Nimenomaan vakuutussopimusten kielestä ei oikein löytynyt tukimuksia. Vakuutusalan kieltä sen sijaan käsittelevät seuraavat teokset:
Affärskommunikation i försäkringsbranschen / Marianne Tervonen (red.), 1995
Miettinen, Irma: Vakuutusalan liikeviestintä, 1991
Nuotio, Olli: Vakuutusalan asiakirjamalleja, 1983
Kirjavainen, Satu: Vakuutusala sanomalehtien yleisönosastoissa, 1990. Pro gradu, tiedotusoppi, Helsingin yliopisto.
Kivistö, Maarit: "Kuka tappo eiliset pennut" - vakuutussanaston muodostusta ja semantiikkaa, 1994. Suomen kielen pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto
Laurila, Mira: En grund som alla behöver : en analys av stil och läsbarhet i Skandias och Holmias försäkringsfoldrar , 1999. Pro gradu -työ. Tampereen yliopisto,...
Sähke eli sähkösanoma välitetään sähköttämällä eli morsettamalla. Isoille ja pienille kirjaimille ei ole erikseen omaa koodia. Pisteelle on oma koodinsa, mutta todennäköisesti paperille tulostettu sähke on haluttu lukijan kannalta yksiselitteiseksi STOP-sanan käyttämisellä pisteen sijasta, kun isoilla ja pienillä kirjaimilla ei lauseen alkua ole voinut ilmaista. Edellä todettu on omaa päätelmääni, en löytänyt käytännölle mistään täsmällistä selitystä.
Heikki Poroila
UPM aloitti luontojulisteiden ja niihin liittyvien opasvihkosten julkaisun vuonna 2000. Aiheina ovat olleet ainakin sudenkorennot, linnut, perhoset, kovakuoriaiset, lehtokasvit, sienet, jäkälät, sammaleet, käävät, pistiäiset, puut ja harjukasvit. UPM:n kotisivujen mukaan (https://www.upmmetsa.fi/tietoa-ja-tapahtumia/tietoartikkelit/metsiemme-harjukasveja/) julisteet ovat olleet erittäin suosittuja, ja monesta niistä on jo painos loppunut. Saatavilla olevia julisteita voi tiedustella ja noutaa lähimmästä UPM:n metsäpalvelutoimistosta. Tampereen toimisto sijaitsee osoitteessa Åkerlundinkatu 11 C 1. Julisteita ei postiteta.
UPM on julkaissut monia julisteita myös pdf-muodossa internet-sivuillaan: https://www.upmmetsa.fi/...
Kiisselin kutsuminen jarruksi johtuu pitkään kiertäneestä huhusta, jonka mukaan armeijassa lisätään kiisseliin (tai muuhun ruokaan) seksuaalisia haluja hillitsevää ainetta, "jarrua".
Tähän kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa myös aikaisemmin: Jarru! Onko urbaanilegenda vai tosi? Sota ajalla kiisseliin lisättiin, mitä? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Hillitäänkö varusmiesten seksihaluja "jarrulla"? Majuri vastaa, mitkä pelottelutarinat pitävät paikkansa | Yle Uutiset | yle.fi
Helmetin (www.helmet.fi) sanahaussa voi käyttää hakusanoina esim. juristit, asianajajat, oikeustiede ja oikeustieteilijät sekä muistelmat ja elämäkerrat. Tässä muutama tuloksista: Miten meistä tuli oikeustieteen tohtoreita / Heikki Halila ja Pekka Timonen (toim.)(2003); Oikeutta maalla ja kaupungissa : tuomiokuntien ja raastuvanoikeuksien muistitietoa / toimittaneet Mari Hatakka ja Juha Nirkko (2000); Kemppinen, Kullervo: Laamanni muistelee (2000); Rekola, Esko: Viran puolesta (1998).
Ensinnäkin olisi määriteltävä, mikä on "tuote". Nykysuomen sanakirjan mukaan tuote on "ihmistyön … avulla tuotettu tai (ei tal.) luonnon tuottama hyödyke (esine, aine, tavara), tuotantotoiminnan tulos, valmiste."
Kirjaston tuotteet eivät siinä mielessä täytä Nykysuomen sanakirjan määritelmää, että ne eivät ole esineitä, ainetta tai tavaraa. Liiketaloustiede kuitenkin tuntee tuotteen myös abstraktissa merkityksessä. Kirjaston tuotteet ovat lähinnä palveluita. Opetusministeriön Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto on julkaissut vuonna 2004 kirjasen Kirjastopalvelut kaikilla mausteilla : palvelutuotannon tila, tarpeet ja tulevaisuuden linjauksia, kirjoittajat Rami Heinisuo, Sanna Koskela ja Reetta Saine. Kirja on saatavana mm....
