Punalippu -lehdessä julkaistun artikkelin mukaan Azlag Jarga eli Emil Pyttynen siirtyi I MS:n alettua Kiirunaan, jossa työskenteli kaivoksilla kirvesmiehenä. Pyttysen elämänvaiheista löytyy lyhyesti seuraavista painetuista lähteistä:
Korhonen, Jaakko: Jätkät Taka-Kainuun taistelussa. Muistelmia. Julkaistu lehdessä Punalippu 1980:8, s.3-34
Etto, Jorma: Kesken viikon. Lapin kansa 5.4.1978,
Väyrynen, Vilho: Suutarinpoika porrastiellä. Pohjoinen 1979, s. 91-92, 343-344, 351-352.
Ikävä kyllä, en onnistunut jäljittämään Sittisontiainen-nimistä satua. H. C. Andersenin satujen joukosta löytyy kyllä Sittiäinen - kelpaisikohan se? Sadun alussa taistelussa ansioituneelle keisarin hevoselle pannaan kultakengät. Sittiäinen tahtoo myös kultakengät, mutta seppä kieltäytyy sellaisia laittamasta. Sittiäinen loukkaantuu ja lähtee maailmalle, missä se kohtaa lisää koettelemuksia. Lopulta se kuitenkin päätyy takaisin keisarin talliin, kultakenkäisen hevosen selkään, ja karvaat pettymykset kääntyvät lopulta iloksi, kun sittiäinen oivaltaa, että keisarin hevonen on saanut kultakengät, jotta sittiäinen ratsastaisi sen selässä.
Sittiäinen löytyy monestakin Andersenin satujen valikoimasta, esimerkiksi Andersenin suuresta satukirjasta...
Evreka-haun kautta löysin Tampereen ammattikorkeakoulun oppilaiden käpykakkureseptin. Reseptin osoite on : http://www.cs.tpu.fi/students/hzenjuga/kapykakku.html . Ohjetta on kysytty ennenkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Arkistosta löytyi tämmöinen ohje:
"Valmistetaan 4 munan sokerikakku. Kakku leikataan kävynmuotoiseksi ja halkaistaan. Ylimääräiset palat voi käyttää "tukevoittamaan" kakkua. Seuraavaksi kakku kostutetaan sitruunamehulla ja täytetään.
Täyte: 150 g voita, 1 dl kermaa, 2tl perunajauhoja, 1dl sokeria. Muut aineet paitsi voi kuumennetaan ja vatkataan, kunnes sakenee. Jäähtyneenä lisätään vatkattu voi.
Nykyisin käpykakussa käytetään marsipaanikuorrutusta, johon saksilla voi muotoilla suomut. Samoin leipomokakuissa...
Suosittelen sinulle Fredrik Sjöbergin kirjaa Me ja ne - Rotuopeista sukulaisuuteen (Art House, 1999). Siinä kerrotaan ihmisen historiasta genetiikan uusimpien löydösten valossa. Sjöbergin mukaan ihmisten ulkonäölliset erot johtuvat lähinnä ilmastotekijöiden eroista ja populaatioiden välisen geenivirran vähyydestä. Päiväntasaajalla luonnonvalinta suosii tummaihoisia yksilöitä (pigmenttisuoja), kun taas niillä alueilla missä aurinko on alempana vaalea ihonväri on eduksi (auringonvalon vaikutuksesta D-vitamiini tarttuu tehokkaammin vaaleaihoiseen). Tähän kuvioon kytkeytyy ravintotottumukset. Esimerkiksi eskimot ovat syöneet paljon kalaa näin turvaten D-vitamiinin saannin ja valintapaine ei siinä määrin ole kohdistunut vaaleaan ihoon.
Näin...
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa voi lukea mikrofilmejä ja niistä voi ottaa kopioita. Hinta on 40 snt /A4 kopio. Lukulaitteisiin voi varata ajan puh. 2620 629, kirjasto on auki ark. klo 10-20, la 10-15. Mikrofilmit saa varastosta odottaessa.
Mikäli ette pääse tänne lukemaan, voitte pyytää oman kuntanne kirjastoa tilaamaan kopiot meiltä.
Historiallisten romaanien kirjailijasta Raija Kautusta ei todellakaan löydy paljon henkilöhistoriallista tietoutta, joten olet sikälikin mielenkiintoisen ja vaativan tehtävän edessä. Hänen kirjailijanlaadustaan ja tyylistään kuvata henkilöitään ja tapahtumia saa kuvan lukemalla teoksia ja tutkimalla niitä. Raija Kauttu on kirjoittanut myös yhden dekkarin "Varo vuoripolkua, Irene". Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta http://www.helmet.fi/
löytyvät romaanien julkaisuvuodet.
Elämänkerrallista tietoa Raija Kautusta saa monipuolisesta muistokirjoituksesta (palsta on lehden alkupuolella), jonka Ilona Lehtinen ja Eila Kostamo ovat kirjoittaneet:
Helsingin sanomat 10.8.2001 Kirjailija Raija Kauttu (1918-2001)- vaativasta lukijasta kehittyi...
