Isorokko hävitettiin koko maapallolta rokotuksin jo 1970-luvun loppuun mennessä, eikä rokotusta sitä vastaan enää yleisesti käytetä missään. Aikoinaan isorokkorokotteen kehitti englantilainen Edward Jenner elävistä lehmärokkoviruksista (vaccinia-viruksista) vuonna 1798.Suomessa viimeinen isorokkoepidemia koettiin Puolangalla, Oulussa ja Inarissa vuonna 1936. Epidemia sai mediahuomiota, sillä Suomesta isorokko oli saatu hävitettyä jo 1920-luvulla. Kaikkien aikojen viimeisin isorokkotapaus Suomessa oli vuonna 1941.Bioterrorismin uhan vuoksi isorokkorokote kuuluu vielä nykyäänkin monien valtioiden kriisiajan varautumiseen. 2000-luvun alusta lähtien Yhdysvaltojen asevoimat on rokottanut rutiininomaisesti pienen osan henkilöstöstään....
Oulun kaupunginkirjastosta on valitettavasti jouduttu poistamaan Gunnar Sundhin ”Hirven houkuttelu” kasetti ja video. Lahden kaupunginkirjastossa näyttäisi olevan vielä jäljellä kirja ja c-kasetti. Se on tällä hetkellä lainassa. Videota on ainoastaan Kemijärven kaupunginkirjastossa, lainassa sekin. Kaukolainapyynnön voitte jättää lähimpään kirjastoon. Netiltä löytyi metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy, jossa on tuotetta on myytävänä http://www.raimoolkkonen.fi/houkuttelu.htm . Gunnar Sundhin omat sivut ovat osoitteessa http://www.jaktochnatur.com/ . Siellä mainitaan myös CD, mutta tuotteet ovat ruotsinkielisiä.
Ainakin seuraavissa teoksissa kirjailijat kirjoittavat kirjoittamisesta:
Mika Waltari: Aiotko kirjailijaksi? (Wsoy, useita painoksia)
Claes Andersson: Luova mieli (Kirjapaja, 2002)
Marguerite Duras: Kirjoitan (Like, 2005)
Stephen King: Kirjoittamisesta: muistelmia leipätyöstä (Tammi, 2000)
Rainer Maria Rilke: Kirjeitä nuorelle runoilijalle (Tai-teos, 1993)
Risto Ahti: RunoAapinen ja RunoAapinen 2 (Sanasato)
Antti Tuuri: Kuinka kirjoitan romaanin (Art House, 2004)
Torsti Lehtinen: Sanojen avaruus (Päätalo-instituutti, 2000)
Teosten saatavuustiedot voi tarkistaa Helmet -aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
ja lisää kirjaesimerkkejä aiheesta löydät samasta osoitteesta asiasanoilla ”kirjailijat” ja ”kirjoittaminen”.
Suomen Pankissa rahan arvo on aina nimellisarvo. Tässä tapauksessa siis 100 mk. Saadaksesi asianmukaisen arvion rahoistasi, sinun kannattaa ottaa yhteyttä lähimpään numismaatikkoyhdistykseen, lähimmän numismaatikkoyhdistyksen yhtystiedot löytyivät osoitteesta http://www.numismaatikko.fi/ .
En löydä esim. maakuntakirjastohausta tällaista sukukirjaa enkä Sukututkimusseuran kirjaston kokoelmista. Onko tällainen sukukirja olemassa? Sukututkimusseuran henkilöhakemistosta painettuihin julkaisuihin löytyi seuraavia henkilönimiä. Rein, Elisabet - 1144 [77]
Rein, Fredrik (s. 21.10.1778; p. 5.6.1802; + 18.8.1825) - 161. 354. 505. 824. [35]
Rein, G. - 547, 549, 550, 561, 562 [88]
Rein, Gabriel (f. 23.11.1869 H:fors) - fil. doktor, professor [30]
Rein, Gabriel (f. 23.11.1869 Helsingfors) - fil.dr, professor [16]
Rein, Gabriel (f. 23.11.1869 Helsingfors) - fil.dr, professor [17]
Sinun ehkä kannattaisi ottaa yhteyttä Sukututkimusseuraan http://www.genealogia.fi/ tai sen kirjastoon http://www.genealogia.fi/linktoold/kirjasto/index1.htm ....
Tarkempaa tietoa Taikapeili-teoksesta ei valitettavasti löytynyt.
Tuotantotietoa voit etsiä esim. seuraavasta teoksesta:
Suomen kirjailijat 1809-1916: pienoiselämänkerrat, teosbibliografiat, tutkimusviitteet. Hki, SKS 1993.
Muita lähteitä:
Artikkeli teoksessa Suomen kirjallisuus IV. 1965: R. Koskimies, Larin Kyösti.