Suomalaisten rahojen hintatietoja on ainakin seuraavassa teoksessa: "Suomen rahat arviohintoineen 2005". Se näkyy olevan myös Anjalankosken kirjastossa. Rahojen hinta-arvioista on kysytty usein aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta. Voit selata Arkistosta aikaisempia kysymyksiä ja vastauksia tästä osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita hakusanaksi: rahat.
Lehteä ei tule Joensuun seutukirjastoon. Myöskään monihaku muista maakuntakirjastoista ei tuottanut tulosta eikä haku tieteellisistä kirjastoista. Virve-lehden kaksi viimeistä numeroa ovat luettavissa verkossa, ks. http://www.everkot.fi/index.php?id=186&L=1
Suomen Erillisverkot Oy:n sivuilla on heidän yhteystietojaan: http://www.everkot.fi/index.php?id=30&L=1 , jos haluat kysyä lehtiä sieltä.
Katja Ketun romaanista Kätilö on julkaistu useita arvosteluja. Tässä tiedot muutamista:
Antti Majander: Kuolema kolkuttaa elämän äärimmilleen, Helsingin sanomat, 2011-10-08, C2
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Kuolema+kolkuttaa+el%C3%A4m%C3%A4n+%C…
Kaisu Mikkola, Naisia Kuolleen Miehen Vuonolla, Parnasso, 61(2011): 5, s. 62-63
http://www.parnasso.fi/kritiikit/2011-10/1788/
Salla Simukka, Hullu rakkaus, Suomen kuvalehti, 95(2011): 43, s. 64
Salli Huotilainen, Rakkauden ja kuoleman romaani, Etelä-Saimaa, 10.1.2012
http://www.esaimaa.fi/Kulttuuri---Kirjat/2012/01/10/Rakkauden+ja+kuolem…
Lisää linkkejä netistä löytyviin kirja-arvosteluihin voit katsoa Makupalat-linkkikirjastosta:
http://www.makupalat.fi/Linkkikirjasto.aspx?wordID=b12b2fe3-...
Etsimäsi runo on P. Mustapään (Martti Haavio), kokoelmassa Laulu vaakalinnusta (1927). Runon nimi on Mikko Puhtisesta.
Runo löytyy myös kokoelmateoksesta Mustapää P.: Kootut runot, 2004.
Jatkosodan aikainen sotasairaala 52 sijaitsi Vilppulassa.
Jatkosodan historia -kirjan kuudennesta osasta löytyy kartta, jossa esitetään sotasairaaloiden sijoitus sodan alussa. Vastaava kartta kesäkuun 1944 tilanteesta on esimerkiksi Anne-Marie Franckin kirjassa Pikku sisar.
Lähteet:
Jatkosodan historia. 6
Mauno Turunen (toim.), Lääkkeen tie sodissamme vuosina 1939-1945 : sotiemme lääkehuolto ja kenttäapteekkareiden muistelmia
Anne-Marie Franck, Pikku sisar : Suomen punaisen ristin apusisaret jatkosodassa
Kappale on ranskalaista alkuperää. Sen on säveltänyt André Popp ja sanoittanut Eddy Marnay. Alkuperäinen nimi on "Manchester et Liverpool". Ensimmäinen esittäjä oli Marie Laforêt vuonna 1966.
Kappale on hyvin tunnettu Venäjällä, sillä sävelmää käytettiin television säätiedotuksen tunnuksena 1970-luvulla.
Suomen kansallisdiskografia Violaan (https://finna.fi) on luetteloitu myös kappaleiden alkuperäiset tiedot, eli Poppin ja Marnayn nimet löytyvät sieltä, samoin kappaleen alkuperäinen nimi.
Nino Rotan alun perin elokuvaan Romeo ja Julia (1968) säveltämä rakkausteema kulkee 3/4-tahtilajissa. Näin se tulkitaan myös Pentti Hietasen esittämässä lauluversiossa "Kun aika on", joka pohjautuu alun perin Larry Kusikin ja Eddie Snyderin sanoittamaan laulusovitukseen "A Time for Us".
Lähteet:
Suuri toivelaulukirja : musikaali, tv, elokuva. F-Kustannus Oy, 2015. S. 126 - 127.
"Kun aika on" (Fono.fi)
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan navetta-sana on johdos germaanisperäisestä sanasta nauta, joka on karjan lisäksi merkinnyt myös omaisuutta.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Yleistietoa aiheesta saa keräilemällä useammasta julkaisusta, esim. teoksista: Flaceliere, Robert: Sellaista oli elämä antiikin Kreikassa, Talvi, Jussi: Gastronomian historia ja Lilja, Saara: Antiikkia ja myyttejä.