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy Helmet-tietokannan (www.helmet.fi) mukaan yli 3000 DVD-elokuvaa. Saat niistä luettelon Helmetin sanahaun kautta: laita tyhjään ruutuun kaksi tähteä (**) ja valitse aineistoksi DVD-levyt. Voit rajata hakua myös esim. valitsemalla tietyn kirjaston kokoelmat.
Kirjastojen elokuvahyllyjä katsomalla niiden määrä tosiaankin voi näyttää vähäiseltä. DVD-elokuvat ovat hyvin suosittua lainattavaa. Varsinkin uutuuselokuvia voi joutua jonottamaan pitkäänkin.
Kirjastojen aineistomäärärahojen on riitettävä moniin materiaaleihin, mm. kirjoihin, lehtiin, musiikkiin ja video-ja DVD-elokuviin. Yksi kirjasto ei siksi voi hankkia kovin suurta elokuvavalikoimaa. Elokuvista kirjastot maksavat enemmän kuin yksityiset...
Turun kaupunginkirjaston varastolehtiluettelosta ( http://vallu.turku.fi/ ) voi katsoa mitä vuosikertoja lehdistä saa lainaksi. Osoitteesta http://www05.turku.fi/kirjasto/linkit/lehtiluettelo/aihe3.html#puut löydät Turun kaupunginkirjaston kokoelmiin tilatut puutarhanhoitoaiheiset lehdet. Kaikki kyseiset lehdet ovat saatavissa Julinin lehtilukusalista lukuun ottamatta lehteä Allt om trädgård, joka on poikkeuksellisesti saatavilla vain pääkirjaston aikuistenosastolta. Julin ei anna kotilainaksi kuluvaa vuosikertaa. Alla on lueteltu vuosikerrat lehdistä, joita Julinista voi lainata kotiin. Laina-aika lehdillä on kaksi viikkoa, ja kaikkia lehtiä ei ole sidottu erikseen vuosikerroiksi.
4H Pilke: 2003-2004
Hemträdgården: 2000-2004
House &...
Suomeksi materiaalia näyttää olevan todella niukasti. Nuortenlehdissä kuten Suosikissa ja musiikkilehdissä kuten Basso-lehdessä käsitellään myös muotia ja tyyliä: http://www.basso.fi/digilehti/
Artikkelihaun avulla löysin seuraavanlaiset artikkelit:
Anna-lehden numerosta 8/2007 löytyy lyhyt artikkli Bling -tyylistä. Artikkeli nimi on "Katsoka tänne!".
Helsingin Sanomien NYT-liitteessä on julkaistu 31.3.2006 artikkeli samasta aiheesta eli Bling -tyylistä ja -kulttuurista. Artikkelin nimi on "Kilisee, kilisee. Mitä on bling-bling? Suomen blingein mies , Kapasiteettiyksikön Tasis, kertoo, miksi hiphopkulttuuriin kuuluu mahdoton pröystäily"
Image-lehden numerosta 9/2004 löytyy Kari Ala-Ilomäen artikkeli "Hiphopin uudet vaatteet". Artikkeli on...
Kysymänne tarina löytyy Muumilaakson tarinoita -piirrossarjan jaksosta numero 32, Lampun henki. Siinä Niiskuneiti pyytää lampun hengeltä kaulakorua, jonka henki toimittaakin. Käy kuitenkin ilmi, ettei henki taio korua tyhjästä vaan on tuonut Niiskuneidille Vilijonkan korun.
Jakson tarina perustuu alkuperäisen Muumipeikko-sarjakuvan tarinaan Muumin lamppu, jossa tosin korun omistaja ei ole Vilijonkka vaan toinen naishenkilö.
Lampun henki -jakso on julkaistu dvd:llä nimeltä Lampun henki, jolta löytyvät lisäksi jaksot Kuuma lähde ja Kuplia. Muumin lamppu -sarjakuva on julkaistu albumissa Muumipeikko 9.
Voisiko tämä olla etsimäsi:
- Claire Ochsner, Syntymäpäivävene (1985)
Kuvakirjan päähenkilö on sveitsiläinen Stefan. Hän saa syntymäpäivälahjaksi matkan kaupunkiin. Toiseksi lahjakseen hän valitsee pienen veneen. Kaupunkimatkalla Stefan eksyy äidistään, saa polveensa haavan juostessaan sirkukseen, ja laivakin menee rikki. Häntä auttaa sirkuksen klovni. Kotona tehdään uusi laiva särkyneen tilalle.
Kirjaa on vielä monissa kirjastoissa. Jos sitä ei ole omalla kotipaikkakunnallasi, voit saada sen oman kirjastosi kautta kaukolainaan.
Länsimaisen taidemusiikin yleisellä tasolla esittäviä teoksia on julkaistu Suomessakin useita. Tässä muutamia ehdotuksia suomenkielisiä teoksia, joita kannattaa kirjastossa vielä vertailla omia tarpeita ajatellen. Englanninkielisiä kirjoja on julkaistu vielä enemmän, jos näistä ei sopivaa löydy.
Tavallisimmat italiankieliset tempomerkinnät on suomennettu esimerkiksi Wikipedian artikkelissa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tempo. Näitä löytyy lisää kaikista musiikin yleishakuteoksista.
