Löysin Turun yliopiston UTUPub -tietokannasta Kaisa Häkkisen lyhyen vastauksen sanonnan merkityksestä. Häkkisen kirjoitelma on ollut vastaus nähtävästi Helsingin Sanomien Tiede -osiossa kysyttyyn kysymykseen.
Maantieteellistä alkuperää tai sanonnan ikää ei tässäkään vastauksessa valitettavasti ole. Häkkisen mukaan "Eletään kuin pellossa" -sanonta on peräisin maatalouskulttuurin piiristä, ja sen laajempi versio on elää kuin sika pellossa.
Juhani Peltosen Elmon kuunnelmaversio lähetettiin v. 1977 ja kirja ilmestyi. v. 1978. Elmohan on fantasiaa vapaasti käyttävä surrealistissävytteinen kertomus eikä tarjoa kovin paljon ajallisia kiinnekohtia, joihin tapahtumat voitaisiin sijoittaa. Yleisesti ottaen kirja kuvaa kuitenkin kirjoittamisajankohtansa todellisuutta ja aikaa vähän sen jälkeen.
Teoksen suosiota selittää varmasti yksi sen pääteema eli urheilu. Elmohan käsittelee riemastuttavasti huikean, mutta samalla lempeän parodian keinoin meille suomalaisille pyhää asiaa, huippu-urheilua. Päähenkilö on suvereeni urheilusankari, joka voittaa kaiken haluamansa sepitteellisissä Dervangan olympialaisissa ja Andien talvikisoissa. Elmo on myös ominaisuuksiltaan perinteinen suomalainen...
Hei!
Kysymykseesi on vaikea antaa täsmällistä vastausta. Noiden mainitsemiesi ammattien lisäksi mieleen tulee ainakin putkiasentaja, kansanedustaja sekä teknistieteellisten ja lääketieteellisten alojen ammatit. Työministeriön sivuilta löytyvät kuvaukset ja palkkatiedot tavallisimmista ammateista http://www.mol.fi/webammatti.cgi Klikkaa lomakkeesta kohtaa "ammattien haku: näytä kaikki".
Yleisimmin näiden paikkakuntien historiasta kertovat mm. kirjat: Kuusankosken kirja (92.875) ja Tehtaan tarina (64.1309), joka kertoo Voikkaan paperitehtaan vaiheista sisältäen kuitenkin paljon myös muuta paikallishistoriikkia.
Ostrobotnia-aluetietokannasta löytyvät asiasanalla Jylhämä mm. seuraavat lehtiartikkelit:
Näin kahlittiin Oulujoen kuohut / J. Kilpeläinen (Kaleva 18.10.1958)
Jylhämä kraftverk och bostadsområde (Valokuvia ja piirroksia)/Aarne Ervi (Arkitekten 1949:11-12)
Ervin yhtenäistaideteoksella suuri arvo : Oulujoen voimalaitosalueet maailmanperintökohdeainesta / Petri Hakkarainen (Kaleva 27.11.2003).
Asiasanoilla Oulujoki ja vesivoimalat löytyvät lisäksi mm.
lehtiartikkelit Oulujoki valjaissa (Uusi kuvalehti 1953 : 3),
Oulujoen vesistön rakentaminen - sodanjälkeinen suurtyö / Mauri Kuuskoski (Rakennustekniikka 1995 : 4) sekä Voima jymisee sähkömuseossa : voimalaitokseen sijoitettuun kokoelmaan pääsee tutustumaan vain tilauksesta / Päivi Mäkinen (...
Laulu löytyy Vesa Alaren nuottikirjasta "Vanhaa tanssimusiikkia" (Musiikki Fazer, 1981).
Kirjaa ei löytynyt Porin kaupunginkirjaston kokoelmista, mutta voit kaukolainata sen oman kirjastosi kautta muualta Suomesta. Frank-monihaun kautta saat näkyville kaikki Suomen kirjastot, joista nuotti löytyy: http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=all&author=alare&ti…
Leminen-sukunimi on peräisin nimistä, jotka olivat Länsi-Suomessa muotoa Klemens, Klemetti, Klemi ja Klemola, ja vastaavat itäsuomalalaisia Lemetti, Lemmetti ja Lemola.
Mm. Lemin pitäjän nimi juontuu Klemi-muodosta, esim. Lappeella 1645 Clemett clemi.