Sivun tai parin verran on tietoa myös Armas J. Pullan Gastronomian vaiheilta -kirjasessa sekä Kultaisessa keittokirjassa (osa 3) ja Antiikin kulttuurihistoriassa. Kirjojen saatavuustiedot Oulun kaupunginkirjastossa löydät osoitteesta: http://www.ouka.fi/kirjasto/intro.
Englanninkielisenä löytyy aiheesta esim. Oulun yliopiston kirjastosta Peter Garnseyn teos Food and society in classical antiquity.
Jane Austenista on kirjoitettu paljon kirjoja, suurin osa tietysti englanniksi, tässä muutamia esimerkkejä:
Shields, Carol
Jane Austen
Weidenfeld & Nicolson, London, 2001
ISBN 0-297-64619-2
(elämäkerta)
Nicolson, Nigel
The world of Jane Austen
Phoenix Illustrated, Lontoo, 1997
ISBN 0-75380-017-9
(kertoo Jane Austenin asuinympäristöstä)
Jenkins, Elizabeth
Jane Austen - a biography
Indigo, London, 1996
ISBN 0-575-40057-9
(elämäkerta)
Halperin, John
The life of Jane Austen
Johns Hopkins University Press, Baltimore, 1996
ISBN 0-8018-5509-8
(elämäkerta)
Williams, A. Susan
Jane Austen
Wayland, Hove, 1989
ISBN 1-85210-419-8
(elämäkerta)
Cecil, David
A potrait of Jane Austen
Penguin, London, 1981
ISBN 0-14-005411-1
(elämäkerta)
Laski,...
Suomen Sokerin tontin ja talon historia liittyy Venäjältä Suomeen muuttaneeseen Feodor Kiseleffiin, joka oli hankkinut itselleen vuokra-oikeuden Töölön tonttiin vuoteen 1854 asti. Hän pystytti sinne ensin tiilitehtaan, mutta myöhemmin hänet velvoitettiin siirtämään omistuksessaan oleva sokeritehdas kaupungin keskustasta Töölön tontille. Hänet myös velvoittiin rakennuttamaan tiilitalo tehdasta varten. Talon suunnitteli C.L. Engel.
Suomen Sokerin talosta ja tehdasalueelta löytyy tietoja mm. seuraavista lähteistä:
Hackzell&Toppari: Töölöntullin molemmin puolin(artikkeli Sokeria ja oopperaa)
Urbans: Sokeri Suomessa 1500-1917 (Sokeritehdas muuttaa Töölöön)
Suomen Sokeri Osakeyhtiö
Töölö: kotikaupunginosamme 2
Kirjojen saatavuuden voi...
Risteilijä Alexander von Humboldt tekee talviaikaan (marraskuun alusta helmikuun loppuun) Etelä-Amerikasta lähteviä Antarktiksen risteilyjä, joista vastaa Abercrombie & Kent. Kyseinen matkatoimisto ei kuitenkaan käytä ristelijästä nimitystä "Alexander von Humboldt" vaan "Explorer II". Tarkemmat tiedot Antarktiksen risteilyistä löytyvät Abercrombie & Kentin webbisivuilta osoitteesta http://www.aandktours.com/index.cfm?navid=3.2&Antarctica/Antarctic-Expe… Reittivaihtoehtoja on kaksi ("Classic Antartica" ja "Antartica, South Georgia & the Falkland Islands"), ja tarkemmat tiedot näistä reiteistä löytyvät Itinerary -linkin kautta. Antarktiksen risteilyjen pääsivulta löytyy myös linkki pienimuotoiseen blogiin (Ship's log), jossa...
Usein puhutaan suomalaisesta "tietäjälaitoksesta", eli nimenomaan siitä, että kyläyhteisöissä oli arvossa pidetty henkilö (tietäjä), jonka puoleen käännyttiin. Tietäjä on siis oikea sana.
Suomessa tietäjyys oli enemmän miehistä (vrt. Kalevalan Väinämöinen jne.),kun taas Keski-Euroopassahan jahdattiin juuri naisia noitina. Noitavainojen yhteydessä Suomessa nostettiin esiin poikkeuksellisen paljon miehiä, mutta toisaalta vainot eivät olleet yhtä fanaattisia kuin Euroopassa, koska tietämys kansanlääkinnästä, loitsuista ym. kosketti jollain tapaa koko yhteisöä; kaikki osasivat jotain sellaista, mikä olisi voitu tulkita noituudeksi.
Naisten asema oli vähäisempi, mutta esim. kansanlääkinnän alueella naiset ovat olleet vahvastikin mukana, ja...