Andante : Klassisen musiikin tietosanakirja (WSOY 2002) - Aakkosellinen hakuteos.
Burrows: Klassinen musiikki (WSOY 2007) - Erittäin tiivistietoinen yleishakuteos, joka ei sovellu syvempää tietoa hakevalle.
Palas: Taidemusiikki tutuksi (Otava 2002) - Tämä teos...
Iskelmien sanoja löytää sekä ns. laulukirjoista, joista osassa on nuotit, osassa vain sanat, että erilaisista nuottikokoelmista. Valitettavasti on silti paljon iskelmiä, joiden sanoja ei ole koskaan julkaistu missään virallisesti. Internetistä tällaisiakin saattaa satunnaisesti löytää, mutta ei niin usein kuin toivoisi.
Näistä esimerkkinä mainituista toiveista monet ovat ns. hankalia tapauksia. Tässä kuitenkin perustietoa.
Seija Simolan laulama "Unelma vain" on Aarno Ranisen salanimellä "Jouni Pohjola" säveltämä ja sanoittama laulu, jonka ainoa julkaisu on vuonna 1967 julkaistu nuottivihko "7 iskelmää" (Edition Coda). Se on perin harvinainen julkaisu, jota en itse onnistunut mistään kirjastosta löytämään.
Jaakko Tepon laulu "Tuupovaaran...
Susanna Kaysenin omaelämäkerrallista teosta "Girl, interrupted" on saatavilla ainakin täällä pääkaupunkiseudulla englanniksi ja ruotsiksi (nimellä "Stulna år") niin kirjastosta (ks. http://www.lib.hel.fi/plussa) kuin kirjakaupoistakin (mm. http://www.bokus.com). Suomennosta ei vielä ole ilmestynyt.
Runon nimi on Kirjastokoira Kirjalainen. Se löytyy ainakin vuonna 1979 ilmestyneeltä lastenlaululevyltä Täti Monika. Sanoittajaksi on merkitty E. Mäkinen.
Kirkonrotta nimi viittaa leikin kristilliseen alkuperään. Leikin alussa toistettu loru: ”Vasta pesty, puhdas selkä, saippualla pesty, ympyrä ja risti, kuka siihen viimeisenä pisti” viittaa Jeesuksen viimeiseen matkaan ristille. Nykyisin tämä loru on muuttunut, lyhentynyt tai peräti jäänyt pois. Ymmärtäisin, että kirkonrottaa on leikitty sen kristillisyyden vuoksi etenkin kirkon ovea vasten, jolloin on ollut luonnollista etsiä kirkon rottia.
Muistatko vielä Kirkonrotan ja muut perinneleikit? Ne ovat edelleen pihojen hittipelejä | OP Media (op-media.fi)
Aiheesta on ilmestynyt erittäin hyvä 2-osainen teos: Suomen kirkot ja kirkkotaide. Ensimmäisessä osassa käsitellään yleisesti Suomen kirkkojen arkkitehtuurin, taiteen, esineistön ja tekstiilien historiaa. Mukana ovat sekä evankelisluterilaiset että ortodoksiset kirkot. Toisessa osassa taas ovat kaikki maamme seurakunnat aakkosjärjestyksessä, kunkin kirkon kohdalla kuvaillaan rakennusta yleensä, on myös valokuva, ja mainitaan arkkitehti ja alttaritaulun nimi sekä taiteilija. Haminassa ja Kotkassa on myös ortodoksisia kirkkoja, ne ovat evankelisluterilaisten kirkkojen jälkeen toisessa osassa myös aakkosjärjestyksessä. Kirkkotaiteen historiasta on tietoja myös teossarjan Ars: Suomen taide 1. ja 2. osissa.
Löydät tietoa myyjän vastuusta asuntokaupassa Kuluttajaviraston sivuilta www.kuluttajavirasto.fi Valitse kohta: Tietoa eri aiheista/asuminen
Samalta sivustolta löytyy myös asuntokaupan lainsäädäntöä:
Asuntokauppalaki (843/1994)
Laki kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä (1074/2000)
Laki kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä (1075/2000)
Valtioneuvoston asetus asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista (130/2001)
Myyjän vastuusta on myös teoksessa
Listoheimo: Uusi kiinteistönvälittäjän käsikirja.
Loru löytyy Marttisen runoteoksesta Äidin karkkipäivä (WSOY 2003, s.31). Runon nimi on Kevään vauva, syksyn vauva ja kysymäsi kohta on runon viimeinen säkeistö.
Kesko sopi aikanaan tytäryhtiönsä Kauppiaitten Kustannus Oy kustannustoiminnan siirtämisestä Kynämies Oy:lle, joka on Yhtyneet Kuvalehdet Oy:n tytäryhtiö. Pirkka tuli osaksi Kynämiestä 2001. 2000 Yhtyneet Kuvalehdet tuli Kynämiesten omistajiksi 70 % osuudella. 2002 omistajuus nousi 100%. Sittemmin yhtiön nimeksi on tullut Otavamedia, https://otavamedia.fi/tietoa-meista/otavamedian-historia/