Lemisen karjalaisia esi-isiä: Jääskessä 1554 Kaupi leminen, 1560 A lemmine, Vl. Uudellakirkolla 1551 per lemine[n], Uukuniemellä 1647 Peer Leminen, Liperissä 1640 Pawo Lemminen.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet. 2000.
Olisiko etsimäsi Scoular Andersonin piilokuvakirja nimeltään Pulmallinen päivä (ilmestynyt suomeksi 1994)? Kirja on Jyväskylän kirjaston kokoelmissa, kirjastoautossa:
http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2
Teoksessa Martikainen, Unto: Teräslinnun korkea laulu : Joensuun lentoaseman historia, Ilias, 2006, kerrotaan sivulla 113, että Joensuun ilmailukerhon hankkima Stieglitz -merkkinen moottorikone saapui Joensuuhun 5.6.1961, Unto Martikainen on käyttänyt lähteenä mm. Joensuun lentoaseman vuosikertomuksia vv. 1957-1967.
Teoksessa NURMI, ISMO: JOENSUUN ILMAILUKERHO 1923-1998, JOENSUUN ILMAILUKERHO, 1999, mainitaan sivulla 69, että Georg von Hellens toimi Stieglitzin hinauslentäjänä ja Mauno Koljonen ohjasi Vasamaa Jämijärvelle marraskuussa 1962; lentoon liittyi välilasku ja tankkaus Jyväskylässä.
Elokuvatietokanta Elonetin mukaan Lintumies elokuvan (1978) alun lentonäytöksessä nähdään mm. Joensuun Ilmailukerhon kaksitaso FW-44J Stieglitz (OH-...
Iskelmien sanoja löytää sekä ns. laulukirjoista, joista osassa on nuotit, osassa vain sanat, että erilaisista nuottikokoelmista. Valitettavasti on silti paljon iskelmiä, joiden sanoja ei ole koskaan julkaistu missään virallisesti. Internetistä tällaisiakin saattaa satunnaisesti löytää, mutta ei niin usein kuin toivoisi.
Näistä esimerkkinä mainituista toiveista monet ovat ns. hankalia tapauksia. Tässä kuitenkin perustietoa.
Seija Simolan laulama "Unelma vain" on Aarno Ranisen salanimellä "Jouni Pohjola" säveltämä ja sanoittama laulu, jonka ainoa julkaisu on vuonna 1967 julkaistu nuottivihko "7 iskelmää" (Edition Coda). Se on perin harvinainen julkaisu, jota en itse onnistunut mistään kirjastosta löytämään.
Jaakko Tepon laulu "Tuupovaaran...
James Bondin tunnusmusiikin (James Bond theme) on säveltänyt Norman Monty.
Sävelmä on useammassakin nuottikokoelmassa. Tällä hetkellä paikalla esim. Helsingin pääkirjastossa Pasilassa on "Decades of film - 60's" (sisältää melodian, kosketinsoittimen, kitaran sointuotteet ja sointumerkit). "I can play
that! - film themes" näyttäisi olevan paikalla Itäkeskuksen kirjastossa (helppo
kosketinsoitinsovitus, soinnut; luokka 783.67).
Varsinaista selitystä siihen, miksi uupunut menee juuri piippuun tai ajetaan piippuun, emme löytäneet, mutta jotakin yhteyttä sillä lienee verbin "piiputtaa" kanssa, jota käytetään arkikielisesti varsinkin reistailevasta tai lakkoilevasta moottorista. Alla linkki Kielitoimiston sanakirjaan:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/piiputtaa?searchMode=all
Aivan eri merkitys piiputtamisella on ollut 1600-luvulla, jolloin se tarkoitti sellaista lintujen ääntelyä, josta nykyään puhutaan piipittämisenä. Tämä tieto löytyy Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimittajan Elina Heikkilän blogista Kerjäävistä piipareista piiputtaviin linnunpoikiin (20.1.2020), jossa hän kirjoittaa vanhan kirjasuomen piip-alkuisista sanoista:
https...