A. Kivimaa: Kasvoja valohämystä.
Larin-Kyösti: Juvenilia: Nuoren teinin ja runoniekan muistelmia. Helsinki 1927.
http://kaupunginosat.net/oulunkyla/taiteilijoitten_Oulunkyla/tekstit_yl…
Tietoa on myös teoksessa Runoilijaimme ääni v. 1946.
Larin-Kyöstillä on myös oma nimikkoseura ja häntä koskeva arkisto. Tarkempia tietoja, ks. https://www.nimikot.fi/nimikkoseurat/larin-kyosti/
HelMet-tietokannasta löytyy kyseistä kirjasarjaa:
http://www.helmet.fi/search~S12*fin/?searchtype=X&searcharg=que+tal+1&s…
Kun klikkaat kirjan nimeä, pääset nidetietoihn katsomaan missä kirjastoissa sitä on saatavilla.
Lääkkeiden myynnistä päätetään laissa ja asetuksissa. Suomessa lääkkeitä, myös itsehoitolääkkeitä, saavat myydä vain apteekit. Ainoastaan nikotiinikorvaushoitoon tarkoitettuja lääkevalmisteita saa myydä myös kaupoissa, huoltoasemilla ja kioskeilla:
http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/laakehuolto/apteekit
Lääkelaissa ja -asetuksessa on säädökset mm. lääkkeiden myynnistä:
http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/laakehuolto/lainsaadanto
Ruotsi on vapauttanut osan itsehoitolääkkeiden myynnistä vuonna 2009. Samoin ovat tehneet jo aiemmin Tanska ja Norja:
http://www.pty.fi/818.html
Suomessakin on aiheesta käyty keskustelua, mutta ainakin toistaiseksi tilanne on entisellään. Itsehoitolääkkeiden myynnistä on ainakin kaksi täysin...
Tuija Lehtinen on hyvin tuottelias viihdekirjailija. Hänen kirjojaan julkaisee kustannusosakeyhtiö Otava, jonka sivuilla (http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/j-l/lehtinen_tuija) häntä luonnehditaan näin:
"Tuija Lehtinen kirjoittaa sekä aikuisille että nuorisolle. Hänen kertojanotteensa on optimistinen ja valoisa, ja hän kuvaa nuorten nykytodellisuutta irtonaisen rennosti ja humoristisesti. Viihdyttävän pinnan alla on kirkasta ja terävää oivallusta elämästä ja ihmissuhteista."
Suurin osa Tuija Lehtisen tuotannosta on suunnattu eri ikäisille nuorille - sekä tytöille että pojille - ja pienempi osa aikuisille. Lehtisen kirjat kertovat sujuvaan tyyliin nykypäivän ihmisistä. Hänen viihdyttävää tekstiään on helppo lukea. Lehtinen on...
Helmet –kirjastoissa aikuisten aineiston varaus maksaa 0,50 €/kpl. Lastenaineistosta ei peritä varausmaksuja. Varausmaksu peritään varausta noudettaessa. Lisätietoja kirjaston käytöstä
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Maksut(647)
Aaro Hellaakoskella on kokoelmassa Jääpeili useita hienoja vastasyntyneeseen liittyviä runoja, esim. Ilon pyyntö, Tyranni ja Naurua. Kokoelma löytyy omana kirjanaan, ja se on myös useammassa Runot-kokoelmassa.
Alla olevissa kirjoissa on myös syntymään ja vastasyntyneeseen liittyviä runoja.
- Uuden elämän aamu : runoja lapsen syntyessä / toimittanut Katarina Yliruusi ; valokuvat Juhani Yliruusi
- Sanoja uuden elämän alkuun / [runot on koonnut Anu Silfverberg ja kokoelmaksi toimittanut Hanna Pudas]
- Tervetuloa maailmaan / Anna-Mari Kaskinen
Ehkä näistä löytyisi mummille se etsitty runo.
Koirista on kirjoitettu runsaasti kirjoja ja monissa niistä käsitellään, ainakin lyhyesti, myös koirien ja koirarotujen historiaa.
HelMetistä voi hakea koira-aiheisia kirjoja monella tavalla. Tässä niistä yksi:
Valitse opastettu haku ja sieltä Aihe.
Kirjoita hakukenttään koira.
Valitse viitteistä haluamasi, esim. koira, painamalla alleviivattua tekstiä.
Voit rajata hakua painamalla Rajaa / Järjestä hakua -painiketta ja valitsemalla haluamasi rajaukset esim. Aineisto: Kirja, Kieli: suomi.
Paina lopuksi Rajaa / Järjestä hakutulos -painiketta.
Tässä muutamia tutustumisen arvoisia kirjoja:
Pulliainen, Erkki
Koira kotona ja luonnossa : käyttäytymisen perusteet
Helsingissä : Ajatus, 2000
ISBN 951-566-047-5 (sid.)
Pulliainen, Erkki
Koiran luonne...
