksiä on Suomessa 12 258 (Suomi lukuina 2021, s. 33). MaRan (Matkailu- ja ravintolapalvelut ry) mukaan ravintolayritysten toimipaikkoja on ollut yhteensä 13 473 vuoden 2021 tammikuussa. Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaraportin (s. 20) mukaan kahvila-ravintoloita on ollut 3820 kappaletta ja kahviloita ja kahvibaareja 917 kappaletta vuonna 2014. Tämän uudempaa toimialaraporttia ravitsemistoiminnasta ei löytynyt. Myöskään kahvilaketjuista ei löytynyt tilastoa, johon olisi koottu eri ketjujen toimipaikkojen määrä. Useimmiten määrä ilmoitetaan kunkin ketjun omilla nettisivuilla. Sopivia tilastoja...
Iidesmotari-nimi lienee johdettu Iidesjärven toisesta kutsumanimestä Iidesmotti, jossa 'motti' tarkoittaa monttua. Tällä on ilmeisesti haluttu viitata järven pieneen kokoon, jota Kalle Päätalon Tammerkosken sillalla -kirjassa kommentoidaan seuraavasti:
"Päästin Lainan käden ja kysyin edessämme välkehtivää lampea näyttäen:
- Minkä niminen lampi tuo on?
- Iidesjärvi...
- Järveksi kuttutaan, vaikka kyllä toi on oikeesti lampi! Heikinkallio sanoi." (s. 85)
Iidesjärven nimen alkuperää ei osata varmuudella sanoa. Suurin osa vakavasti otettavista selityksistä viittaa iilimatoon, joka kansan suussa oli iiles tai iileskotti. Jälkimmäinen tarkoittaa myös siiliä. Iidesjärven nimi on esiintynyt erilaisissa murteellisissa muodoissa, mm. Iiles- ja...
Vaatteiden pesusta ja siihen liittyvästä pyykin lajittelusta on ohjeita kirjoissa:
Haapanen, Mari Tekstiilien hoito
Salonen, Hannele Puhdas koti ja puhtaat pyykit
Näissä korostetaan pyykin lajittelua eli värilliset ja valkoiset erikseen. Näin estetään valkopyykin värjäytyminen tai harmaantuminen. Valkopyykille on myös omia pesuaineita, joissa on valkaisuainetta.
Lisää tietoa löytyy Internetistä, esim. http://www.teknokem.fi/pyykinpesuntietopaketti osoitteesta Kuluttajaviraston Pyykinpesun tietopaketti, johon voi lähettää myös kysymyksiä ja selata kysymysarkistoa.
Osoitteessa http://www.omo.com/ on
OMO Service, puh. 0203 - 118 844 (ppm. Se vastaa kuluttajien pyykinpesua koskeviin kysymyksiin päivittäin klo 10 - 19. Palveluun voi lähettää...
Seuraavista teoksista löytyy tietoja eri kulttuurien juomatavoista:
Bengtsson, Niklas: Viini ja uskonnot. Helsinki : Helsinki University Press, 1998.
Teoksessa kuvataan mm. miten kristinusko, juutalaisuus ja Islam on suhtautunut ja suhtautuu viinin nauttimiseen.
Heinimäki, Jaakko: Harrasta viiniä : makuja ja tarinoita, pulloja ja pyhimyksiä. Helsinki : Kirjapaja, 2001.
Teos sisältää kristinuskon ja juutalaisuuden näkemyksiä viinistä raamatun ajasta nykypäivään.
Johnson, Hugh : Viinin tarina. Helsinki : Otava, 1990
Laaja kuvaus viinin historiasta kivikaudelta meidän päiviimme
Turunen, Ari: Humalan henki, eli, Juomatapojen tarina. Jyväskylä : Atena, 1999
Perehdyttää mm. alkoholiin liittyviin käyttäytymissääntöihin, tapoihin ja rituaaleihin....
Helmet-kirjastoissa on kirjaan tosiaan pitkä jono. Helsingin yliopiston kirjastoissa kirjat ovat myös lainassa, mutta jonot kyllä lyhyemmät:
https://finna.fi
Ikävä kyllä kirjaa ei kaukolainata muualta maasta jonojen takia, vaan ainoastaan, jos sitä ei olisi hankittu oman alueen kirjastoon lainkaan.
Ainakin Akateemisessa kirjakaupassa kirja näyttäisi olevan myynnissä.
Yksittäisen kampaamon suosittelu on hankalaa, mutta voisiko ratkaisu olla jokin afrohiuksiin ja -kampauksiin erikoistunut kampaamo? Tällaisia löytää kirjoittamalla selaimen hakukoneeseen esimerkiksi hakusanat "afro" "hiukset" ja "helsinki" tai "afro" "kampaamo" "helsinki". Hakutuloksien joukosta löytyvät esimerkiksi kampaamot HiusTrendi ja Super Touch.
Ylen verkkosivuilla julkaistiin tammikuussa artikkeli afrikkalaisista hiustyyleistä. Artikkeli "Afroja ja futuristisia lettejä –
afrikkalaiset hiustrendit ovat muotia Suomessakin" löytyy osoitteesta: http://yle.fi/uutiset/afroja_ja_futuristisia_letteja__afrikkalaiset_hiu…. Artikkelissa kerrotaan hiustyylien lisäksi kiharoiden hiusten käsittelystä.