TIETO on Suomen kielen perussanakirjan mukaan: 1. Tietäminen, tosiasioiden tunteminen, tietoisuus. 2. Todellisuuteen, tosiasioihin perustuva käsitys jostakin. 3. Asia, seikka, joka jostakin tiedetään tai annetaan, saadaan tietää ; informaatio ; data. 4. Ilmoitus, tiedotus, sanoma, viesti, uutinen. 5. Opintojen tms. avulla hankittu tietämys, tietous, oppi ; viisaus. 6. Eräiden tieteenalojen ja oppiaineiden nimityksissä. Määrittely sanasta TIETO löytyy myös esim. Nykysuomen sanakirjasta.
Etymologisesti voidaan määritellä sana TIETO esim. Nykysuomen sanakirja : etymologinen sanakirja -teoksen mukaan: Johdos yleisitämerensuomalaisesta tietää-verbistä. Vastaavia johdoksia on myös lähisukukielissä, esim. karjala-aunuksen tieto, vatja tääto ja...
Cassandra Claren Varjojen kaupungit-sarjaa julkaisee suomeksi Otava. Kolmas osa ei ole vielä tänä keväänä tulossa. Syksyllä ilmestyvistä kirjoista saamme tiedon loppukeväästä. Kysele kirjaa uudestaan toukokuussa. Sarjan kolmas osa kyllä hankitaan Vihdin kunnankirjastoon heti kun ilmestyy suomeksi.
Get on! -antologia sisältää 101 rocklyriikan parasta Suomesta ja ulkomailta. Jokaisesta artistista/tekstistä on myös lyhyet kommentit.
Sisällysluettelo:
Esipuhe
1. Esi-isät ja rock'n'roll-kapinalliset
Hiski Salomaa: Lännen lokari
Hank Williams: Mansion on the hill
Billie Holiday: Strange fruit
Woody Guthrie: Pretty Boy Floyd
Frank Sinatra: I've Got You Under My Skin
Howlin' Wolf: Back Door Man
Carl Perkins: Blue Suede Shoes
Elvis Presley: Heartbreak Hotel
Chuck Berry: No Money Down
Timo Jämsen: Tuollainen tyttö
Tapio Rautavaara: Päivänsäde ja menninkäinen
2. Rauhaa ja rakkautta?
Bob Dylan: Like a Rolling Stone
The Beatles: A Day in the life
The Rolling Stones: Sympathy for the Devil
Martti "Huuhaa" Innanen: Elsa, kohtalon lapsi
Danny:...
Sanonnan alkuperästä ei löytynyt valitettavasti mitään tietoa, vaikka etsin sitä monesta teoksesta. Käytettävissäni olivat mm. Suomalainen fraasisanakirja, Aasinsilta ajan hermolla, Naulan kantaan, Päivä pulkassa pyy pivossa, Svengaa kuin hirvi, Suurella sydämellä ihan sikana.
Eeda on Eda-nimen versio. Nimi on ilmeisesti peräisin Snorrin Edda-kirjoista, jotka ovat islantilaista kuningasrunoutta ja mytologiaa. Edda sanana tarkoittaa "isoäidin äitiä". Eda-nimi voinee olla lyhenne myös jostakin Ed-alkuisesta nimestä.
Lähde: Juri Nummelin & Elina Teerijoki: Eemu, Ukri, Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (2008)
Periaatteessa Lukioihin pyrkimisessä ei ole ikärajaa. Opinnot edellyttävät perusopintojen oppimäärän tai vastaavan suorittamista.
Aikuisena kannattaa harkita aikuislukiota. Opintopolku sivustolla kerrotaan näin:
"Aikuisena voit suorittaa lukio-opintoja aikuislukiossa tai lukioiden aikuislinjoilla. Lisäksi voit suorittaa lukio-opintoja seuraavissa kansanopistoissa:
Itä-Hämeen opisto
Karkun evankelinen opisto
Oriveden opisto
Otavan opisto
Portaanpään kristillinen opisto
Raudaskylän kristillinen opisto.
Voit myös suorittaa aikuisten lukio-opintoja yksityisopiskelijana tai etälukiossa. Lisätietoja näistä saat suoraan lukioista" Opintopolku.fi
Lisätietoa voit saada mm. Studia messuilta Helsinki 23.-24.11.2022 https://studia....
Saamelaisrumpujen kuvia selityksineen löytyy esim. Juha Pentikäisen kirjasta "Saamelaiset - pohjoisen kansan mytologia" sekä
T.I. Itkosen kirjasta "Suomen lappalaiset vuoteen 1945. Toinen osa".