Maija Hirvosen teos Salanimet ja nimimerkit (SKS 2000)kertoo Sarnosta seuraavaa: Sarno, Helena oikea nimi Simola, Helena; ainoa teos Valkoinen myrkky 1931, lähde Salava, L.A.: Kirjallisia salanimiä ja nimimerkkejä. Painamaton, jäänyt keskeneräiseksi. Ulottuu n. vuoteen 1960 (SKS:n kirjasto).
Teoksessa Valpasvuo: Säräisniemen pitäjän vaiheita, 1954 kerrotaan teiden ja liikenteen kehittymisestä . Tähän kirjaan viitataan netissä olevassa kartassa http://www.kainuu.fi/kylat/index.php?mid=2_31_188_717&add=add&pre=2_31_… .
Säräisniemen historiaa on myös kirjassa Suomenmaa IX:I Oulun läänin eteläosa. Suomen tiekarttoja on mm. 1920- ja 1930-luvulta.
Säräisniemen kyläyhdistys on tehnyt kyläkirjan - Säräisniemi, kirkon kylä, 2006.
Vaalan kirjaston sivuilta http://193.184.58.34/Vaala?formid=form1 kannattaa myös katsoa asiasanalla Säräisniemi. Näin löytyi mm. teos Voionmaa: Suomen tiet Ruotsin vallan aikana. Teos on tosin ilmestynyt jo vuonna 1893.
Internetin sivustoja vanhoista kartoista:
http://www.vanhakartta.fi/historialliset-...
Helmet-kirjastoissa on kirjaan tosiaan pitkä jono. Helsingin yliopiston kirjastoissa kirjat ovat myös lainassa, mutta jonot kyllä lyhyemmät:
https://finna.fi
Ikävä kyllä kirjaa ei kaukolainata muualta maasta jonojen takia, vaan ainoastaan, jos sitä ei olisi hankittu oman alueen kirjastoon lainkaan.
Ainakin Akateemisessa kirjakaupassa kirja näyttäisi olevan myynnissä.
Tuija Lehtisestä löytyy tietoa esimerkiksi kirjasta: Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän : Plättä-voittajat 1975-1995, joka on ilmestynyt vuonna 1997 ja kirjasta Kotimaisia nykykertojia 1-2, jonka uudistettu painos on ilmestynyt vuonna 2003. Lisäksi Tuija Lehtinen kertoo itsestään Suomen nuorisokirjailijat -nettimatrikkelissa http://www.nuorisokirjailijat.f/main.php?s=k&k=24 Samassa nettimatrikkelissa on mainittu myös joitakin vanhempia kirjoja, joissa käsitellään Tuija Lehtistä ja hänen tuotantoaan. Kustannusosakeyhtiö Otavan sivuilla http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/j-l/lehtinen_tuija/fi_FI/leh… kerrotaan myös kirjailijasta. Tuija Lehtisen haastatteluja aikakauslehdissä löytyi Aleksi -tietokannasta kaksi:...
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa olevasta Helsinki-kokoelmasta löytyy monenlaista Helsingin historiaan liittyvää aineistoa. Lauttasaaren osalta löytymistä vaikeuttaa se, että Lauttasaari liitettiin osaksi Helsingin kaupunkia vasta vuonna 1946. Materiaalia on myös tätä aiemmalta ajalta, mutta esim. juuri kartoissa ei Lauttasaarta näy.
Helsinki-kokoelmassa on Helsingin puhelinluetteloita, joista ainakin joissakin 1950- ja 1960-luvun luetteloissa on myös kartat katujen nimineen.
Kirjassa Lauttasaaren rakennettu ympäristö (toimittanut Tuulikki Kupiainen) on joitakin karttoja Lauttasaaren rakennuskannasta ennen alueliitosta ja kartat, joista näkyvät vuosina 1946-1981 rakennetut talot. Tämä kirja on myös Lauttasaaren kirjaston...
Hallusinaatiot ovat aika yleinenkin aihe tai ilmaisukeino varsinkin jännitys- ja fantasiakirjallisuudessa. Suomalaisia romaaneja, joissa nimenomaan äänihallusinaatio on mukana, ovat mm. Leena Krohnin Datura (WSOY 2001) ja Mehiläispaviljonki (Teos 2006), Petri Karran Kohtalonohjaaja (Gummerus 2011), Jaakko Yli-Juonikkaan Neuromaani (Otava 2012), Mirja Kuivaniemen Siantappajat (Tammi 2014) ja Terhi Rannelan Läpi yön (Otava 2014). Omaelämäkerrallista fiktiota aiheesta on kirjoittanut Jukka Komppa, jonka teoksessa Minä olen (Atena 2001) takakansitekstin mukaan miehen pään sisässä ovat äänessä niin enkelit kuin pirutkin.
Lisää esimerkkejä löydät yleisten kirjastojen tietokannoista (esim. yhteistietokanta Frank osoitteessa http://monihaku....
